Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
- vehkasalo
- Viestit: 377
- Liittynyt: 10 Elo 2013 23:26
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Kyllä ne vaan turpoaa vaikka olis kuinka kyllästetty
Ennen oli miehet rautaa laivat oli puuta hiio hoi
-
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 12 Maalis 2005 15:31
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Kannattanee katsoa sisältä onko ko lauta irti kaaresta, jos veistokaaren kohdalla, niin onko ruuvi(t) irronneet/korroosio iskenyt.Staffe kirjoitti:Asettelin tänään pohjan alle valon ja seisoin veneen sisällä tarkoituksena nähdä onko rakoja lautojen välissä, josta valo paistaa. Tarkoituksena tässä oli se, että halusin löytää rakoja josta vesi saattaa tulla sisään. Venehän ei enää turpoa vedessä sitten niin paljoa, kun on kyllästetty täyteen pellavaöljyä. Toistaiseksi tuli vain yksi rako vastaan. Rako sijaitsee kahden laudan välissä, ja toinen näistä laudoista on pullahtanut ulospäin noin 20cm matkalta. Ulospäin lauta on tullut muutamia millejä verrattuna viereiseen lautaan. Itse rako on vain millin. Se mikä minulla on tässä pelkona on se, että jos kyllästys ei saa rakoa umpeen (vene imenyt tässä vaiheessa noin 23 litraa), niin ei se vedelläkään enää turpoa kiinni. Onko mahdollista työntää lautaa sisäänpäin omalle paikalleen tai keväällä laittaa joku pehmeä massa rakoon estämään vuotoa?
Jos painokaarien kohdalla, onko kaari poikki, mahdollisesti niitti(t) löysällä=kanta painunut lautaan kitin alla.
Jos ensimmäinen, niin kitti/tulppa pois ruuvin kannan päältä, ruuvi irti ja pitempi sekä paksumpi tilalle jolla varovaisesti vedättää kiinni kaareen, sivusta pönkää ja kiilaa apuna painamaan sisään.
Jos jälkimmäinen, niin Qubikin neuvo pätee= kitit pois kannan päältä ja varovainen tiukkaus vastinraudan ja vasaran avulla.
Jos kaari poikki, niin kaaren korjaus.
- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Moro,
Kiitos vinkeistä, rako on turvonnut enemmän jo umpeen joten näyttää siltä että saattaisi turvota jopa kokonaan kyllästyksen aikana. Sisältä löytyi myös kaari joka on irallaan laudasta.
Ajattelin silti yrittää asettaa laudan takaisin paikoilleen, vaikka se rako turpoaisikin kiinn. Kun olen uusi näissä asioissa niin tarvisin hiukan jelppiä.. en tiedä paino- ja veistokaaren eroa
. Osaisiko joku kertoa alla olevan kuvan perusteella tai kertoa minulle niiden eron.
Alla muutama kuva, ensimmäisessä kuvassa näkee nuo kaaret. Kauimpana näkee punaisen kaasuvaijerin, sitten seuraavana on tämä kaari joka on irti laudasta, ja seuraavan kaari joka on kiinni laudassa mutta siinä on pieni murtuman (kuva 2) , poikki se ei ole vielä.. ulospäin työntynyt lauta on se joka on heti seuraavana punaisen laudan vieressä.
Kiitos vinkeistä, rako on turvonnut enemmän jo umpeen joten näyttää siltä että saattaisi turvota jopa kokonaan kyllästyksen aikana. Sisältä löytyi myös kaari joka on irallaan laudasta.
Ajattelin silti yrittää asettaa laudan takaisin paikoilleen, vaikka se rako turpoaisikin kiinn. Kun olen uusi näissä asioissa niin tarvisin hiukan jelppiä.. en tiedä paino- ja veistokaaren eroa


