Ulkoilmojen vaikutus kyllästämiseen ja lakkaamiseen...

[Seesell]

Edessä kyllästäminen ja lakkaaminen sekä kansimassaus. En ole ihan varma miten olisi fiksuinta tehdä nämä hommat. Tilanne on se, että vene on kesämökin pihalla pressun alla. Minulla on jo ostettuna pressutalli jossa alunperin ajattelin säilyttää talven yli. Mutta kun vene ei valmistunutkaan kesän aikana niin nyt mietin että onko liian myöhäistä ruveta kyllästämiset, lakkaamiset ja massaukset ulkoilmoissa, tai siis pressutallin alla. Toinen vaihtoehto,olisi siirtää vene kaupunkiin jossa meillä on autotalli mihin se nipinnapin saattaisi mahtua. Ainoa ongelma voi silloin olla että autotallin yläkerrassa asuu erittäin herttainen vanha rouva ja lakkaushöyryt taitaa mennä hänen asumtoonsa....ainakin autonosia maalatessa hajut menivät sinne.

Vene on mäntyä ja kun olin ottanut puulle, se oli tosi vaalea ja kaunis, tällä hetkellä, pressun alla olleena koko kesän, se on mielestäni aika kellertävä, ja olen ajatellut että se voisi johtua siitä että vene on imenyt kosteutta ilmasta, sitähän on riittänyt.... Eli onko se että vene on imenyt kosteutta hyvä lähtökohta kun kyllästys ja lakkaus alkaa? Vai pitäisikö vene ensin saada kuivaan lämpimään talliin että se kuivuisi ja sitten kyllästää, lakata ja massata?

Eli pähkinänkuoressa: siirränkö lämpimään talliin kuivumaan ennen tulevia projektejä vai aloitanko saman tien pressutallin alla nämä projektit?

[snurra]

Aloita työt heti siellä pressuteltassa, jos et käsittele puulle otettua pintaa se homehtuu nopeasti ruman tummaksi.

[Northling]

Moro

Ei se keltasuus kosteutta ole, se on männyn normaalia kellastumista. Mänty kellastuu käsittääksen UV-säteilystä ajan kanssa jopa tallissa ja lakan alla.
Mut tosiaa kjannattaa ainakin kyllästää ja lahosuojata enne syyssateita!!!

Parempi pitää puuvene kohtuu kosteassa mielummin kuin rutikuivassa!

Nortti

[Seesell]

Okei, eli vaikka en lakkaisi heti perään vaan esim talvella, niin nyt kannattaisi heti kyllästää? Sisäpuolella on vielä lyijymönjä/ferrexi ja lakka pinnoissa enkä tiedä millon ehdin niitä poistaa. Onko huono asia jos kyllästää ulkopuolen nyt ja sitten talvella sisäpuolen minkä jälkeen uudet värit ja myrkyt ja sitten lakat? Vai kärsiikö paatti ja onko turhaa työtä, meneekö hukkaan jos ei tee kyllästys sisä/ulkopuolelta molemmat samalla ennen lakkaa ym?
En ole ohan varma muutenkaan tuosta sisäpuolesta. Minulla on toinen ketju täällä jossa kysyn mitä tekisitte sisäpuolelle, mutta se on jotenkin jäänyt roikkumaan enkä oikein muista mitä kaikkea minulle neuvottiin, kun Yhtäkkiä jouduin keskittämään kaiken keskittymiseni perheeni pariin kun kesälomat alkoivat....mutta entä onko se nyt tärkeää tehdä kaikki nyt samalla?

Vähän sekava olo...

[seppo]

Moi, voit hyvin kyllästää sen vain ulkopuolelta.

[Seesell]

Kiva! Olisi kyllä kiva tehdä koko homma yhdellä iskulla, mutta katsotaan jos saisin sisäpuolen kuriin tässä pian... Täytyypi katsoa jos löytyy joku hyvä ketju mihin voisi luottaa tuosta kyllästämisestä. Vai sattuuko teillä olemaan joku hyvä vinkki tai ketjusuositus?

