|
Suunnittelija Zake Westin
Rakennuspaikka Åbo Båtvarv
Pituus 8,70 ( perä lyhennetty)
Leveys 2,00
Syväys 1,20
Paino n. 2000 kg
Runko mäntyä, tammikaaret,
kölitukit tammea, kansi ja ruffi mahonkivaneria, lyijyköli.
Omistajat: Jari Ingalsuo (jari.ingalsuo@iad.evtek.fi)
& Jukka Saaresto (jukka.saaresto@kesko.fi )
"Sirkka" SK22 L37
rakennettiin Turkulaisen yhtymän tilauksesta Åbo
Båtvarvilla vuonna 1923. Yhtymän jäsenistä
on mainittu varatuomari I. Kataja, joka kuului Turun Pursiseuraan.
"Sirkka" osallistui Suomen purjehtijaliiton
purjehdusviikon kilpailuihin jo ensimmäisenä kesänään
vuonna 1923. Osanotto jäi kuitenkin yhteen kilpailuun,
jossa tuloksena oli viides sija pohjoismaisten 22:n sarjassa.
Vuonna 1925 omistajaksi tuli opiskelija R. Liesegang, joka
osallistui "Sirkalla" Suomen purjehdusviikolle samana kesänä.
Tällä kertaa tuloksena oli viides sija pohjoismaisten
22:n sarjassa. Vuonna 1927 omistajaksi vaihtui koululainen
E. Terho. Seuraava havainto "Sirkasta" on vuodelta 1948,
kun konttoristi J Nurmi mittautti veneen pohjoismaiseen
22m2 luokkaan. Purjehtijaliiton kalenterien mukaan J. Nurmi
oli tullut "Sirkan" omistajaksi vuonna 1945.
Sota-ajan "Sirkka" lienee ollut hyvässä
piilossa, koska hänen alkuperäinen lyijykölinsä
on edelleen jäljellä. "Sirkan" kyljet 1980-luvulla
puhtaaksi ottaneen Jaakko Laakson mukaan laudoituksessa
on kranaatinsirpaleita.
Seuraava kilpailutulos on vuodelta 1946, kun
I. E. Laaksonen Turun purjehdusviikolla ohjasi "Sirkan"
toiselle sijalle pohjoismaisten 22:n sarjassa. Vuonna 1947
"Sirkan" hankki omistukseensa kirjaaja, varanotaari ja muusikko
Allan Salomaa. Kilpailutulosten mukaan veneiden määrä
luokassa oli vähentynyt neljään ja pahin
kilpakumppani oli TTPS:n "Manito" jonka "Sirkka" onnistui
voittamaan kevyessä tuulessa käydyissä ÅSS:n
vuosikilpailuissa vuonna 1949. "Maniton" hallitessa luokkaa
"Sirkka" oli yleensä kolmas "Inga-Lill XVI":n ollessa
toinen. TTPS:n juhlaregatassa vuonna 1965 "Sirkka" tuli
toiseksi "Pisahin" jälkeen. Allan Salomaa kilpaili
"Sirkalla" aktiivisesti ja usein hän ilmoitti muutkin
veneet kilpailuihin saadakseen luokaan riittävän
osanoton. Vuonna 1979 oli jo 85-vuotias ja hän päätti
myydä "Sirkan" Piikkiöläiselle Lasse Ristikankareelle.
Ristikankare rakensi Piikkiöön teltan
jonka sisällä hän korjasi jo melko huonoon
kuntoon menneen "Sirkan" rungon ylärakenteet. "Sirkassa"
oli alun perin kangaskansi joka oli vuotanut melko pahasti.
Perä oli lahonnut, samoin ylin lauta ja suuri osa kannen
tukirakenteista. Ristikankare purki vanhan kannen, vaihtoi
ylimmän laudan ja korotti samalla laudoitusta kolmella
sentillä. Perää lyhennettiin noin kymmenellä
sentillä. Uusi kansi ja ruffi rakennettiin mahonkivanerista.