Alla muutama kuva, ensimmäisessä kuvassa näkee nuo kaaret. Kauimpana näkee punaisen kaasuvaijerin, sitten seuraavana on tämä kaari joka on irti laudasta, ja seuraavan kaari joka on kiinni laudassa mutta siinä on pieni murtuman (kuva 2) , poikki se ei ole vielä.. ulospäin työntynyt lauta on se joka on heti seuraavana punaisen laudan vieressä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Viestit: 163
- Liittynyt: 30 Huhti 2012 09:18
- Paikkakunta: Outokumpu
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Moi!
Veostokaaria on nuo paksummat, jotka on isommasta puusta veistetty oikeaan muotoonsa, ja joita vasten veneen laudoitus on veistetty/asennettu paikoilleen. Painokaaria taas ohuemmat, jotka on höyryttämisen jälkeen "painettu" laudoitusta vasten muotoonsa. Näin olen ainakin itseni antanut ymmärtää, ja noin nuo nimitysten historiat pähkäillyt.
Äkkiseltään näyttäisi, että veistokaarten välissä sinulla on aina kaksi painokaarta.
Eeppo
Veostokaaria on nuo paksummat, jotka on isommasta puusta veistetty oikeaan muotoonsa, ja joita vasten veneen laudoitus on veistetty/asennettu paikoilleen. Painokaaria taas ohuemmat, jotka on höyryttämisen jälkeen "painettu" laudoitusta vasten muotoonsa. Näin olen ainakin itseni antanut ymmärtää, ja noin nuo nimitysten historiat pähkäillyt.

