Ulkoilmojen vaikutus kyllästämiseen ja lakkaamiseen...

[kaller]

Kuullostaa hyvinkin tutulta, ajattelet hommaan ryhtyessäsi että tosta vaan toi irti ja se uusiksi mutta homan edetessä koko totuus paljastuu ja tuleekin enemmän tekemistä mitä oli ajatellut. Tuosta ei suoraan nää rakennetta, mutta näyttäisi että kannatinpalkki on ruuvattu kiinni painokaareen joten saisiko sen altapäin otettua vain pois?

Nuo tulppaukset vain ensin pois (halkaisee varovasti esim puukon kärellä ja kaivaa pois), sitten palkin pästä ruuvit pois ja uutta tekemään tilalle.

[Seesell]

Joo, ja sitten ajattelen että kun nyt kerran tämä lista on poissa niin samalla kannattaa tuo toinenkin ottaa pois koska milloin seuraavaksi otan sen ensimmäisen pois jotta sen toisen voi myös ottaa pois... Tai että kun moottori nyt on nostettu pois (onneksi ei ole!!!), niin sittenhän kannattaisi myös tehdä remppaa sen allaolevassa tilassa jne. En oikeinosaa selittää mitä tarkoitan, mutta se siitä...

Noita tulppia löytyy ihan mieletön määrä ja mietin että löydänkö koskaan niin hyvin penkin sävyihin sopivaa uutta tulppaa. Ottaisitko siis koko penkin irti molemmin puolin, i 24 tulppaa, vai pelkästään ne 4+4 tulppaa jotka ovat kiinni siinä lahossa tukijutussa? Se olisi jonkun verran enemmän työtä ottaa molemmat sivupenkit kokonaisuudessaan pois ja laittaa ne takaisin, mutta toisaalta työ istuinosassa ilman istuinta olisi miljoonaa kertaa helpompaa ja itse penkkien kyllästäminen ja lakkaaminen alta ja päältä olisi paljon helpompaa jos ne ovat molemmat kokonaan irti...

Olen hiukan skrapalla ottanut pilssiä. Sähkökatkoksen takia lämpöpuhallin ei ollut käytössä. Jotenkin pelkään vähän sitä käyttää kun tilat ovat tosi ahtaat enkä itse oikein löydä mukavaa työasentoa ja jos siihen vielä otetaan superkuuma lämpöpuhallin, niin jotai pahaa on hyvin lähellä tapahtua...

Laitan tässä muutaman kuvan istuintilasta ja myös kyseisitä tulpista, ajattelin että ehkä joku puuveneilijä ei ole tulppaa vielä nähnyt :D

Miksi muuten pilssissä on käytetty sekä lyijymönjää että ferrexiä? Onko ne laitettu samaan aikaan vai onko päällimmäinen ferrexi laitettu myöhemmin kun mönjä on kulumut ja uusimisen tarpeessa? Vai laitaanko aina ferrexiä lyijymönjän päälle?
Jättäisittekö te sisäpuolen lakkaamatta kokonaan niin istuintilassa kuin kajuutassa? Voiko sisältäpäin todella kyllästää vaikka ulkopinta olisi täydessä lakassa? Mutta ne kohdat jotka on ferrexillä ja lyijymönjällä vedetty ei voi kyllästää sisältäpäin? Ymmärsinkö oikein? Eli aina keino kyllästää pilssi ja köli on se että joko ulkopuoli puulle tai pilssi puulle, niinkö?

Jos kerran on haitallista lakata vene sisäpuolelta, niin miksi jotkut tekevät sen? Tässä paatissa taitaa kaikki sisäpinnat olla lakatut. Mutta toisaalta ei ole vielä mittään ihan lahoa paikkaa löytynyt...

Kun putsaan tuota pilssiä maalista ja mönjästä ja pohjaa lakasta, niin miten puhdasta siitä pitää tulla? Pitääkö olla niin ettei punasta enää näy ja että lakka on kokonaisuudessan poissa? Vai haittaako jps vähän pumaista näkyy?
Oli vielä muutama kysymys mutta unohdin mtä ne oli.... Palaan asiaan...

[Seesell]

Ainiin, tämä yksi kaari tai poikkipalkki vai mikä se sitten onkaan, niin on hiukan pehmeä yhdestä kohtaa. Kuvissa näkyy tämä paikka monesta vinkkelistä. Voiko syy olla siinä että se näyttää olevan lakattu eikä punamullalla (ferrex/lyijymönjä)?

Ainiin, jos nyt otan kaiken värin ja lakan pois, niin miten saan vesilinjan takaisin oikealle paikalle?

