Myrkkymaalin poisto -fail

[Tuulispää]

Takana ensimmäiset muistorikkaat päivät veneen alla, ja eka viesti tänne.

Työn alla on vuonna 1964 rakennettu vanerivene, ja ajatuksena oli poistaa pohjasta vanhat myrkyt, laittaa pari kerrosta uutta primeria ja uudet myrkyt, ja päästä pian vesille jo. Myrkkymaalia irtosikin oikein jouhevasti stripperin ja skraban avulla (ja meni silmiin ja haalarin alle kunnes saatiin Ebola-setti oikeasti tiiviiksi...).

Seuraavaksi oli ohjeet märkähioa myrkkyjen jämit pois, ja kun primerin pinta on rikki niin uutta primeria päälle. Mutta tämä vaihe ei sitten ihan mennytkään niin kuin olisi voinut kuvitella - hiomatyynyllä sohiessa ei näyttäisi tapahtuvan yhtään mitään, ehkä myrkkysotku vähän leviää. Mikä voisi olla vikana? Pitääkö vain hioa kauemmin/sitkeämmin/kovemmin/jollakin muulla välineellä? Myrkkymaali on mustaa, primerin pitäisi olla harmaata, mutta lähinnä näyttää siltä että vaneri tulee vastaan ennen kuin juurikaan harmaata näkyy. Pinta on todella epätasainen.

Näytteeksi tähän vielä kuvat peräsimestä ennen ja jälkeen skrabaamista ja surkeaa pientä märkähiontayritystä.
Kiitos paljon neuvoista etukäteen!

T. Tuulispää, sen miehistö, lapsisto ja koirasto

[MÖsteri]

Huh

Mikä se stripperi on?

Omista paateista (puu) on pohjaväri lähtenyt helpoiten kuumailmapuhaltimen ja skrapan kanssa. Lisäksi työnnettävä, joustava peltilasta on joskus kätevä. Eli puhaltimella kuumentaa niin, että maali pehmenee, toivottavasti vähän kuplii, ja sitten vetää skrapalla maalin pois. Jos työhön saa oikean rytmin, niin liike on aika jatkuvaa, ja työ etenee mukavasti. Periaatteessa maali lähtee puuta myöten. Pohjamaali hankkii usein olla aika kovaa, ja sellaista lohkeilevaa, mutta jos alla on joku kivampi maali, niin se lähtee kuplien irti lämmöllä.

En ole koskaan hionut pohjaa, koska se on kaameaa puuhaa. Jos maali on noin rupista, kuin kuvissasi, niin voi vetää skrapalla kylmänä lähtevät hilseet pois, ja vähän "pyöristää" pahimpia kulmia. Sitten vaan uutta päälle, jos ei huvita skrapata kaikkea puulle lämmön kanssa.

Vaneri... Nyt olisi ehkä hyvä saada joltain vaneriveneen omistajalta /vast taholta tietoa, voiko vaneria surutta posottaa kuumailmapuhaltimella?? Omat veneeni ovat umpipuulautaa, joten lämpö ei haittaa mitään. Kunhan ei tietenkään sählää palamaan mitään, nykyisin pidän aina kenttäpullollisen juomavettä käsillä (janon) ensisammutukseen. Sammutinkin on yleensä jossain näkösällä...

Primerin taisi neuvoa maalikauppias? Kannattaa hakea täältä haulla vanhoja keskusteluja pohjamaaleista, kaikki eivät välttämättä harrasta primeria puuveneen myrkkymaalin alla. (Itse en koskaan, mutta se on mun tulkinta

[MÖsteri]

Jaajuu, ei tuossa välttämättä ole sen kummempaa primeria myrkkymaalin alla. Mistä tuli tieto primerin olemassaolosta? Jos oli maalimyyjän puhetta, niin taisi olla vähän erilaisesta maalauksesta kyse... Muoviveneiden pohjissa suositaan nykyään maalaamaan ensin primeri parantamaan tartuntaa, kun päälle vedetään varsinainen myrkkymaali.

Puuveneissä, ja myös vaneriveneessä, on saatettu käyttää puun päällä esimerkiksi lyijymönjää, vanhaa ehtaa Ferrexiä (oli aikoinaan jämäkkä ruostesuojamaali, ja sellainen joka-paikan yleispeitto-suojamaali..), tai sitten pohjamaali on voitu levittää ihan suoraan jollain lahosuojalla kyllästetyn vanerin päälle. Sen takia et välttämättä saa hiomalla esiin mitään primeriksi tulkittavaa eri väristä kerrosta. Sitä ei välttämättä ole...

Siitä se lähtee Tervetuloa puuveneiden ihmeelliseen maailmaan.

[CC]

Säikäytän varmasti, mutta kuvien perusteella ei ole kyse ihan pikku maalauksen tarpeesta...
Kaikki tuo vanha tavara olisi saatava pois, ja sitten jatkotöiden arviointi. Kuuman kanssa touhutessa tosiaan vaneria pitää vähän varoa, ettei tuhoa kerrosten liimausta samalla. Mutta pahoin pelkään, että ihan uuden maalin levittelyllä pelkästään ei tuossa selvitä.