Äkkiseltään näyttäisi, että veistokaarten välissä sinulla on aina kaksi painokaarta.
Eeppo
-
- Viestit: 2767
- Liittynyt: 23 Huhti 2003 11:16
- Paikkakunta: Pori
- Viesti:
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Moro
Juu, veistokaari on se paksu veistetty ja painokaari on se ohuempi paikalleen painettu (pasutettuna).
Voipi olla että kun paatti on maissa kölillään, niin runko painuu ylärakenteen painosta pois muodostaan ja laudat saattaa paeta kaarista jos on löysät niitit. Se kyllä korjaantuu vesillä, mutta varmasti vuotaa laskettaessa.
Vene pitää tukea koko kölin mitalta ja mielellään vielä muualta pohjasta talviseisokin aikana.
Katkenneen/murtuneen kaaren korjaus:
https://www.youtube.com/watch?v=AT4_5Zij1N0&t=36s
Nortti
Juu, veistokaari on se paksu veistetty ja painokaari on se ohuempi paikalleen painettu (pasutettuna).
Voipi olla että kun paatti on maissa kölillään, niin runko painuu ylärakenteen painosta pois muodostaan ja laudat saattaa paeta kaarista jos on löysät niitit. Se kyllä korjaantuu vesillä, mutta varmasti vuotaa laskettaessa.
Vene pitää tukea koko kölin mitalta ja mielellään vielä muualta pohjasta talviseisokin aikana.
Katkenneen/murtuneen kaaren korjaus:
https://www.youtube.com/watch?v=AT4_5Zij1N0&t=36s
Nortti
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing
-
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 12 Maalis 2005 15:31
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Onko se ulkona oleva lauta tuon tankin tuen alla?
Se tuen ei tulisi olla vasten lautaa, vaan tukeutua kaareen/ iin .
Näyttäis, että kiinnitysruuvi on antanut periksi ja ko tuki työntänyt laudan ulos?
Tai jopa, että kaari on murtunut ko kohdalta??????
Jos vielä jossain tapauksessa tankkia käytetään astimena, niin varmasti tuolla rakenteella lauta työntyy ulos.
Jos minun, niin katkaisisin tötin kaaren yläpuolelta ja laittaisin pitkittäistuen vaakaan sen alle, ulottuen veistokaaresta toiseen tai ainakin seuraavan painokaaren päälle.
Toisaalta vois jopa riittää, että katkaisisi tuen alapään että on irti laudasta 5mm ja ruuvais/liimais palikan(senverran leveän, että paino jakautuu laajemmalle kaareen) tuen eteen painokaaren päälle?
Se tuen ei tulisi olla vasten lautaa, vaan tukeutua kaareen/ iin .
Näyttäis, että kiinnitysruuvi on antanut periksi ja ko tuki työntänyt laudan ulos?
Tai jopa, että kaari on murtunut ko kohdalta??????
Jos vielä jossain tapauksessa tankkia käytetään astimena, niin varmasti tuolla rakenteella lauta työntyy ulos.
Jos minun, niin katkaisisin tötin kaaren yläpuolelta ja laittaisin pitkittäistuen vaakaan sen alle, ulottuen veistokaaresta toiseen tai ainakin seuraavan painokaaren päälle.
Toisaalta vois jopa riittää, että katkaisisi tuen alapään että on irti laudasta 5mm ja ruuvais/liimais palikan(senverran leveän, että paino jakautuu laajemmalle kaareen) tuen eteen painokaaren päälle?
- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Moro,
Kiitos Eeppo ja Nortti, nyt tiedän eron noiden kaarien välillä..
Matti, kiitos hyvästä humiosta! Tarkistin asian ja juuri niinhän se on. Eli tankin tuki painaa suoraan lautaan joka on työntynyt ulos, joten tämä on syy siihen, että se on joutunut ulos. Kaari on myös murtunut ja tuki lepää näin ollen suoraan laudan päällä.
Eikä tässä vielä kaikki, kävin läpi veneen sisustan, ja sama ratkaisu on tehty muuallakin, eli molemmat polttoainetankit lepäävät lautojen päällä & ovat kiinni kaarien sivussa mikä voi johtaa samanlaiseen lopputulemaan jos ne siitä irtoavat. Ainakin yhdessä paikassa on aiheutunut samanlainen kaaren murtuma/halkeaminen.
Eikä tässäkään vielä kaikki. Myös koko peräosan molemminpuolin kiertävä penkki, on rakennettu saman lailla, eli penkin tukipuut kiinnitetty kaarien sivuihin. Helkkarin helkkari..
Täytyy tehdä muutokset joita matti ehdotit, ja rakentaa penkkien tukipuut uudestaan.
Nortille iso kiitos videosta. Olen muutenkin tutustunut videoihisi ja suuri kiitos niistä, ne ovat korvaamaton apu tällaiselle aloittelevalle puuvenilijälle.
laitan tähän samalla kysymyksen tuosta kyllästyksestä, sisäpuolelta alkaa tulla läpi, kuten yläpuolella olevasta kuvasta näkee. läpi tulleista laudoista huomaa, että puu alkaa olla läpikyllästynyt, mutta niissä laudoissa, jotka ovat veneen sisällä olevan lyijymönjän alla, tätä ei erota. kun sivelen ulkopuolelta niin mistä huomaan kun puu ei oikeasti enää ime? nyt olen katsonut valolla ulkopuolelta ja sivellyt niihin kohtiin jotka ovat harmaita. nämä olen tulkinnut vielä kuivina oleviksi kohdiksi. olen myös sivellyt niihin kohtiin jotka eivät kiillä kun valon suuntaan niihin, mutta voiko olla niin että niihin on jo muodostunut kalvo ja se onkin luonnollista kuivumista kun öljy haihtuu pinnasta? kysymys kuuluu, miten erotan mikä kohta on jo kyllästynyt ja mikä kalvon peitossa eli miten näkee kohdat jotka vaatii lisää öljyä?
Staffe
Kiitos Eeppo ja Nortti, nyt tiedän eron noiden kaarien välillä..
Matti, kiitos hyvästä humiosta! Tarkistin asian ja juuri niinhän se on. Eli tankin tuki painaa suoraan lautaan joka on työntynyt ulos, joten tämä on syy siihen, että se on joutunut ulos. Kaari on myös murtunut ja tuki lepää näin ollen suoraan laudan päällä.
Eikä tässä vielä kaikki, kävin läpi veneen sisustan, ja sama ratkaisu on tehty muuallakin, eli molemmat polttoainetankit lepäävät lautojen päällä & ovat kiinni kaarien sivussa mikä voi johtaa samanlaiseen lopputulemaan jos ne siitä irtoavat. Ainakin yhdessä paikassa on aiheutunut samanlainen kaaren murtuma/halkeaminen.
Eikä tässäkään vielä kaikki. Myös koko peräosan molemminpuolin kiertävä penkki, on rakennettu saman lailla, eli penkin tukipuut kiinnitetty kaarien sivuihin. Helkkarin helkkari..

