Matin venesivut

[Donna 28]

Vaikuttaa siltä, että olet purjehtinut "kahvelivetoisella". Moottoria et ole kyllä käyttänyt ainakaan akkujen lataamiseen.
Mihinkä päin suuntautuivat nyt pisimmät reissut vai vieläkö Narvan kaislikkoihin veti veri.
Onko tuo säilytysvaja sama, missä minäkin kävin, silloin melko kauan sitten, kun vielä rakensit venettä. Jotenkin tuo matalampi osa ei ainakaan silloin sattunut silmään.
Donna 28

[matti]

Pääasiassa sitä on purjein tullut liikuttua, mutta myös jonkinverran on Vetus ollut viidentenä purjeena, esim kun elok lähdin reissuun, niin oli itätuuli, mutta niin kevyt ettei toppiseili ylhäällä kulkenut kuin n.4kn, mutta kun kone on vedossa n.2000r/min, niin meni yli 6kn. Ekana pv Hanskilta Pirttisaareen, muistaakseni 74 mpk, tulihan siinä päivälle pituutta.
Em systeemillä polttoaineen kulutus on pientä. Käsittääkseni vauhti paraneen siitä, että potkuri ei jarruta vaikkei paljoa vedäkkään. Asiasta keskusteltiin Hollantilaisen kaverin kanssa, jolla on sivuköleillä varustettu vene(vene ollut suomessa 8v, myös talvet) sanoi, että kääntölapapotkurin vaikutus hänen veneessä on 0,7kn.
Sillä reissulla käännyin takas Dirhamista kun naapuri kutsui syntymäpäivilleen.

Ei ole sama vaja, tämä on suoraan tieliitymästä, ajoit aikanaan siitä vierestä, silloin ei oviaukkoa ollut vaan umpiseinä, konesahalla tein reijän ja timantilla katkasin kivijalan, että vene mahtuu sisään.

[matti]

Vene josta ei taida olla juurikaan kuvia, ollut vuosia roikkumassa orrella käyttämättömänä, aattelin, että vois myydä pois, mutta tänä syksynä huomasin, että on melko hyvä kalastuskäytössä;

Eikä taaskaan edes varmaa nykyä 8\

[matti]

Edellisessä viestissä olevan veneen käyttämättömyyden syy oli, että siitä meni heti uudekseltaan niittirivistä lautapari halki.
Syynä oli, että kaaritus oli tehty liian kuivaan laudoitukseen, asiasta kyselin veneentekokurssilla jossa rutikuivassa tilassa tehtiin, että mitenkä menetellään, opettajien toimesta ei tullut minkäänlaista neuvoa. Lopputuloksena suurta v.....sta
Virheistä oppii!
Kun vene osottautui hyväksi kalaveneeksi niin aattelin hieman rempata;
sirkkelöin risat pois ja epoksilla uudet reunat

Toi on hyvä kaveri ei lähde tupakille eikä selittele, vesipytty on osottautunut parhaimmaksi tueksi, on vakaa ei lipsu.

Pallopäävasara on jossain hyvässä tallessa, tuollakin niittaus sujuu kun iskee kuin salama ei kahta kertaa samaan paikkaan.
Sopivalle korkeudelle sopivaan kallistuskulmaan aseteltuun soutuveneeseen yltää juuri yli laidan ettei tarvi kiipeillä eestaas.

[Northling]

Moro

Kätevä apuri! Olis viäl hauskakin kaveri jos olis vaikka pänikkä täynnä sahtia

Kysymys: kuinka pitkän pätkän jätät naulaa niitattavaksi prikan yli, kun olet tuurnalla ajanut prikan naulaan ja katkaiset naulan niittausta varten?

Mulla on just tulossa parin kaarenpätkän niittaus työn alle. Pari kaarta oli murteessa ja päätin vaihtaa ne samalla, kun on myrskypunkan muutostyön takia tilaa häärätä.