Istumalaatikosta tuli suurempi ja sisätiloihin saatiin
mahtumaan kaasukeitin, pesuallas ja säilytyskaapistoja.
Seuraavana vuonna "Sirkka" vaihdettiin
moottoripyörään Paimiolaisessa Motomarket yrityksessä.
Motomarketin omistaja Hannu Kuparinen myi "Sirkan" eteenpäin
Claes Charpentierille, Arto Kähköselle ja Christer
Niemiselle. Seuraavat omistajat olivat Paimiolaiset Jaakko
Laakso ja Juha Leppänen. Myöhemmin Juha Leppäsen
tilalle tuli Marjo Sairanen.
Vuonna 1985 neljän arkkitehdin joukko
(Simo Freese, Ilkka Pauniaho, Hannu Penttilä ja Liisa
Sarakontu) Helsingistä osti "Sirkan". Veneen kunnostuksesta
heillä ei kovin paljon kokemusta ollut, mutta purjehdusta
ja juhlimista järjestettiin runsaasti. Vuosien mittaan
joukon kokoonpano muuttui. Mukana olivat myös Timo
Jeskanen, Sampo Honkala ja Pasi Mäkinen. Alkuperäisistä
ostajista ainoastaan Simo Freese pysyi mukana koko ajan.
1990-luvun alussa Suomenlinnassa järjestettiin
puuveneiden korjauskurssi, jonka alkaessa "Sirkka" oli
jo melko huolestuttavassa kunnossa. Rautaisten kölipulttien
kunnosta ei ollut varmuutta, ja vuosien saatossa yli 30
veneen kaarista oli katkennut. "Sirkan" onneksi hänen
peruskorjauksensa suoritettiin kurssin puitteissa. Kölipultit
ja kölitukit vaihdettiin, katkenneet kaaret uusittiin
ja osa kylkilaudoista vaihdettiin. Talvella 1999 Heikki
Häyhä osti "Sirkan" Simo Freeseltä, Timo
Jeskaselta ja Pasi Mäkiseltä.
Nykyään "Sirkka" on hyvässä
käyttökunnossa, ja viime vuosien aikana hänellä
on purjehdittu paljon, eikä hän ole kertaakaan
ollut poissa "Viaporin Tuopista". Viimeisimpiä hankintoja
"Sirkkaan" ovat olleet genoa ja uudet vinssit.
Helsingissä ollessaan "Sirkan"
kotisatamana on tähän asti ollut Helsingin Merisataman
ranta, ja siellä hän on myös talviteloillaan
ollut, cafe-ravintola Carusellin ja Villa Ensin välittömässä
läheisyydessä, teltassaan, oman vartijajäniksensä
tarkan valvonnan alla.
"Sirkka"
SK 22 L37 vaihtoi jälleen omistajaa marraskuussa 2002, ja jo joulukuussa
hänet uusine omistajineen, Jukka Saaresto ja Jari Ingalsuo
Helsingin Vanhasta Herttoniemestä, hyväksyttiin
jäseniksi Kipparlahden Venekerho ry:een. Sirkan nykyinen omistaja Simo Orvasto hankki veneen helmikuussa 2011.
Juhannukseksi Sirkka oli siirretty uuteen kotitalliin odottamaan peruskunnostusta.
Seuraavaksi Sirkka, vanhin Suomessa rakennettu vielä purjehtiva SK22, seilaa taas kotiseudullaan Airistolla, 90-vuotta täyttäneenä ”vanhan” rouvan tyyliin, kotisatamanaan Naantali
Lähteet:
T.P.S. Veneluettelo V.V. 1906 – 1945
Finlands Seglarförbunds officiella segelvecka ( Frisk
Bris 1923)
Finlands Segelvecka 1925 i Åbo ( Frisk Bris 1925)
Turun Pursiseuran arkisto ( Turun maakunta-arkisto)
Mätnings- och klassificeringsbevis för Nordiska
22 –m2 Klassen 13.07.1948 ( Urheilumuseon arkisto)
< takaisin Veneet sivulle
|