[Seesell]

Kuva 1) Bongasin tänään tällaisen, onko tuttu?
Kuva 2) Bongasin pilssistä tällaisen pumpun
Kuva 3 Bongasin edellämainitunnehkä,irroitettavn penkin alta työmaata jota helpompi tehdä jos penkki irti...

[kaller]

Ruotsissa sisäpuolien lakkaaminen on ollut yleisempää kuin Suomessa jostain syystä. Tähän liittyy kahta eri kantaa: toiset on sitä mieltä ettei puuta saa sulkea jotta se voi hengittää ja toiset taas sitä mieltä että lakka suojaa puuta paremmin. Oma vene on ollut ainakin parikymmentä vuotta sisäpuolelta lakattu ja hyvin on kestänyt.

Lyijymönjä itsessään on erinomainen maali ja siihen on päälle laitettu sitten ferrexiä kulumisen johdosta. Ferrex on myöskin huomattavasti halvempaa kuin lyijymönjä joka voi olla yksi syy. Kaikkea maalia ei tarvitse pakolla repiä irti jos se on hyvin puussa kiinni ja kohta maalataan myöhemmin uudelleen. Sen verran siellä kuitenkin pitää olla puuta näkyvissä että kylläste pääsee imeytymään. Pilssin voi kyllästää vaikka ulkopuolella lakka jo olisikin tai päinvastoin(Pilssissä maali ja kyllästetään ulkopuolelta). Toki parhaan lopputuloksen saa kun kyllästettä imeytetään molemmilta puolilta.

Noihin puutappeihin en liikaa kiinnittäisi huomiota, ne erottuu aina ja täysin samansävystä mahonkia on hyvin vaikea saada. Helpointa ehkä on ottaa vain nuo uusittavan tuen kohdalla olevat tapit pois ja korjata se osuus.

[Seesell]

Joo, minäkin ajattelin että ehkä nuo kahdeksan tappia pois ja palikka vaihtoon, mutta sitten tuli mieleen että ottamalla vain 16 lisää pois pääsen huomattavasti helpommalla seuravassa etapissa, eli lakanpoistot ja pillsipuysaus.

Mutta en ole ihan varma vielä... Olen niin huono tekemään päätöksiä ja haluaisin päästä helpommalla. Valitsenko a) helpompi jättää muut tapit ja kärsiä kun poistan lakat ym vai b) poistan 16 lisätappia ja saan paremmin tilaa ja näkyvyyttä ja vaikeiden paikkojen käsiksi pääseminen helpottuu paljon. Tällöin saan penkit pois veneestä ja lakattua talven aikana lämpimässä...

[Seesell]

otin tänään 8 tappia irti ja totesin että se meni niin hyvin että jatkan hommia ja niin loput 16 tappia saivat lähteä! Sitten ruuvasin lahon poikkituen irti. En ymmärrä että se on voimut mennä miin huonoon kuntoon. Miksi juuri siinä kojdassa? Onko siinä jokin kova rasitus? Ja mikä kummallisempaa on se että se aikaisemmin mainitsemani pehmeä poikkipalkki vai mikä se nyt onkaan on suoraan tämän ylemmän tukipalkin kärsineen kohdan alapulella, eli onko vettä valunut sieltä alas ja molemmat osat kärsineet?

Kun sitten irroitin penkit, huomasin että niiden alapuolet oli vähän kärsineen näköiset. Mistä tämä sitten johtuu?

No, mutta joka tapauksessa, nyt kun roinat on otettu irti niin mahtuu minun kokoinen järkäle paremmin ottamaan lakat ja mömmöt pois. En ole ihan varma vielä missä asennossa minun tulee olla jotta saan pilssin puhtaaksi. Pelkään että jos löydän oikean asennon siihen, en enää irtoa siitä asennosta. Tarvitaan tunkki ja nosturi että pääsisin paatista pois

Haluaisin nyt sitten saada ainakin koko rungon kyllästysvalmiiksi ja kyllästettyä mahdollisimman pian. Kohta muutetaan pois mökiltä eikä ole vielä ratkaistu miten ja mihin veneen saan sen jälkeen. En voi tulla takaisin mökille joka päivä tekemään hommia joten pitää ratkaista tämä pulma. Jos löytäisin hyvän ja edullisen paikan veneelle Turun lähellä voisin jatkaa hommia läpi talven ja saisin tuurilla ehkä veneen vesille keväällä. Jos ei, silloin ehdin ehkä tuurilla kyllästää ainakin osan veneestä... Ja kaikki lakkaukset, maalaukset ja irroitettujen osien kokoaminen täytyy tapahtua keväällä ja varmaan venyy kesälle ja syksyllä sitten vene olisi valmis mutta kun ei viitsi laittaa vene vesille muutaman päivän iloksi, niin veneily siirtyy sitten kesälle 2017... En kestä! Tahtoo kauniin paatin veteen pian! Viimeistään keväällä 2016!