Yksi kysymys jos joku ehtii miettimään:
Eli, juttelin erään vanhan veneenveistäjän kanssa kyllästämisestä, ja hän oli sitä mieltä että pö:hön ei tarvitse laittaa mitään muuta kuin tärpättiä eri määriä eri kierroksilla. Hän sanoi että nafta-jutut, aspergolit ym ja myrkyt ovat ihan turhia. Hän sanoi että tärpätti ja pö blantrinkia on käytetty satoja vuosia ilman kaikenmaailman myrkkyjä ja on aina toiminut hyvin. Eli uudet "hömpötykset" ovat turhia. Lisäksi, pohjaahan usein myrkkymaalataan ja lakkapinta estää myös sienikasvustoa ym....

Eli onko turhaa laittaa myrkkyä kun seuraavaan vaiheeseen kuotenkin laitetaan myrkkyä?

Eli tämä oli tämän vanhan merimiehen mielipide...

[Northling]

Moro

Jos haluaa nätin sini-pilkullisen mäntykyljen niin ei silloin tietekään kannata laittaa myrkkyä ;)
EHDOTTOMASTI pitää pellavaöljyyn laittaa joukkoon homeenestoa ja lahosuojaa!!!
Pellavaöljy on itsessään homeelle ravintoa! Tervatussa veneessä ei tietenkään pikku sinistymät eivät näy eikä ole niin väliksikään. Mutta lakatussa pitää estää sinistyminen jotenkin.

Nortti

[Seesell]

Ainiin, meinasin kokonaan unohtaa, että miten sitten kun on kansisaumauskin ja tämän primerointi edessä, niin eikö se periaaatteessa pitäisi tehdä ennen kyllästämistä? Eli pitäiskö sen takia kuitenkin odottaa kyllästämisen kanssa?? Ajattelin muuten kantta ja kaikki yläpuoliset rakenteet kyllästää owatrolilla ja vain runko pö:llä. Voi hitsi, tämä tapahtumaketjun suunnittelu on vaativaa kun kaikki riippuu kaikesta ja kaikesta pitää pähkäillä eikä sittenkään tee mitään oikein

Tässä pienimuotoinen ja vaatimaton lista niistä jutuista joista olen tietoinen että pitäisi saada työn alle, mutta jätjestys on suuri kysymysmerkki!

- kansisaumaus ja primerointi
- runko kyllästys pö
- sisäpuoli kyllästys pö
- yläosat kyllästys Owatrol
- sisäpuoli, pilssi ym puhtaaksi (maali, lakka, pö???)
- pohjan maalaus (lyijymönjä?)
- pohjan maalaus (ferrex vai joku pehmeämaalijuttusysteemi )(asuu merivedessä!)
- rungon lakkaus x 7 tai 8
- yläpuli lakkaus x 7 tai 8
- ikkunaaukkojen putsaaminen
- ikkunoiden asentaminen
- ikkunalistojen asentaminen
- ylärakenteen saumoissa olevien rakojen korjaaminen (miten???)
- tuulilasin ja kannen välinen sauman korjaus (miten???)
- uuden katon maalaus ja asennus
- sisäkaton krapaus, lakka pois ja uusi tilalle, tai maali
- uuden kelkan rakentaminen

Ja mikä pahinta, olen varmaan unohtanut puolet asioista mitkä pitäisi tehdä

[kaller]

Omasta mielestä paras olisi allaoleva järjestys, mutta aina ei pääse kaikkea tekemään juuri siinä järjestyksessä.