Nortille iso kiitos videosta. Olen muutenkin tutustunut videoihisi ja suuri kiitos niistä, ne ovat korvaamaton apu tällaiselle aloittelevalle puuvenilijälle.

laitan tähän samalla kysymyksen tuosta kyllästyksestä, sisäpuolelta alkaa tulla läpi, kuten yläpuolella olevasta kuvasta näkee. läpi tulleista laudoista huomaa, että puu alkaa olla läpikyllästynyt, mutta niissä laudoissa, jotka ovat veneen sisällä olevan lyijymönjän alla, tätä ei erota. kun sivelen ulkopuolelta niin mistä huomaan kun puu ei oikeasti enää ime? nyt olen katsonut valolla ulkopuolelta ja sivellyt niihin kohtiin jotka ovat harmaita. nämä olen tulkinnut vielä kuivina oleviksi kohdiksi. olen myös sivellyt niihin kohtiin jotka eivät kiillä kun valon suuntaan niihin, mutta voiko olla niin että niihin on jo muodostunut kalvo ja se onkin luonnollista kuivumista kun öljy haihtuu pinnasta? kysymys kuuluu, miten erotan mikä kohta on jo kyllästynyt ja mikä kalvon peitossa eli miten näkee kohdat jotka vaatii lisää öljyä?
Staffe
-
- Viestit: 2185
- Liittynyt: 12 Maalis 2005 15:31
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Ei se öljy haihdu ilmaan pinnasta, ainoastaan seoksen ohenne jos sitä on.
Vedä vaan lisää öljyä kunnes pohja jää märäksi (lähes) kokonaan, siis on seuraavana päivänäkin vielä märkä-kun sormella pyyhkäsee, niin sormen päähän jää öljyä.
Sit parin pv kuluttua pyyhit tärpättirätillä vielä pinnan irtoöljystä kuivaksi, muista POLTA tai upota veteen se rätti!!!! itsesyttymisvaara.
Niihin istuinten tötteihin saattaa joskus kohdistua melkomoista kuormaa, jos joku ronsu kiireesti tulee veneeseen alaspäin!
Joskus katsonut kun kaveri ("isokokoinen")tulee Mary III:n kajuuttaan ja astuu varovasti konekopan päälle= ensimmäinen askelma sisällä, 28mm paksua tammea, n 55cm jänneväli, sekin taipuu ainakin 3mm
Vedä vaan lisää öljyä kunnes pohja jää märäksi (lähes) kokonaan, siis on seuraavana päivänäkin vielä märkä-kun sormella pyyhkäsee, niin sormen päähän jää öljyä.
Sit parin pv kuluttua pyyhit tärpättirätillä vielä pinnan irtoöljystä kuivaksi, muista POLTA tai upota veteen se rätti!!!! itsesyttymisvaara.
Niihin istuinten tötteihin saattaa joskus kohdistua melkomoista kuormaa, jos joku ronsu kiireesti tulee veneeseen alaspäin!
Joskus katsonut kun kaveri ("isokokoinen")tulee Mary III:n kajuuttaan ja astuu varovasti konekopan päälle= ensimmäinen askelma sisällä, 28mm paksua tammea, n 55cm jänneväli, sekin taipuu ainakin 3mm

- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Moro,
Ok, kiitos vinkistä, sitten jatkan kyllästystä kunnes puu on märkänä öljystä seuraavankin päivänä.
Minulla on noiden istuinten lisäksi laitettu tuolit polttoainetankkine pälle, eli jos ne eivät ole juuri oikeassa kohdassa, painavat ne tankkeja jotka puolestaan painavat runkonlautoja ulospäin. Ensitalven telakkalista senkuin kasvaa hitaasti mutta varmasti
Staffe
Ok, kiitos vinkistä, sitten jatkan kyllästystä kunnes puu on märkänä öljystä seuraavankin päivänä.

