Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Vihdoin sain veneen koko pohjan puulle eilen. Nyt vain odotellaan että kuivuu, jotta pääsee hiomaan.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
- galax650
- Viestit: 78
- Liittynyt: 29 Syys 2011 20:46
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Älä missään nimessä ala rimoittamaan nonkin hyvän näköistä veneen pohjaa!!
Monta pohjaa on rimoitettu aivan turhaa kun haetaan täydellistä vedenpitävyyttä, vaikka todellisuudessa olisivatkin turvonneet umpeen hyvin vielä.
Ajan myötä rimat vain saattavat aueta saumoista kun alkuperäinen puu ja riman puu elävät, olivatpa ne sitten liimattu millä liimalla hyvänsä ja kyllästettykkin hyvin.
Pohjamaalina veneessä on selvästi ollut perinteinen lyijymönjä, se tarttuu pellavaöljyllä kyllästettyyn veneeseen todella hyvin ja suojaa puuta. Perinteistä pellavaöljypohjaista Ryland lyijymönjää saa edelleenkin ostettua ainakin Captains shop myymälöistä.
Runkoa ei kannata hioa paljoa, veneen saa liialla hiomisellakin pilalle helposti, kun jokainen veneen uusi omistaja innoissaan sitä kunnostaa perin pohjin hiomalla kaiken pois. Rungon paksuus vähenee hyvinkin nopeasti.
Kuvan tilanne näyttää jo melko hyvältä, kevyt hionta vain päälle ,ei haittaa jos pieniä vanhoja maaliläikkiä jää vielä puuhun sen ei tarvitse olla putipuhdas ja varmasti uusi maali tarttuu hyvin kiinni
Monta pohjaa on rimoitettu aivan turhaa kun haetaan täydellistä vedenpitävyyttä, vaikka todellisuudessa olisivatkin turvonneet umpeen hyvin vielä.

Ajan myötä rimat vain saattavat aueta saumoista kun alkuperäinen puu ja riman puu elävät, olivatpa ne sitten liimattu millä liimalla hyvänsä ja kyllästettykkin hyvin.
Pohjamaalina veneessä on selvästi ollut perinteinen lyijymönjä, se tarttuu pellavaöljyllä kyllästettyyn veneeseen todella hyvin ja suojaa puuta. Perinteistä pellavaöljypohjaista Ryland lyijymönjää saa edelleenkin ostettua ainakin Captains shop myymälöistä.
Runkoa ei kannata hioa paljoa, veneen saa liialla hiomisellakin pilalle helposti, kun jokainen veneen uusi omistaja innoissaan sitä kunnostaa perin pohjin hiomalla kaiken pois. Rungon paksuus vähenee hyvinkin nopeasti.
Kuvan tilanne näyttää jo melko hyvältä, kevyt hionta vain päälle ,ei haittaa jos pieniä vanhoja maaliläikkiä jää vielä puuhun sen ei tarvitse olla putipuhdas ja varmasti uusi maali tarttuu hyvin kiinni
- vehkasalo
- Viestit: 377
- Liittynyt: 10 Elo 2013 23:26
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Kelien vaihdellessa talvella kondensoituu kosteutta puun pintaan. Kannattanee seurailla kelejä ja tehdä ensimmäinen kyllästys mahdollisimman "seisovalla" kelijaksolla. Omassa paatissa se korostui eritoten koneen kohdalla runkoa jossa iso metalli mötikkä sitoi itseensä kylmää ja sitten kelin lauhtuessa ei lämmennytkään kovin nopeasti joka taas näkyi rungossa kondenssi vetenä.
Ennen oli miehet rautaa laivat oli puuta hiio hoi
- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
galax650,
Jep, en kyllä ajatellut rimoitella, niin pieniä nuo raot ovat lautojen välissä, että hyvin turposi kesällä umpeen. Näin jälkeenpäin ajateltuna niin pientä tihkumista tai kosteita kohtia oli muutamia, mutta ei mitään merkittävää ja onhan kyseessä puuvene, niin luonnollista että vähän kosteutta havaittavissa
Ainoa todellinen vuoto oli perästeevissä ja sitä täytyykin tarkastella nyt erikseen kun pakkaset helpottaa hetkeksi. Siinä vaiheessa lasken vettä steeviin ja katson mistä kohtaa se valuu ulos niin selviää tarkka vuotokohtakin.
Oikeassa olet, lyijymönjä tässä on ollut ja olin ajatellut jatkaa samalla kaavalla. Kiitos vinkistä ehkäpä on parempi että ei keskity pilkuntarkasti ottamaan jokaista maaliläikkää pois.. Olin ajatellut tehdä hionnan karkeudella 60 tai 80?
vehkasalo,
Kiitos vinkistä tuon kyllästyksen ajoittamisen suhteen, enpä tullut ajatelleeksi tuota. Sitä oppii kokoajan lisää näistä hommista.
pellavaöljyn ajattelin laittaa tilaukseen tässä vuodenvaihteen jälkeen, vielä täytyy miettiä mitä haluaa laittaa homeenestoaineeksi.. 