Ensin kaikki skrabaukset, hiomiset yms:
- sisäpuoli, pilssi ym puhtaaksi (maali, lakka, pö???)
- ikkunaaukkojen putsaaminen
- sisäkaton krapaus, lakka pois ja uusi tilalle, tai maali

Sitten uuden tekeminen:
- kansisaumaus ja primerointi+hionta
- ylärakenteen saumoissa olevien rakojen korjaaminen (miten???)
- tuulilasin ja kannen välinen sauman korjaus (miten???)
Kaikki liimaukset, ja uudelleen rakentamiset tähän kohtaan

Kyllästys
- runko kyllästys pö
- sisäpuoli kyllästys pö
- yläosat kyllästys Owatrol

Maalaukset/lakkaukset
- sisäpohjan maalaus (lyijymönjä?)
- pohjan maalaus (ferrex vai joku pehmeämaalijuttusysteemi )(asuu merivedessä!)
- rungon lakkaus x 7 tai 8
- yläpuli lakkaus x 7 tai 8
- uuden katon maalaus ja asennus

Viimeistely
- ikkunoiden asentaminen
- ikkunalistojen asentaminen

Se mitä harkitsisin että käyttäisi samoja aineita joka paikassa. Sen johdosta en lähtisi sotkemaan owatrolia ja pellavaöljykyllästettä. Aina ei tiedä miten eri aineet toimivat keskenään ja on helpompaa sekä halvempaa mitä vähemmän eri aineita on. Itse olen bravan lyijymönjää vetänyt pilssiin sekä pohjaan. Oman veneen köli ei ole vielä remontin jäljiltä koskettanut vettä, mutta kovasti muilta on tullut kehuja tuosta maalista, joten luotan siihen.
Lakkana olen käyttänyt rylardia joka on toiminut hyvin pellavaöljykyllästeen kanssa.

Jottei jää vain puheiden tasolle niin ensimmäinen kuvakin foorumille piti liittää. Vielä olisi paljon työtä jäljellä

[Seesell]

Wau! Upeannäköinen!
Kiios avusta! Tuo järjestys kyllä vaikuttaa loogiselta, mutta mitä sitten kun en haluaisi että vene kärsii syyssateissa ja siksi kyllästää mahd nopeasti, mutta kun en,ehdi millään saada kaikki nuo aikaisemmin listallaolevat kohdat alta pois tarpeeksi nopeasti...

Syys miksi ajattelin käyttää eri aineita kyllästämiseen on se että ymmärsin että mahinkiset yläosat imevät pö:täniin hitaasti että menee ikuisuus ennen kuin se on kyllästetty ja kuiva, kun taas alakerran pö imeytyy paljon nopeammin...

Minäkin vähän ihmettelin vanhan veistäjän puheita. Mikä on mielestänne paras pö resepti? Olen nähny todella paljon eri prosentteja ja monta eri aineosaa. On sinkkinaftanaattia (tai jotain sinne päin) on aspergolia, oulua, lahonestoainetta, homeenestoaimetta, jodikarbonaatti, 3-jodi 2-propyylibutyylijokuliemönjä, valtti, ventti, ja vaikka mitä muuta.tästä voisi tietenkin tehdä uusi ketju, ja moni muu on ehkä ihmetellyt samoja asioita, mutta tulipahan nyt kuitenkin tähän,laitettua....

Ja miten nuo pilssin lakat ja ferrexit/lyijymönjät parhaiten saa irti? Onko kuumailmapuhallin oikea työkalu? Ja miten tehdä kun on noita vaikeita paikkoja päästä käsiksi?
Miten korkealle kylkien sisäpuolille kannattaa poistaa lakat? Noissa kuvissa mäkyy minkä näköistä on. Mitä kyljissä oikein on? Onko se pellavaöljyä joka tekee tuon harmaan sävyn vai onko se lakka? Vai molemmat?
Ensimmäisessä kuvassa, avoimesta takatilasta, kaksi alimmaista lankkua ovat jotenkn kärsineet ja jokin lohkeilee irti, onkom e sitten lakka? Kolmas lankkum ja siitä ylöspäin ovat ihan erinäköiset. Ovatko kaikki lankut samalla tavalla ja tavaralla käsiteltyjä mutta erilailla kestäneet kulutusta tai jotain? Pitäisikö kaikkien plankkujen pinta ottaa puulle vai riittääkö että kalsi alimmaista?
Entä kolmannen kuvan sisätilat, miten korkealle puu puhtaaksi?

