Pellinkiläinen

Yleistä keskustelua puuveneisiin liittyvistä asioista.
manteli
Viestit: 596
Liittynyt: 10 Maalis 2004 08:51
Paikkakunta: Täl pual jokke
Viesti:

Re: Pellinkiläinen

Viesti Kirjoittaja manteli » 19 Elo 2009 09:20

No sen perässävedettävän oikean paikan saa helposti selville.
Isäukko aikanaan opetti et vedä siit köydest ja ku et tarvii oikeestaan ollenkaan hapaa vedä se solmu siihen. Jos liikaa vetää tuli vene vikuriksi siin taka-aallon alamäessä.
Kokeilemallahan se siis selviää ei siin mitään laskentakaavoja tarvita. ;-)

t. Jaakko

PS. voihan sen perässävedettävän veneen pohjamalli tietty aiheuttaa jotain...
meil se oli useimmiten tavallinen perinteinen soutuvene.

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Re: Pellinkiläinen

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 19 Elo 2009 14:03

Niimpä, mutta inginöörit on keksineet laskukaavat kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan jotka tavallinen tallaaja on toteuttanut maalaisjärjellä joissakin tapauksissa jo vuosisatoja tai -kymmeniä sitten...
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Avatar
terhohalme
Viestit: 212
Liittynyt: 15 Huhti 2003 20:59
Paikkakunta: Kotka

Re: Pellinkiläinen

Viesti Kirjoittaja terhohalme » 19 Elo 2009 18:49

Perästä katsoen toisen aallon alamäkeen, noin puoliväliin. Lähin alamäki on liian lähellä ja köyteen tulee liikaa nykymistä eteenkin aallokossa ajettaessa. Tässä ei todellakaan tarvita kaavoja, mutta alamäen ymmärtäminen helpottaa ongelman ratkaisemista :))

Ne laskukaavat ovat vain sitä varten, että sen terveen järjen havainnot voitaisiin jotenkin helposti esittää ja soveltaa yleisinä "malleina".
Vain jaettu tieto voi lisääntyä.

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Re: Pellinkiläinen

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 22 Elo 2009 12:35

Niimpä ;-)

Tuossa kolme päivää karikolla kivenkupeessa loikoillessa tuli (taas) suunniteltua vähän kaikenlaista - mm seuraavanlaista;
Tarkoitus on kokeilla ihan livenä sitä summalaisten veistäjien käyttämää pientä tasoa heti potkurin yläpuolella. N. 40x50-60sm taso tulee 5mm happosesta ja kiinni siten että sen saa neljällä pultilla irti ja pudotettua mereen jos siltä tuntuu. Tasoon tulee sen verran hifiä että säätö tehdään isolla vantilla ja kiinnitys Suurnäkin asentamaan kölirautaan joka taatusti kestää tason rasituksen kun on tehty jykevästi 12x50 haponkestävästä latasta - siihen vaan M10 kierteet niin hitsaustöitäkään ei tarvitse tehdä.
Koeajan veneen lähiaikoina siten että kojelaudalla on vesivaaka säädettävällä astekulmalla jolloin vertailussa saadaan veneen lähtöasento samaksi ja keulannousua pystyy eri kierroksilla vertaamaan. Kepsi mittaa nopeudet ja kierrosluku saadaan mittarista.
Nyt tilanne on se että 1600-1650 kierroksella mennään taloudellisimmin per merimaili nopeuden ollessa 7,2-7,7 solmua ja kulkuasento on mitä mainioin.

Tuli funtsittua mikä on se raja jolloin tason tekeminen (paikoilleen jättäminen) on kannattavaa - nopeus sama mutta kierrokset tippuu 100-200 kierrosta jolloin Valmetin ominaiskulutuksen pitäisi tippua n. 0,5-0,6l/h eli marssivauhdilla menisi enää 3,6-3,7l/h tai sitten "vanhoilla marssikierroksilla" vauhti nousee 7,6-8,1 solmuun ja polttoaineenkulutus pysyy samoissa lukemissa kuin ennen.

Mitäpä sitten jos päädyn pudottamaan tason mereen? Ei kait siinä voi muuta kuin päätellä että kylläpä ne summalaiset ammattiveistäjät ovat olleet hiivatin tyhymiä... ;-)
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Elwood
Viestit: 246
Liittynyt: 23 Huhti 2007 11:58

Re: Pellinkiläinen

Viesti Kirjoittaja Elwood » 24 Elo 2009 18:53

Oletkos tehnyt vastaavaa testiä painotusta muuttamalla? Omassa on keskiverto marssivauhdillla noin solmun ero sillä että onko "kansihenkilö" keulassa vai perässä..

Avatar
ainur
Viestit: 652
Liittynyt: 29 Marras 2007 10:12
Paikkakunta: Savonlinna

Re: Pellinkiläinen

Viesti Kirjoittaja ainur » 24 Elo 2009 19:31

Elwood kirjoitti:Oletkos tehnyt vastaavaa testiä painotusta muuttamalla? Omassa on keskiverto marssivauhdillla noin solmun ero sillä että onko "kansihenkilö" keulassa vai perässä..
Saman huomion tein minäkin, vaikka ei pellinkiläinen olekaan. Keulassa porukka, niin menee n. solmun lujempaa samoilla kiekoilla...Aika jännä juttu. Luulis kun kyntää keula alhaalla, menis hitaammin 8}
onhan se päivä vielä huomennakin...