Jep, en kyllä ajatellut rimoitella, niin pieniä nuo raot ovat lautojen välissä, että hyvin turposi kesällä umpeen. Näin jälkeenpäin ajateltuna niin pientä tihkumista tai kosteita kohtia oli muutamia, mutta ei mitään merkittävää ja onhan kyseessä puuvene, niin luonnollista että vähän kosteutta havaittavissa

Oikeassa olet, lyijymönjä tässä on ollut ja olin ajatellut jatkaa samalla kaavalla. Kiitos vinkistä ehkäpä on parempi että ei keskity pilkuntarkasti ottamaan jokaista maaliläikkää pois.. Olin ajatellut tehdä hionnan karkeudella 60 tai 80?
vehkasalo,
Kiitos vinkistä tuon kyllästyksen ajoittamisen suhteen, enpä tullut ajatelleeksi tuota. Sitä oppii kokoajan lisää näistä hommista.


- galax650
- Viestit: 78
- Liittynyt: 29 Syys 2011 20:46
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
80 kevyesti hionta tai 120 paperikin riittää.
Kyllästyksestä sen verran että pellavaöljy + sinkkinaftenaattia vähintään 4-5% sekaan on hyvä seos. Havupuutärpätillä voi alkuun ohenta halutessaan, mutta pellavaöljyseos ei tarvitse ohenninta imetykseen puuhun ja tärpätihän sieltä vain haihtuu pois.
Kyllästyksestä sen verran että pellavaöljy + sinkkinaftenaattia vähintään 4-5% sekaan on hyvä seos. Havupuutärpätillä voi alkuun ohenta halutessaan, mutta pellavaöljyseos ei tarvitse ohenninta imetykseen puuhun ja tärpätihän sieltä vain haihtuu pois.
- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Kiitos vinkeistä. Nyt on sen verran uutta mulle tämä, että varmistaisin vielä. Eli tarvitaanko pellavaöljyn + sinkkinaftenaattin lisäksi vielä muuta erikseen. Googlettamalla tuo sinkkinaftenaattia olisi lahonsuoja ja tarvitaanko sen lisäksi siis erikseen jotain vielä homeenestoksi, esim joku woodex pohjuste tuote kuten jostain luin?
viikonloppuna kävin hakemassa 40 litraa kylmäpuristettua pellavaöljyä niin sitä löytyy nyt varastosta. Tuli mieleen myös sellainen, että kun aloitan kyllästämisen niin se ilmeisesti kannattaa aloittaa veneen sisäpuolelta. Siellä tosin lyjymönjä on niin hyvin kiinni että en ajatellut sitä rapsutella pois. osittain varmaan imeytyy siitä läpikin, tai näin olen kuullut...
viikonloppuna kävin hakemassa 40 litraa kylmäpuristettua pellavaöljyä niin sitä löytyy nyt varastosta. Tuli mieleen myös sellainen, että kun aloitan kyllästämisen niin se ilmeisesti kannattaa aloittaa veneen sisäpuolelta. Siellä tosin lyjymönjä on niin hyvin kiinni että en ajatellut sitä rapsutella pois. osittain varmaan imeytyy siitä läpikin, tai näin olen kuullut...
- kimsir
- Viestit: 358
- Liittynyt: 19 Maalis 2013 09:32
- Paikkakunta: Kemiönsaari
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Terve
Oheisella (alla) otsikolla, kun selaat etsi toiminnolla, niin löydät kattavan keskustelun aiheesta ja vastaukset kysymyksiisi ja enemmänkin. Suosittelen lukemaan. Itsekkin kertailin sitä kautta kyllästyksen perusteita.
Tärpätti ja homeenestoainetta......
Kimmo
Oheisella (alla) otsikolla, kun selaat etsi toiminnolla, niin löydät kattavan keskustelun aiheesta ja vastaukset kysymyksiisi ja enemmänkin. Suosittelen lukemaan. Itsekkin kertailin sitä kautta kyllästyksen perusteita.
Tärpätti ja homeenestoainetta......
Kimmo
HELMIIDA
- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Moro,
OK, kiitos. Lueskelen sieltä.![cool 8]](./images/smilies/icon_cool.gif)
OK, kiitos. Lueskelen sieltä.
![cool 8]](./images/smilies/icon_cool.gif)
- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Kävin käsiksi perästeeviin. Siellä tuntuu olevan jotakin massaa paksu kovettunut ja osittain haperoitunut kerros. Massa on mustaa ja kiiltävää ja lähtee helposti irti. Vuotokohta tarkentui silloin syksyllä yhden kaaren ja tämän massan yhtymäkohtaan. Onko kenelläkään arvauksia mitä tämä on? Otan nyt massaa pois ja katson missä kunnossa puu on sen alla, koska vesi on saattanut tehdä siellä tepposiaan. Mukavaa joulua kaikille!
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Viestit: 2767
- Liittynyt: 23 Huhti 2003 11:16
- Paikkakunta: Pori
- Viesti:
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Moro
Näyttäis pieltä. Onko esim vannasputki tiivistetty sulalla piellä paikalleen.