Nortti

[matti]

Hohtimen "selkä" kiinni prikkaan, jättää silloin milli-puuoltoista päätä, varsinaisesti ei naulan vartta juurikaan, ainoastaan sen leikkauskartion siten tulee hyvä.
Jos jättää liikaa siten, että naulaa näkyy vielä neliskanttisena reilusti prikan päällä sitä ei saa niitattua alas-jää ikäänkuin tappi, jos sen lyö alas naula vääntyy puun sisältä-ei hyvä!

[Northling]

Moro

Ok, kiitos Matti

Olisin kyllä mutu tuntumalta jättänyt reilusti enemmän!

Tälläsestä pikku projektista kyse:



t:Nortti

[matti]

Nortti, piti vielä tarkistaa tuo mitä kirjoitin, kun kävin levittämässä öljyä; naulan katkaisu toimii edellä kuvatulla tavalla noilla bilikan hohtimilla, niissä on teroitusviiste molemmin puolin.
Koekpleesa kun tarkasti katsoin, naulaa jää hieman, alle milli näkyviin prikan päällä.
Omistan myös toiset hohtimet, kunnolliset taotut pitkävartiset perintökalut, joissa teroitusviiste on vain sisäpuolella, niillä joutuu varsia kallistamalla hieman nostamaan leikkuukohtaa, muutoin kataisevat aivan juuresta, eli työkalullakin on väliä.

[Northling]

Moro Matti

Joo ymmärsin idean. Eli ei ihan tyyni prikkaan kiinni, pieni pätkä naulaa prikan päälle ja siitä sitten naputellaan niittaus.
Tänään olis tarkoitus niittailla kun saan vastinkaverin. Mulla kun nuo on osittain kyljellä niin sinun käyttämäsi vastin ei ihan helposti onnistu.



Nortti

[late p51]

En tiedä pitäisikö tähän kommentoida vai olla hiljaa , mutta kantapään kautta opittuna tuohon laudan halkeamiseen niittirivistä ;
Syy saattaa joskus olla myös niittinaulan -naulojen taipuminen reiässään liialla voimalla tyssättäessä. Liekö kuparin kovuudella
osuutta... Harjoittelu kapuloiden kanssa kai opastaa.

[matti]

Saattapi olla, jos luet ekan vastaukseni Nortille, luultavasti tulet päätelmään että ei tässä tapauksessa.

Niittauskuvassa näkyy hohtimien yläp, tosin huonosti, että laudat ovat taipuneet poikkisuunnassa S-mutkalle, em aiheutti mainitun halkeamisen, alempi lauta repesi niittirivistä ja ylempi alemman laudan reunasta. Oik puolella venettä näkyy ainakin yhden kaaren niitin kohdalla n. 10 cm vastaava halkeama.
Mainitsin alussa, että liian kuivan laudoituksen kaarittaminen oli syynä, lisäksi vaikutusta on sillä että laudat ovat lähes kaikki vaaleaa pintalautaa=turpoaa paljon, sekä se että saatujen mestareitten ohjeitten mukaan saumoihin on laitettu sikaa joka estää sauman luistamisen puristuksessa, lisäksi kun katsoin leikkauspintaa, niin laudat näyttävät kuivilta eikä kyllästyneiltä, kyllästys on tehty hempel imprecillä, sekin saatujen ohjeitten mukaan.
Em voi tehdä päätelmän, että limisaumaan lienee paras laittaa puuvillalanka/vast ja kyllästys tehdä pellavaöljyllä perinteisesti, sekä valita puutavara huolella.
Silloin ko homma tuli niin äkkiseltään, eikä järjestäjällä puheista huolimatta ollutkaan lautoja myydä, nuo laudat löysin yhdestä riihen katoksesta, jo pariin kertaan valkatut jämät.