[Tuulispää]

Kiitos vastauksista!
Stripperi on maalinpoistoon tarkoitettua ainetta (ymmärtääkseni hiukan eri asia kuin srippari), ohjeistus tuli Hempelin tuoteohjeista ja Walticin myyjältä. Tuntui toimivan oikein hyvin, myrkkymaali ainakin päältä pehmeni nopeasti ja irtosi skraballa mehevän tuntuisesti.

Tiedon primerista sain edelliseltä omistajalta, sain ihan vanhan purkinkin Hempelin underwater primeria käteen.
Ennen kuin ostin Tuulispään, käytin venepuusepän paikalla arvioimassa konkurssin laajuuden. Hänen mielestään pohja oli purjehduskunnossa vanerin ja puun osalta, ja ohjeet tälle kesälle oli ottaa vanha myrkky pois ja laittaa 2 kerrosta primeria ja sitten myrkyt. Ensi talvena on tarkoitus ottaa telakalle ja siististi sisätiloissa poistaa kaikki maalit, ja laittaa epoksiprimer jonka pitäisi pitää pohja kunnossa pitemmän päälle.

Nyt vain nämäkin sinänsä selkeät ohjeet alkavat osoittautua meikäläisen tumpelolle ylipääsemättömiksi. On ollut myös puhetta että ensi viikolla saataisiin apuun pari suvun miestä ja sähköiset laitteet. Ja samaan aikaan naapurin ukko on mennyt ihan villiksi, tekstiä tulee yötä myöten siitä että kyllä kannattaa tehdä samantien itse se epoksiprimer-keikka kun kerran jo pohja paistaa, ja purkin kuvatkin tuli liitteenä sopivista 2-komponenttiepoksiprimereista. Mitä mieltä?

[MÖsteri]

Jep, no jos neuvot tulivat veneen nähneiltä ihmisiltä, niin sitten on varmasti ok. Kuvassa voisi mustan pohjamaalin alta pilkottava vaalea olla sitä primeria.

Ainakin kuvassa näkyvä paljas vaneri olisi syytä jollain suojata, siitä imeytyy muuten vesi puuhun, ja siitä vaneri harvemmin tykkää. Muutenkin toi irti hilseilevä ja krakeloitunut maali on pois otettavaa, ainakaan ei kannata pahemmin päälle maalata.

Jaa-a, toivottavasti saat joltain vaneriveneilijältä apua tähän. Kyllä mä omaan veneeseen yrittäisin lämpöpuhallinta ja skrapaa, ainakin pelkän peräsimen kunnostukseen. Eihän koko pohjaa ole pakko tehdä kerralla. Mutta toisaalta itseppä korjaisin jäljetkin, jos menisi pieleen.. eli ota tästä selvä.

[CC]

Tuollaista halkeillutta pintaa ei saa millään järkevällä maalauksella edes välttävään kuntoon. Jos koko pohja on samaa luokkaa peräsimen kanssa, niin en pidä kovin järkevänä enää kastella sitä ennen oikeaa korjausta. Ja tuonnäköisessä se oikea alkaa "kaikki pois".

[venealeksi]

Mahtoiko Hempelin ja Waltikin miehet tietää että kyseessä on puuvene ?
Stripperi on kemikaali joka tunkeutuu huokoisen maalipinnan läpi ja alkaa laajentua työntäen maalin irti kovasta pohjapinnasta. Kuituveneissä tuota käytetään kovasti.
Jos veneen puu on kovin huokoista on olemassa, ymmärtääkseni, riski että maalinirrotusaine menee myös puun huokosiin ja laajenee siellä aiheuttaen tuhoja.

Siksi tuota maalinpoistoainetta ei kovin yleisesti käytetä puuveneen pohjan maalinpoistossa.
Vaan työ tehdään yhä mekaanisesti. Scraballa ja hiomalla.

Aleksi

[Tuulispää]

Parhaani mukaan kyllä heitä siitä informoin. Vanerin kanssa säätäessä sen pitäisi olla ok, puuseppä oli myös tätä mieltä ellen ihan väärin muista, varsinkin kun maalikerroksia on paljon. Oma täysin mistään mitään tietämätön harhakäsitykseni on, että pinta tuntuu kovalta. Joka tapauksessa stripperi meni jo, eli jos jotakin meni pieleen niin se meni jo. Etiäpäin...

[Tuulispää]

Tämä eeppinen maalinpoistosaaga alkaa saada niin tragikoomisia elementtejä, että jaan ne nyt teidän muidenkin iloksi.

1. Kesken työpäivää saan tekstarin naapurilta. "Oliks se tää sun vene tää Tuulispää? Oon täällä rannassa. Aika pahalta näyttää..." Saan ohjeet irroittaa peräsimen, vääntää pari kölipulttia auki että tiedetään onko puu kunnossa. Jos ei ole, niin vaarana että köli tippuu kesken matkaa ja hukutaan koko miehistö, lapsisto ja koirasto. Ok, hyvä tietää. Ainoa pelastus on West Systems epoxy 105. Koko paatti pitää välittömästi hioa puhtaaksi ja sitten lasikuiduttaa (tästä voi rivien välistä ehkä aistia hienoisen epäröintini). Missään tapauksessa ei saa hioa koneellisesti, se jättää röpelön jäljen. Sen sijaan täytyy hankkia tai vuokrata maalinjyrsin, jolla saa poistettua maalit tasaisesti, siististi ja nopeasti.