Pitäisi sulaa lämmöllä. Kylmänä kovaa kuin lasi ja lohkopinta kiiltävä.
Nortti
Näyttäis pieltä. Onko esim vannasputki tiivistetty sulalla piellä paikalleen.
Pitäisi sulaa lämmöllä. Kylmänä kovaa kuin lasi ja lohkopinta kiiltävä.
Nortti
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing
- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Moi, Kuvaus sopii kyllä, juuri sellaista tämä on. Vannasputki näyttäisi menevän massan/pien alla, pikeä on aika paksu kerros ja vannasputken kohoama näkyy pien alla. Kannattaako nyt ottaa kaikki pois vai vain vuotokohta ja sitten siihen uutta pikeä tilalle? Turha kai sitä on repiä kun se on siinä nimenomaan vanadputkea pitämässä..
- venealeksi
- Viestit: 484
- Liittynyt: 17 Huhti 2003 16:22
- Paikkakunta: Tampere
- Viesti:
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Jos se vuoto on vannasputken tiivistyksestä niin voit sulatella pikeä kuumailmapuhaltimella ja koittaa painaa sen tiiviimmäksi. Se kannattaa kyllä tiivistää ulkopuolelta ettei vesi mene putken ja steevin väliin.
Lautojen tiivistykseen pikee ei kannata käyttää kun se on kovaa.
Aleksi
Lautojen tiivistykseen pikee ei kannata käyttää kun se on kovaa.
Aleksi
- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Moi venealeksi,
Vuoto ei ole vannasputken tiivistyksissä, vaan aivan perimmäisestä nurkassa perästeevissä. Eli vannasputkea pitkin/sen läpiviennistä en ole tavannut vuotoa. Vannasputken kohoaman ja muodon voi siis nähdä perästeevissä joka on ilmeisesti täytetty piellä, mutta ei liity tähän vuotoon. Vuotokohta on lähettämässäni kuvassa oleva kohta, jossa kuvan ylempi kaari yhtyy pohjan kanssa.. olikohan selkeä selitys.
Onkohan kellään neuvoa jotain korvaavaa ainetta pikeä varten jos täytän ainoastaan vuotokohdan/halkeaman, ei googlella äkkiseltään löytynyt pikikauppiaita..
T. Staffe
Vuoto ei ole vannasputken tiivistyksissä, vaan aivan perimmäisestä nurkassa perästeevissä. Eli vannasputkea pitkin/sen läpiviennistä en ole tavannut vuotoa. Vannasputken kohoaman ja muodon voi siis nähdä perästeevissä joka on ilmeisesti täytetty piellä, mutta ei liity tähän vuotoon. Vuotokohta on lähettämässäni kuvassa oleva kohta, jossa kuvan ylempi kaari yhtyy pohjan kanssa.. olikohan selkeä selitys.

Onkohan kellään neuvoa jotain korvaavaa ainetta pikeä varten jos täytän ainoastaan vuotokohdan/halkeaman, ei googlella äkkiseltään löytynyt pikikauppiaita..
T. Staffe
- Viinamäenmiäs
- Viestit: 257
- Liittynyt: 30 Joulu 2005 14:29
- Paikkakunta: Sysmä - Vantaa
- Viesti:
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Aihetta sivuten täällä on keskusteltu myös aiemminkin. Esim: viewtopic.php?t=11907
ja pikeä saa tilata ainakin länsinaapurista http://claessons.com/internetbutik/drev-beck/skeppsbeck
ja pikeä saa tilata ainakin länsinaapurista http://claessons.com/internetbutik/drev-beck/skeppsbeck
Viinamäenmiäs
- galax650
- Viestit: 78
- Liittynyt: 29 Syys 2011 20:46
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Elikka vuotokohta on kölipuun ja alimman laudan väilissä? Alin lauta on luultavasti kiinnitetty ruuveilla kölipuuhun ja on mahdollista että ruuvien kannat ovat syöpyneet tai poikenneet tältä kohtia joka aiheuttaa vuodon. Ruuvien pieni kiristäminenkin voi auttaa jos ne vain ovat ehjiä. Vasaralla voi kokeilla varovasti lautaa ulkopuolelta ja kuunnella kuulostaako siltä kohtia erilaiselta.Staffe kirjoitti:Moi venealeksi,
Vuoto ei ole vannasputken tiivistyksissä, vaan aivan perimmäisestä nurkassa perästeevissä. Eli vannasputkea pitkin/sen läpiviennistä en ole tavannut vuotoa. Vannasputken kohoaman ja muodon voi siis nähdä perästeevissä joka on ilmeisesti täytetty piellä, mutta ei liity tähän vuotoon. Vuotokohta on lähettämässäni kuvassa oleva kohta, jossa kuvan ylempi kaari yhtyy pohjan kanssa.. olikohan selkeä selitys.![]()
Onkohan kellään neuvoa jotain korvaavaa ainetta pikeä varten jos täytän ainoastaan vuotokohdan/halkeaman, ei googlella äkkiseltään löytynyt pikikauppiaita..
T. Staffe