Minulla on noiden istuinten lisäksi laitettu tuolit polttoainetankkine pälle, eli jos ne eivät ole juuri oikeassa kohdassa, painavat ne tankkeja jotka puolestaan painavat runkonlautoja ulospäin. Ensitalven telakkalista senkuin kasvaa hitaasti mutta varmasti

Staffe
- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Nyt on mennyt kuukausi ja karvan alle 40 litraa pö + myrkyt päälle, ja lisää tuntuu menevän. Nyt olisi vielä 10 litraa reservissä. onkohän tämä koskaan täysin kyllästynyt, alkaa usko loppumaan aika-ajoin
........

- Qubik
- Viestit: 1090
- Liittynyt: 03 Huhti 2014 23:06
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Eiku sinne vaan
Ja jos loppuu, niin 10 lisää.
Ja jos loppuu, niin 10 lisää.
Kuvia Avofiskarista löytää sieltä: https://photos.app.goo.gl/Df9nWE1daSTQo7xc9 Älä sit jaa eteenpäin ilman lupaa, eiks niin!
- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Kiitos Qubik tsempeistä, välillä vaan turhauttaa kun puu on öljytty ja on taas yhtä kuiva 12 h jälkeen kuin ennen sivelyä. Tänään yksi kolleega töistä pelotteli sillä, että jos kyllästän puun täyteen ei raot enää turpoa umpeen vedessä. Käyn kaksintaistelua hiljaa mielessäni että josko en kyllästäisi täyteen vaan jättäisin tilaa turvotukselle vedellä. Mutta toisaalta olisi parempi nyt kyllästää kunnolla kun pohja on raavittu auki, hiottu ja kuukausi kyllästetty, tätä ei viitsisi hirveän usein toistaa..
-
- Viestit: 562
- Liittynyt: 07 Maalis 2014 09:24
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Kyllästä ehdottomasti kunnolla nyt vaan.
Samaa epäilin itsekin viime keväänä kun pohjan raapin puhtaaksi ja kyllästelin, mutta vähemmän se laskiessa vuosi kuin muina kesinä ja umpeen turpos ihan samanlailla. Mullakin on sentään sellane 4 millin halkeama muutamassa laudassa ja eniyen jänskätti.
Samaa epäilin itsekin viime keväänä kun pohjan raapin puhtaaksi ja kyllästelin, mutta vähemmän se laskiessa vuosi kuin muina kesinä ja umpeen turpos ihan samanlailla. Mullakin on sentään sellane 4 millin halkeama muutamassa laudassa ja eniyen jänskätti.
- galax650
- Viestit: 78
- Liittynyt: 29 Syys 2011 20:46
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Turhaan stressaatte, kyllästettä vaan puu täyteen ja kyllä se siltikin turpoaa kiinni.
- Staffe
- Viestit: 96
- Liittynyt: 19 Kesä 2016 20:36
Re: Fiskari vm 1956 - päiväkirja kunnostuksesta
Moro, Kiitos kommenteista, on kyllä mukavaa kun täällä forumilla on aina kannustava ilmapiiri ja neuvoja tulee kun pyytää
Kyllästäminen siis jatkuu
Laitoin eilen tilauksen sisään, 40 litraa lisää pellavaöljyä tulossa alkuviikoksi.
Järkeilin niin, että jos rakoja nyt kuitenkin jäisi, käyn nappaamassa jotakin tiivistysmassaa jota voin laittaa rakoihin. Pyhä piertaria ei taida enää saada, mutta ilmeisesti "ettan" merkkinen vaha toimii yhtä hyvin. Olen ymmärtänyt, että se olisi sen verran pehmeää, että pursuaa ulos kun vene sitten turpoaa vedessä eikä näin ollen riko lautoja. Onko kokemuksia ettanin käytöstä?

![cool 8]](./images/smilies/icon_cool.gif)
Järkeilin niin, että jos rakoja nyt kuitenkin jäisi, käyn nappaamassa jotakin tiivistysmassaa jota voin laittaa rakoihin. Pyhä piertaria ei taida enää saada, mutta ilmeisesti "ettan" merkkinen vaha toimii yhtä hyvin. Olen ymmärtänyt, että se olisi sen verran pehmeää, että pursuaa ulos kun vene sitten turpoaa vedessä eikä näin ollen riko lautoja. Onko kokemuksia ettanin käytöstä?