Rakennusvuosi: 1922 Suunnittelija: Gösta Kyntzell Rakennuspaikka: Kristiinankaupunki Pituus 14.00 m Leveys 2.32 m Syv. 1,70 m Paino n. 4000 kg.

1900-luvun alkupuolella suomessa purjehti satoja saaristoristeilijöitä. Ns. isojakin veneitä oli useita kymmeniä. Toisen maailmansodan tapahtumien johdosta suurin osa suomalaisista saaristoristeilijöistä joko tuhoutui tai myytiin ulkomaille. Ursula lienee ainoa näihin päiviin asti selvinnyt suomeen jäänyt suuri saaristoristeilijä.

Historia
Ursulan on suunnitellut Gösta Kyntzell konsuli Karl Seidenschnurin tilauksesta vuonna 1922 . Vene rakennettiin Kristiinanankaupungissa matkaveneeksi saaristoristeilijäsäännön mukaan 55m2 luokkaan. Myöhemmin vuonna 1933 oli Seidenschnur mukana perustamassa maineikasta "Merikarhut-Sjöbjörnarna r.y." matkapurjehtijoiden yhdistystä.

Kyntzell ei piirtänyt kovin ekstreemejä veneitä, vaan hän oli tunnettu harmonisista ja sopusuhtaisista linjoistaan. Ursula muistuttaakin muodoiltaan hyvin paljon hänen aikaisemmin suunnittelemiaan 55m2 ja 75m2 veneitä Hexan III ja IV:ää. Ursula on kuitenkin hieman leveämpi kuin edeltäjänsä ja riki on tehty matkapurjehdukseen paremmin soveltuvaksi. Veneen muotoilun voinee väittää vastaavan -10 ja -20-luvulla esitettyjä odotuksia retkeilyyn ja kilpailuun soveltuvasta veneestä.

Varakkaan tilaajan, kokeneen suunnittelijan ja taitavien rakentajien yhteistyönä syntyi hieno ja kallis kokonaisuus – Ursula maksoi enemmän kuin 8mR veneen rakentaminen. Runko on mahonkia ja kansi oregonmäntyä mahonkireunoin. Koko vene on poikkeuksellisen huolellisesti rakennettu, mm. kaikki laudoituksen liitokset ovat niitattuja "bladlaskeja". Myös sisustus on komea. Peilikaapit sorvattuine kaiteineen luovat kattoikkunan avulla valaistuun hyttiin ylellisen tunnelman. Ursulaan tehtiin suoramastoinen bermudatakila itseskuuttaavalla fokalla. Salonkiin mahtuu 4 makuupaikkaa ja runsaasti kaappitilaa. Keulapiikissä on tilaa vielä gastipunkalle.

Ursula on esitelty v. 1922 Frisk Bris – lehdessä. Em. lehdestä löytyy myös useita valokuvia ja kertomuksia veneellä tehdyistä purjehduksista. Sota-ajalta 70-luvulle asti ovat Ursulan vaiheet hämärän peitossa. Piirustukset löytyvät mikrofilmattuina ÅA stiftelsenin arkistosta Turusta.

Nykytila
80-luvun alussa etsin Ykä Rossin kanssa purjevenettä. Emme tuolloin tienneet purjeveneistä juuri mitään, varsinkaan puuveneistä, mutta saaristoristeilijä sen tuli olla. Kävimme ruotsissakin tutkimassa asiaa, kunnes löysimme Ursulan Helsingistä. Siinä kävi niin kuin venekaupoissa yleensä käy – ihastuimme ja hetken päästä vene oli meidän. Ursulan hankinta ja alkuvuosien hauskat purjehdukset käynnistivät tapahtumaketjun, joka lopulta johti saaristoristeilijäharrastuksen elpymiseen suomessa. Innostuksemme tartuttua ystäviimme muutaman vuoden sisällä ruotsista oli haettu sk75 Ila ja Gun, sk 40 Tosca sekä sk 30 Alfsol. Suomessa purjehdittiin taas saaristoristeilijöillä! Tarvittiin kuitenkin vielä 15 vuotta ja useita muita innostuneita asian harrastajia, että suomen saaristoristeilijäyhdistys saatiin perustettua v. 2002.

Ursula oli vielä 70–luvulla valokuvista päätellen varsin hyväkuntoinen, mutta kun ostimme veneen syksyllä –84, oli se jo korjauksen tarpeessa. Nyt Ursula on kunnostettu aika perinpohjaisesti ja lähestulkoon kaikki alkuperäisosat ovat tallella. Kunnostuksen aloitimme korjauttamalla hinaajan törmäyksessä vaurioituneen perän. Korjaustyö teetettiin veneveistäjällä ja kun työ lopulta 2 vuotta myöhästyneenä valmistui, ajauduimme erimielisyyksiin työn tekijän kanssa. Tämä oli mielestämme jo kestämätöntä ja eräänä kesäyönä kävimme varastamassa oman veneemme telakan pihalta. Seuraava kesä oli purjehduksineen hieno, mutta jupakan loppusävelet puitiin käräjillä. Kannen rakensimmekin sitten jo täysin omin voimin. Myös kölipuu, kuolleet puut ja alin laudoitus on uusittu. Kölipultit ja kölitukit ovat nyt haponkestävää terästä. Suurin osa rautakaarista on vaihdettu haponkestävään. Koko runko on "nåtlimmattu" ja huonoimmat laudat on vaihdettu. Ursula on saanut myös sisämoottorin ja alumiinitakilan, vaikka alkuperäinen riki onkin tallella. Ursulan kotisatama on Airistolla, Turun saaristossa ja tänä päivänä Ursula toimii nelihenkisen perheen retkiveneenä. Matkapurjehduksen lisäksi osallistumme harvakseltaan saaristoalueella järjestettäviin Lys–kilpailuhin hyvässä seurassa, herkullisen ruuan ja viinin höystämänä.

Klaus Jacoby

Omistajaluettelo:
1922-1938	Konsuli Karl Seidenschnur
1938-	R. Furstenborg
-	P. Luukkonen
-	H. Holma
– 1978	P.Nordgren
1978 – 1984	Lars Henriksson
1984 – 2001	Klaus Jacoby & Yrjö Rossi
2001 – 2008	Perhe Jacoby / Parviainen
2008 –	Teemu Kurkela, HSS

< takaisin Veneet sivulle