Sisäpuolen putsaaminen on aika työlästä. Sen huomasin jo kahden minuutin krapaamisen jälkeen. Noi niitit ovat koko ajan tiellä ja työkalut tylsistyvät. Onko jokin parempi tapa tehdä tämä homma? En ole vielä lämpöpuhallinta uskaltanut käyttää, mutta ehkä kokeilen huomenna.

Tuli tässä mieleen että kun kaikki ruuvit ovat olleet kupariruuveja, niin kannattaako sitten kun kokoaa osat taas paikoileen, käyttää happoruuveja? Ja kannattaako käyttää samansuuruiset ruuvit kuin ennen vai vaihtaa aina yhtä kokoa suuremmaksi, jos mahdollista ilman että osat hajoaa... Ja jos suurempi, niin leveydeltään vai pituudeltaan?

No, nyt nukkumaan! Olen taas kysynyt aivan liikaa

[IlkkaL]

Kaikki muut kysymykset ovat aika lailla sellaisia että työ tekijää neuvoo, eikä niihin nyt ole oikein yhtä vastausta, mutta kupari- tai pronssiniittien vaihtamisesta haponkestävään sanoisin, että jatka samalla metallilla joka on tähänkin asti hyvin toiminut. En nyt kyllä suoraan usko että toisistaan useamman sentin päässä olevista eri metalleista välttämättä olisi mitään haittaakaan, mutta en turhaan lähtisi kokeilemaankaan mitään muuta, jos entisessä ei ole ollut ongelmia.

Sisäpuolen skrabaamiseen kolmikulmainen skraba on hyvä. Sillä pääsee ahtaisiinkin rakoihin. Sitten vain maltilla ja rauhallisesti. Ja joku tuossa kirjoittikin, ettei kaikkea hyvin kiinni olevaa maalia tarvitse saada pois. Näkyviin jäävästä lakattavasta pinnata saat tietysti sitä siistimmän, mitä huolellisemmin viitsit skrabata ja hioa.

[matti]

Mutta en ole ihan varma vielä... Olen niin huono tekemään päätöksiä ja haluaisin päästä helpommalla.

Oletkohan valinnut oikean harrastuksen?

Tuollainen ei varmasti tylsy kupariniiteistä, siinä on kovametalliterä;
https://www.google.fi/search?q=anza+skr ... kJ50njU%3D

[JariR]

Itse siirryin ruuveissa happosiin kun tiedusteltuani Seppälän venetarvikkeesta ruuveja sanottiin nykylaadun olevan niin pehmeä että monet siksi vaihtaneet A4:seen.

[Jommi]

Se, että tällaisia asioita ylipäänsä joutuu miettimään johtuu siitä, että nyt on kyseessä puuveneilijä. Kuttaperkalla liikkujat miettii ihan muita asioita...

Metallien yhteen sopivuudesta veneessä voi lukea esim. sivulla http://www.sihistin.fi/fi/node/62

[Northling]

Miksi juuri siinä kojdassa? Onko siinä jokin kova rasitus? Ja mikä kummallisempaa on se että se aikaisemmin mainitsemani pehmeä poikkipalkki vai mikä se nyt onkaan on suoraan tämän ylemmän tukipalkin kärsineen kohdan alapulella, eli onko vettä valunut sieltä alas ja molemmat osat kärsineet?
Kun sitten irroitin penkit, huomasin että niiden alapuolet oli vähän kärsineen näköiset. Mistä tämä sitten johtuu?

Moro

Sadevesi lahottaa suojaamatonta kyllästämätöntä puuta tehokkaasti. Monasti penkkien alapuolet jäävät käsittelemättä, siitä syystä home pääsee iskemään näihin pintoihin, kun ovat märkänä kyllästämättä ja suojaamatta.

Nortti

[Jommi]

Oletkohan valinnut oikean harrastuksen?

Nyt mentiin filosofian ja elämäntaidon osastolle! Matin kysymyshän oli huumorimielinen, ja osoitettu Seesellille. Mutta luulen että jokainen puuveneharrastaja silloin tällöin esittää itselleen saman kysymyksen.

Se joka hankkii itselleen puuveneen, tietää yleensä varmasti hankkivansa itselleen harrastuksen johon kuuluu hyvin paljon muutakin kuin vesillä liikkumista. Se on erilainen harrastus kuin lasikuituveneen omistaminen. Puuveneily on ihan oma lajinsa. Totesin aikoinaan, että puuveneen omistajasta tulee suurella todennäköisyydellä hyvä maalari, kohtalainen puuseppä, ja jos aikaa sitten jää, voi hänestä myös tulla jonkin sortin kippari.