Taisi taas mennä off-topikin puolelle, sorry !!

[kaller]

Aina ei saa sitä optimijärjestystä työvaiheille tehtyä vaan paljon riippuu olosuhteista, omista mahdollisuuksista hommia tehdä, säilytystiloista yms.

Mulla on mahonkirunko tuossa veneessä ja parissa viikossa taisi olla kyllästys ohi kun sen teki. Sekaan meni silloin lyijysikkatiivia estämään hometta, mutta sen saatavuus on nykyisin hyvin vaikeaa sillä se kiellettiin jo pitkän aikaa sitten. Sinkkinaftenaattia taas löytyy paremmin ja se on toimiva aine. Itsellä sekoitussuhde oli 5% homeenesto aine pellavaöljyn sekaan ja lantrausin sitä sitten puutärpätillä sen mukaan miten puu lähti öljyä imemään.

Pilssin putsaus on raskas homma ja sraba+kuumailmapuhallin on toimiva yhdistelmä siihen. Kannattaa hankkia kolmiomallinen skraba niin sillä pääsee pieniin koloihin. Pilssi sinulla näyttää siltä että siellä on lyijymönjä alla ja ferrex päällä. Kannattaa käyttää kunnolista hengityssuojainta kun näitä poistat pilssistä.

Kuvan perusteella näyttäisi siltä että lakka on lähtenyt irti alimmista laidoista ja ainakin kaikki hilseilevä lakka kannattaa poistaa. Sitten kevyt hionta päälle ja kyllästysöljy perään. Vaihtoehtoja rajaamiseen on oikeastaan kaksi, joko kaikki pois sisältä tai sitten vain vaurioituneet pois. Melkein itse samalla ottaisin kaikki pois sillä jälkikäteen kun kaapit on taas paikoillaan on hankala saada myöhemmin yläosan laudoitusta puhtaaksi.

Nyt jos kerkeät tekemään niin ota sisälaudoitus puulle ja ulkopuoli myös ja kyllästä syksyllä tuo veneen runko kokonaisuudessaan. Sen jälkeen sitten keväällä lakkaus/maalaus sille j ylärakenteiden kimppuun tarkemmin.

[Northling]

Moro

Suojaa kyllästeellä (PÖ+lahosuoja/homeenesto) auki hiotut kohdat syksyksi ja talveksi ettei ne kuivu liikaa ja halkeile, eikä toisaalta kostu ja homehdu. Suomen talvi on ongelmallinen välillä on pakkasella rutikuivaa ja välillä on 0-kelillä kosteeta kuin maajussin kontiossa.

Itseasiassa PÖ menee mahongista läpi nopeammin kuin männystä!
Laita vaan samaa kyllästettä koko paattiin (unohda se Owa). Kyllä PÖ + lahosuoja on parhaaksi todettu myös mahongille. Sulla kun ei ole kiire vielä kuivumisien kanssa, niin ehdit hyvin rauhassa sutia. PÖ:tä voi sutia läpi talvenkin, se imeytyy pakkasellakin, mitä owa ei tee. Pö:tä voi sutia pitkän aikajakson kuluessa, eikä se nahoitu pintaan kuten muut teolliset kyllästeet, jotka vaativat märkää-märälle menetelmällä yhtäjaksoisen armottoman kyllästysmaratonin. Kannen kyllästät vasta sitten kun se on saumattu!