[matti]

Tuollainen tuli ähelleltyä paikoilleen, jokseenkin ahtaalta tuntui välillä, etenkin ilmaus tuotti ähinää ja puhinaa saattaapi vieläkin olla kuplia;

peräpoksissa on työksikkö ja kompuutteri, kaasupullolaatikon alla Vetuksen sylinteri, öljysäiliöksi otin hyllystä hajonneen perämoottorin tuoreöljysäiliön, vapaakiertoventtili käsiohjausta varten on avotilan perälootassa,toisellapuolen vaneria kompuuterin takana(kävi mielessä, että sen olis voinut korvata magneettiventttilillä, vikamahdollisuuden vuoksi laitoin kuitenkin käsikäyttöisen)
Kompassi on kattilakaapissa, siellä ei lähelläkään sähköjohtoja (pitää muistaa olla laittamatta valurautapannua tms sinne)

tuosta arskaa voi komennella

ulkoapäin melko huomaamaton

hieman kokeiltu, koneella ajettessa menee kuin juna, purjeilla osaa ohjata myös avotuulella, tuuli takaa sivulta 8m/s, aalto hieman työnsi, piti suunnaan tehdasasetuksilla!!!!
Seuraavaksi täytyy alkaa opiskella käyttöohjeesta kuinka luovitaan.
Letkut ja vapaakiertoventtili 3/8", käsin ohjatessa ei huomaa koko sylinteriä

[matti]

Luettuani käyttöohjetta, tulin tulokseen, että luovikäskyjä voi antaa vain kun perussäätö on sail, joka taasen edellyttää ruorikulmamittaria, jota ei ole, koska ulkopuoliseen peräsimeen on haastava asentaa ko laitetta, lisäksi se maksaa n.550€, joten nyt aluksi ainakin on tultava toimeen "virtuaalikulmamittarilla" 8\
Tosin ohjaus toimii näinkin mielestäni erittäin hyvin!
Vastakäännöksen voi tehdä joko naputtelemalla 10 asteen nappulaa tai käyttämällä NFB-asentoa(no feed back), jolloin peräsimen voi kääntää haluttuun kulmaan sormella ilman, että kompassi keskittäis.
Viime perjantaina Arska ohjasi suvereenisti sivumyötäiseen, tuuli 10-13m/s, nopeushuiput 7,8kn, aallotkin hieman työnsivät takakulmasta, joten Arska tuntuu luotettavalta kaverilta!
To kävin kääntymässä Ulkotammiossa ja sieltä Klamilan kautta takas , koko matka automaatilla, nyt tuntuu purjehdus jo liian hepolta, itse ei tarvi kun seurata vierestä?

[matti]

Muutama mutka tullut tehtyä Arskan kanssa kesän mittaan;
Kuten Kimmolle välitin lukemani neuvon-löysää, siitä esimerkki, kun nyt voi rauhassa säädellä purjeita;
kulkusuunta lounaistuulella luovilla 280, nopeus 4,4kn, matalikon takia otin 10 pois, suuntaan 270, nopeus ei muuttunut hitaammaksi, rupesin kokeilemaan josko purjeitten säätö auttaisi, löysäämällä vielä molempia keulapurjeita sain nopeudeksi 5,1kn
toinen esimerkki kun yrittää liian ylös;
ohjailusuunta 170, tosisuunta gps 163, sortoa reilusti, nopeus 4,6kn, tunne kuin taikinaa polkis, muutin ohjailusuunnan 160, tosisuunta gps 162, nopeus 5,0, ei kannata yrittää liian pienillä luovikulmilla.
Tähän asti luullut, että kahvelipurjeella nousukulmat paljon huonompia kuin bermudatakilalla, asiasta keskusteltiin Bavaria 32 (matalaköliversio)omistajan kanssa, siinä oikeastaan vieläkin huonompi nousukulma , eikä koskaan ollut päässyt yli 7,8kn

[matti]

Käytiin kaverin kanssa kalassa, itselle aivan uudessa paikassa.
Hyvä luonnonsatama lännenpuoleisilla tuulilla.

Jos on käynyt, niin ainaskin keskimmäisestä kuvasta selviää paikka.
Illalla syödään ahvenfileitä ja kampelaseläkkeitä.