Minusta hienointa tässä lajissa on se, että se koko ajan tarjoaa mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Yleissivistys lisääntyy kohisemalla, sillä laji johdattaa luontevasti tutustumaan materiaaleihin, työkaluihin ja menetelmiin, joista on paljon hyötyä muussakin elämässä. Samalla kasvaa tunne siitä, että kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisu, ja että useimmat niistä pystyy ratkaisemaan itse.

Ja tämä Seesellin vene tarjoaa aivan erityisen monipuolisen opintoprojektin. Siinä kun on melkein kaikki tyypillisimmät puuveneen ylläpito-ongelmat pyytämässä ratkaisua. Nyt tuli ihan erityisesti mieleen kysymys töiden tärkeysjärjestyksestä. Kannattaa lukea uudestaan mm. MÖsterin kirjoitus 14.8.

Seesell pitäisi saada seilaamaan ensi juhannuksena, mutta missä kunnossa? Tarkoittaa sekä miestä että venettä... Parasta kai olisi ensin kyllästää runko ja sitten saada Turusta viileä halli jossa voi jatkaa hommia. Ja missähän kunnossa se moottori mahtaa olla?

[matti]

[/quote]
Nyt mentiin filosofian ja elämäntaidon osastolle! Matin kysymyshän oli huumorimielinen, ja osoitettu Seesellille. Mutta luulen että jokainen puuveneharrastaja silloin tällöin esittää itselleen saman kysymyksen.

Minusta hienointa tässä lajissa on se, että se koko ajan tarjoaa mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Yleissivistys lisääntyy kohisemalla, sillä laji johdattaa luontevasti tutustumaan materiaaleihin, työkaluihin ja menetelmiin, joista on paljon hyötyä muussakin elämässä. Samalla kasvaa tunne siitä, että kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisu, ja että useimmat niistä pystyy ratkaisemaan itse.

Ja tämä Seesellin vene tarjoaa aivan erityisen monipuolisen opintoprojektin. Siinä kun on melkein kaikki tyypillisimmät puuveneen ylläpito-ongelmat pyytämässä ratkaisua. Nyt tuli ihan erityisesti mieleen kysymys töiden tärkeysjärjestyksestä. Kannattaa lukea uudestaan mm. MÖsterin kirjoitus 14.8.

[/quote]

Jos joskus tuntuu, että harrastus vie liikaa aikaa, etenkin ihmisiltä joilla kaiken tulee olla "viimosen päälle", niin voi ottaa perspektiä vaikka tästä;
http://forum.woodenboat.com/showthread. ... oat/page17
lue viesti no 827
Jos aikoo tehdä/korjata puuveneen täydellisyyttä hipoen, kannattaa lukea koko juttu alusta alkaen, on hyvä sarjassa "veneenrakennusopetusvideot"

Kuten edellä on opastettu, tärkeysjärjestys, osioihin jaoteltuna, niin pääsee joskus jopa veneilemään.

V-M:n DT:n kunnostuskertomuksessa oli työaika joka menee 12m meriläisen ulkopinnan skrapaukseen tervekätiseltä, olisiko ollut 4h?
Olen kaiman kanssa suunnilleen samaa ikäluokkaa, joka tietää, että työ alkaa luistaan tunnin alottelun jälkeen kun lihakset ovat lämmenneet ja paita on märkä, siinä vaiheessa ei kannata istua huilaamaan vaan lisätä tahtia.

[kaller]

Tämä menee hiukan aiheen sivuraiteille, mutta omaa venettä kun on rempannut niin monta juttua on tullut opittua siinä sivussa. Välillä on ollut myös epätoivon hetkiä kun on miettinyt että onko tässä mitään järkeä. Tälläinen tuli kohdattua silloin kun veneen konetta aloitettiin vaihtamaan ja vanhan vannasputken otti irti. Silloin paljastui perästeevin kunto joka ulkoapäin näytti oikein hyvältä. Myöskään pohjan puhtaaksi raapiminen parinkymmenen vuoden maalikerroksista ei aina tuntunut kovin miellyttävältä.

Nyt kun on itse päässyt tekemään sisätiloihin kaappeja ja käsittelemään uusia pintoja alkaa työ tuottaa tulosta. Kyllä se aika paljon palkitsee kun pääsee näkemään valmista pintaa kaiken uurastuksen jälkeen. Puhumattakaan siitä kun veneen köli taas koskettaa vettä.

Tsemppiä remontointiin, hiljaa hyvää tulee ja lopulta se palkitsee vaikka aina ei siltä tunnukkaan.