Noi harmaat kohdat lakkauksessa kertovat siitä että puu on lakan alta täysin ilman kyllästettä. Vesi huuhtoo kyllästettä puusta ajan saatossa pois ja juuri siksi sitä tulee lisätä aika ajoin. Kun puu kuivuu öljystä tilalle pääsee vettä ja se irrottaa lakan puusta ja tulos on tuon näköinen. Pö on siitä hyvä että sitä on helppo lisäillä sisäkautta puuhun vaikka joka kevät (jos et lakkaa sisäpuolta). Tietenkin nuo owat ja imprekit ovat siinä mielessä parempia että ne kovettuvat puuhun eivätkä huuhtoudu pois, mutta yhtään noilla tökömenteillä kyllästettyä venettä en ole nähnyt, joka olis kestänyt aikaa yhtähyvin kuin PÖ kyllästetyt. Scyllia vedettiin Owalla erään kirjallisesti lahjakkaan tilaajan suitsutuksen innoittamana 80-luvulta eteenpäin, mutta nyt kun vertailee rannassa vanhempia PÖ kyllästettyjä noihin owattuihin niin kyllä nämä vanhemmat perinteisesti kyllästetyt vaan ovat paremmassa kunnossa kuin owatut uudemmat, joissa on lahoa ja sinistymää vähän siellä täällä (erityisesti steeveissä).

Pilssiin ja sisäpuolen putsaukseen ei ole oikotietä. Siihen vaan käytetään paljon aikaa ja kaikkia mahdollisia työkaluja kuumailmapuhaltimesta talttaan ja skrabaan ym. Muista hegityssuojain jos lämmittelet lyijymönjää.

Priorisointi on tuollaisessa venerempassa tärkeätä. Suojaa vene lisävahingoita talven ajaksi: estä kondenssivesivahingot ja liika kuivuminen. Sama juttu kuin vanhan talon rempassa; ensiksi katto ja kivijalka kuntoon sitten ulkovuori ja ikkuna, sitten vasta ruvetaan sipistelemään pikkuasioita...

Nortti

[MÖsteri]

Kyllä on hyvää asiaa nyt ihan kuin puuvene.netin keskusteluja olisi luettu

Mä äänestän kans Owatrolia vastaan. Yhdet airot olen sillä saanut laikukkaiksi, ja laikkuuntuminen loppui siihen kun sivelin pellavaa kyseisiin palikoihin. Kirjallisesti lahjakas Scyllan tilaaja kirjoitti aikanaan hyvän kirjan, mutta olisi voinut hurahtaa johonkin parempaan kyllästeeseen.

Pari juttua tuli mieleen. Ensinnäkin kannattaa hiukan miettiä, että mihin resurssit riittävät. Tässä on oikeastaan kyse vapaa-ajasta. Jos joka homma on uutta ja ihmeteltävää, niin ei kannata haukata liikaa kerralla. Kun lukee sun listaa kansi, laidat, pilssi, köli, niin siinä taitaa olla kerralla ihan koko vene yltäpäältä. Se on pirun iso työ, jos meinaat ensi juhannuksena olla saaressa veneellä.

Mun veneenpidossa on nykyisin sellainen 5-vuotissuunnitelma. Yhtenä vuonna ulkopuoli, toisena pilssi, kolmantena kansi, neljäntenä sisustus, viidentenä kone ja varustus. Toki tästä voi vähän poiketa ja vaihtaa akuuttien tarpeiden mukaan, mutta nämä on ikäänkuin "teemavuosia". Vastaavasti esimerkiksi ikkunoita voi ottaa yhden kerrallaan auki, ja uusia esimerkiksi tiivisteitä tms. Kaikkea ei ole pakko repiä kerralla auki hurmiossaan.

Sitten kokonaan toinen juttu on, että vaikka veneen miten kunnostaisi "valmiiksi", niin paljon on sellaista, minkä tajuaa vasta kesän veneiltyään. Tähän kuuluvat niin kuppi kourassa pidetyt illanistujaiset, kuin vaikkapa irvihampaassa tehty tuulinen perheloma kaukaiselle saarelle. Tai se, että heräät aamuyöllä kannen läpi otsaan tilppuvaan sadeveteen. Sen vaan huomaa vasta siellä jossain, ei kotipihassa pressukatoksen alla.