2. Jään pohtimaan uhrataanko perhe- vain naapurisopu, sillä isäni on jo kovalla touhulla tulossa huomenna hiomaan runkoa, koneellisesti.

3. Soitan psykiatrilleni joka myös venepuusepän tittelillä tunnetaan. Hän neuvoo että saa hioa koneellisesti "jos on joskus jotain aikaisemmin hionut", siis isäpappa saa hioa mutta rivien välistä voi lukea että minun on syytä pysytellä vähän kauempana. Mieluummin hiotaan vähemmän kuin enemmän, ei haittaa jos vähän jää myrkkyjä väliin. Maalinjyrsintä hän ei suosittele, eikä lasikuidutusta. Tavoitteeksi jää edelleen perusteellinen rungon huolto ensi talvena, ja nyt keväällä enemmänkin paikkamaalaus primerilla erityisesti niihin kohtiin joissa vaneri paistaa, ja sitten myrkkymaalia päälle. Tämä myös sillä silmällä, että selvitetään miehistön, lapsiston ja koiraston soveltuvuus ankariin Helsingin saariston olosuhteisiin ennen kuin investoidaan enemmän. Ja myös sillä, että oikeasti haastavat työt saa mieluiten tehdä ammattilainen. Keskustelu päättyy kommenttiin: "Aika janttereita..."

4. Soitan isälleni ja käyn läpi eri asiantuntijoiden näkemyserot. Isäpappa haluaa edelleen hioa. Annan luvan hioa.

5. Jään pohtimaan onko naapurisovun korjaamiseksi tehtävissä mitään. Naapurin tyttö, siis kohdan 1. neuvonantajani tytär, tulee soittamaan ovikelloa ja kertoo nuorimmaiselleni, että voi kyllä leikkiä tämän kanssa mutta tykkää oikeasti enemmän tämän isosiskosta kun se on kauniimpi ja fiksumpi. No eipä siitä aiheesta sitten sen enempää.

[CC]

Onko sulla kuvia sen rungon maalin kunnosta. Edelleen olen nimittäin sitä mieltä, että jos se muistuttaa tuon peräsimen kuntoa, niin sen minkäänlainen korjausmaalaus on hukkaan heitettyä työtä. Jos se on ihan pakko kastella ennen oikeaa korjausta, niin jätä se korjausmaalaus väliin kokonaan, ei se auta tuon pinnan päällä yhtään mitään.
Sitten kun se on putsattu, niin epoksointi ohuen kankaan kanssa ei ole ollenkaan huono vaihtoehto vanhan vanerin pintaan.

[Donna 28]

CC on oikeassa. Epoksointi on oikea vaihtoehto, jos vaneri on vielä älyssään, En tiedä kuinka iso vene on kysymyksessä, mutta miettisin myös vanerin vaihtoa koko pohjan osalta, jos kunto on tuota luokkaa.
Monesti epoksointi yms. vastaavat työt, joilla peitetään varsinaista vikaa, on aivan yhtä työläitä kuin vaihtotyöt, joskus jopa työläämpiä.
Donna 28

[Tuulispää]

Tässä kuva pohjasta ennen kuin hyökkäsin sen kimppuun, sekä lähikuva siitä miltä skrabattu pohja nyt näyttää. Jotakin punaistakin tuolta pilkottaa. Miltä vaikuttaa? Ja edelleen kiitos kaikista neuvoista ja kommenteista - mieluummin paljon ja ristiriitaistakin neuvoa kuin ei mitään.

[Tuulispää]

Niin ja vielä lisätiedoksi, että kyseessä on 9.2m pitkä purjevene, Van de Stadtin piirtämä, "Black Soo" lukee piirustuksissa mutta "Zeeslang" termiäkin olen nähnyt käytettävän. Rakennettu Suomessa 1964 (en ole saanut selville kuka täsmälleen rakensi) ja peruskorjattu noin 10 vuotta sitten. Kuvittelen että vanerit ovat pohjassa vielä suhteellisen hyvässä kunnossa sen urakan jäljiltä, vaikka maalit näyttävätkin paikoitellen hurjalta.

[CC]

Nuo pohjan kuvat eivät ole ihan yhtä kertovia(tarkkoja), kuin peräsimen kuva, mutta kun lähdetään siitä, että kuvissa kaikki näyttää aina paremmalta, kuin todellisuudessa, niin aiemman ohjeeni mukaan menisin. Se putsaushomma kunnolla tehtynä on sen verran iso homma, ettei sitä kyllä kannata tehdä kahteen kertaan pienellä välillä. Samalla sitten löytyy ne korjausta vaativat kohdatkin.