Alkuperäinen ja uudistettu,kuvat.
http://kuvablogi.com/nayta/787758/" onclick="window.open(this.href);return false;

Avatar
raimå
Viestit: 859
Liittynyt: 26 Touko 2006 01:25
Paikkakunta: Helsinki

Re: Pellinkiläinen

Viesti Kirjoittaja raimå » 24 Elo 2009 22:06

Niin mikä nyt sitten tänä päivänä on "pellinkiläinen"... Jos otetaan vaikka Marsund 906 niin siinä on laminoitu rungon jatkeeksi ihan selkeät plaanitasot. Selkeää logiikkaahan se on että auttaa siihen ettei persus uppoa. Ne oli kyllä melko pienet kooltaan, verrattuna moniin lentokonesiipiin mitä vanhempiin fiskareihin on tehty jälkiasennuksena.
http://fiskaritupuna.wordpress.com/" onclick="window.open(this.href);return false;

Avatar
Veli-Matti
Viestit: 7971
Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
Paikkakunta: Varjakka

Re: Pellinkiläinen

Viesti Kirjoittaja Veli-Matti » 25 Elo 2009 17:00

Eivät marsu ja albatrossi mitään pellinkiläisiä ole vaan jonkinlaisia jatkokehitelmiä niistä. Niistä on koetettu karsia pois pellinkiläisen kiikkeryyttä vippaskonsteilla ja päästä samoihin nopeuksiin ja suht hyvään varustetasoon ja tiloihin leveyden kasvattamisella joka taas on nostanut veneiden painoa +3 tonniin joka taas on vaatinut konetehon lisäystä... Toisessahan on plaanitasot ja toisessa ns. kantoköli.
Mielestäni niissä on raakasti käytetty pellinkiläisen legendaarista mainetta ainoastaan myynninedistämistarkoituksessa. Olen koeajanut vanhan marsun ostomielessä ja siirtoajanut uudehkon albatrossin 150nm matkan eikä kumpikaan mitenkään vakuuttanut erinomaisuudellaan. Mielestäni vaikkapa reilu puoliplaanari Kulkuri 30 on huomattavasti onnistuneempi rungoltaan mutta toisaalta huomattavasti heikompi varustelultaan ja viimeistelyltään. Kulkurit ovatkin enemmän ammattimiesten kamppeita mutta rehellisyyden vuoksi on sanottava että on niitä huomattavasti huonompiakin puoliplaanareita kuin marsu tai albatrossi. (Vaikkapa siskonpojan 23 vai oliko se 25 Seiskari/Marino oikea irvikuva puoliplaanarista kun siitä ei ole edes kunnolla uppoumarunkoiseksi ;-) )
Vaikka eipä silti, olisin minä sen marsun ostanut jos olisi päästy hinnasta sopimukseen. Eteläisen veljeskansan pressalla vaan oli enemmän rahaa...
Veli-Matti

http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;


"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."

Pellis
Viestit: 434
Liittynyt: 10 Syys 2007 20:57
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Pellinkiläinen

Viesti Kirjoittaja Pellis » 28 Elo 2009 19:36

Tuo laiturissa seisova 9,6 x 2,6 metrinen täyskatettu "pellinkiläistyyppinen" saa ensi keväänä uudistetun eli korjatun koneen. Nyt on tilanne se, että foordi pukkaa sinistä sauhua jonka lisäksi mustaa yli 2300 kiekoilla, kun tuo Transun 2,4 koneen pitäisi ottaa 3600 kiekkaa. Valkoinen sauhu on saatu kuriin, kun paavikin tuli valittua (pa-suodin falskasi ilmaa). Niinpä on nyt pari kesää ollut käytössä noin 35 hepoa, jolla huippunopeus siinä 10 solmua. Kun nyt kerran nyppään koneen tuosta huoltoon ja potkurin uudistan sopivammaksi, niin oletan, että kovin lisää ei tästä huippunopeudet kohoa nimellisellä 62 hp teholla, ellei tekisi jotakin temppua rungolle, kun kyllästys ja osittainen rimoituskin tulevat tässä samalla ohjelmaan. Peräsimessä on pieni "kantotaso", mutta epäilen sen tehoa. Ehkä tuo jonkun prosentin saattaa auttaa runkonopeuden ylityksen jälkeen, mutta tuollainen A3 kokoinen lätkä muuten vain jarruttaa menoa uppoumanopeuksilla.

Olenkin harkinnut uimatason tekemisen yhteydessä lisätä vesilinjapituutta seuraavasti:
(1.) T-peräsimen kantosasoa pienennetään ja uimatasosta tulee ovaali kalamainen" peräbulbi, joka toimii samalla alimpana porrasaskeleena. Teen sen lasikuidusta, mutta pultattuna rakenteena perätieviin ja sivutukiin peräsintopparin päiden kohdilla kiinnittyen. Tason leveys ei tule olemaan yli puolta metriä ja pituus vajaa metrin.

(2.) Roiskelistat keulaan päättyen vesilinjaan

(3.) Toinen varvi nousulistaa perään katkaisemaan perän virtauksen kylkeen(kö?)

8} Hmm.
Oksa on puun kukkanen.

Vastaa Viestiin