Eli: Voit tehdä kerralla kaiken yhtenä rypistyksenä, se on hienoa ja iso urakka, joka palkitsee. Tai sitten voit tehdä pala kerrallaan ja myös veneillä lähivuosina. Sekin on ihan kivaa ja palkitsevaa.

Muuten tuossa oli jo tosi hyvät ohjeistukset. Sen voisin mainita, että jos peset vedellä, niin kidesooda on hyvä pesuaine. Ämpäri lämmintä vettä, ja siihen puolisen pussia kidesoodaa, sillä pehmenee pellavaöljypohjaiset maalit ja mömmöt, jolloin ei tarvitse pöllyttää kuumailmapuhaltimella ihan niin paljon. Ja tulee muuten puhdasta, joskin on syytä myös huuhtoa kunnolla, eli vesiletku on syytä olla. Pilssin pesuun mun mielestä paras aine.

[MÖsteri]

Tietty kun sun kuvia katsoo, niin kyllä toi pilssi ja laidoitukset sisäpuoli ainakin on öljyttävä...! Ja mielellään jo syksyllä, joskin ei se yhtään huonommaksi mene, vaikka vasta talvellakin öljyäisit. Mutta onpahan yksi asia tehty ajoissa.

Kohtapuolin vaihtuvat kesäsateent syyssateisiin. Toivottavasti saat pressukatoksen tai vastaavan päälle suojaksi. Tai sinne talliin.

[Seesell]

Kiitos erittäin hyvistä vinkeistä!
Tämä remppa on edennyt vähän siihen malliin että aloitin rungon ja koko ulkopuolen puulle otolla. Sitten matkan varrella huomasin että isompi katto on mätä ja irroitin sen (oli hirvittävä homma kun kaikki osat olivat kiinni toisissaan ikään kuin ketjureaktiossa, ei saanut kattoa irti ellei kattokaiteet ensin irroitti,p ja nämä ei saanut irti ennen muin kattoluukun kehikko oli erti jne.). Tämän jälkeen totesin että ikkunat ovat vuotaneet kaiken veden sisään ja että ikkunalistat olivat loppu. No revin sitten ikkunat ja listat pois. Kaikki lattiatrallit (en tiedä miksi kutsutaan, mutta lankut jotka on tehty veneen lattiaksi ja ne voi ottaa irti jolloin koko pilssi ym näkyvissä) olivat ihan loppu joten otin ne pois ja ajattelin talven aikana tehdä tai teettää uudet jossain. Tämän jälkeen totesin että istuintilan (takapäässä joka ruotsiksi kutsutaan "sittbrunn") yksi penkin kannatin palkki on laho, joten otin irti yhden penkin istuinosan ja totesin että en voi poistaa lahonnutta poikkitukea ilman että poistan molemmat sivullaolevat penkit jotka ovat kiinni yhteensä 24 ruuvilla ja päällä tulpat. Joten en ole vielä päättänyt pitäiskö poistaa ne.

Nyt istuin tässä ja mietin että jos otan sivupenkit irti niin pääsen pilssin ja pohjalaudoitusten kimppuun huomattavan paljon helpommin kun ei ole mittäään esteitä eokä mitään minkä alta täytyy vääntyä saadakseen lakat ja mönjät pois ym. Toisaalta, penkit ovat 24 ruuvin ja tulpan takana. Ja kuten yllä olette huomanneet, olen purkanut jo aika paljon ja jossainvaiheessa pitäisi alkaa kyllästys,lakkaus ja kasaus...

Ja nämä penkit tulppineen ovat mielestäni tosi nätisti tehdyt, ja pelkään että kun minä aloitan kasa,isen vene tulee näyttämään enemmän nakkikiskalta kuin kauniilta puuveneeltä :(

Pitäiskö penkit purkaa?
Ja jos purkaminen jatkuu samaan vanhaan tahtiin, istun viikon päästä ruori kädessä ja loput on juhannuskokossa ensi juhannusta odotellessa.....