Amerikoissa käytetään yleisesti pienempiä välityksiä ja pienempiä potkureita kuin meillä. 13x13 lienee se yleisin koko Jenkeissä tämän tyyppisissä veneissä , 14" tuumaisten kanssa.
Potkurin hyötysuhde on huonompi kuin isolla hitaammin pyörivällä potkurilla , mutta vastus taas pienempi johtuen vähemmästä määrää "rojua" rungon alla. Lopputuloksissa liene sitten suurtakaan eroa.
Potkurin kärjen ja rungon väliin syytä jäädä vähintään 5 cm rako tai 15% potkurin halkaisijasta.
Ylimääräinen väli kasvattaa runkon alla olevien osien veden vastusta.
Potkurin akselin kulmasta jenkit sanoo että hyvä kun maksimissaan 15-16 astetta , kun meillä nykyisin vannotaan mahdollisimman laakana olevan akselin perään.
Oma kokemus tästä on kun omassa paatissa muutin akselin kulman 15 asteesta 10 asteeseen oli se että kone ottaa pienemmällä kulmalla enemmän kierroksia mutta vauhti ei siitä kasvanut ; pienempi akselin kulma alkoi nostaa keulaa enemmän kuin isommalla kulmalla ; keula kyllä laskeutuu kun vauhti kasvaa - mutta isommalla kulmalla veneen kulkuasento säilyi lähes samana koko nopeusalueen - nousi vain sitä ylemmäs mitä kovempi vauhti.
Ei näissä ole ehdotonta totuutta.
Hieno vene EWS!
RUNABOUT
-
EWS
- Viestit: 121
- Liittynyt: 11 Tammi 2007 17:51
- Paikkakunta: Pori
Re: RUNABOUT
Terve.
Palontelle.
kysyit potkurin etäisyydestä veneen pohjasta.
Kuvissa oleva potkuri on ns.koeajopotkuri,15/17 tuumaa ,jolla päästiin kokeilemaan
ja tiedettiin heti,että se on liian pieni.
Vaihdettiin 18/19 ,joka tuntuu sopivalta.
Potkurin etisyys pohjasta on n.kaksi tuumaa.
Varsinainen kysymykseni on pallelkulma.
Runabout kulkee rungon ja pohjan muodosta johtuen
keula pystyssä.
Onko kenelläkään kokemusta pallekulman vaikutuksesta
veneen kulkuasentoon?
Kaikki vinkit otan kiitollisuudella vastaan.
Terv.EWS!
Palontelle.
kysyit potkurin etäisyydestä veneen pohjasta.
Kuvissa oleva potkuri on ns.koeajopotkuri,15/17 tuumaa ,jolla päästiin kokeilemaan
ja tiedettiin heti,että se on liian pieni.
Vaihdettiin 18/19 ,joka tuntuu sopivalta.
Potkurin etisyys pohjasta on n.kaksi tuumaa.
Varsinainen kysymykseni on pallelkulma.
Runabout kulkee rungon ja pohjan muodosta johtuen
keula pystyssä.
Onko kenelläkään kokemusta pallekulman vaikutuksesta
veneen kulkuasentoon?
Kaikki vinkit otan kiitollisuudella vastaan.
Terv.EWS!
-
palonte
- Viestit: 194
- Liittynyt: 02 Tammi 2009 13:17
Re: RUNABOUT
Mulla potkurin kärjen ja pohjan väliin ei mielestäni jää aivan noin paljoa, mutta varmuuden saan vasta kun nostan paatin syksyllä ylös. Epäilen että itselläni akselin kulmakaan ei ole aivan yhtä jyrkkä, tosin veneiden pituuksissakin (mulla 17") on eroa, jolla noita eroja voi selittää. Hyvä kuitenkin jos ratkaisut pelaa.
Hieman keula pystyssä tuon kai kuuluukin kulkea ja mitä kovempaa ajat sen suorempaan se menee, mutta tasapohjaisuutensa takia vauhdille tulee aika nopeasta rajat vastaan. Mulla kulkee pintakaasulla 20kn, 25 on vielä järkevä matkavauhti, 30kn edellyttää jo bensan polttoa reilulla kädellä ja huiput tyssää 33kn kasin mourutessa täysillä. Veden vastus kun ei pienene samalla tavalla kuin nykyaikaisissa V-pohjissa vauhdin kasvaessa ja paatin noustessa korkeammalle.
Pallekulmalla tuskin vaikutusta lie, mutta kulman muodolla (pyöreä,terävä jopa kovera) varmaankin on. Eli mitä paremmin kulma pitää paineen pohjan alla, sitä parempi on noste. V-pohjissahan on yleensä nousulistat ja niistä viimeinen on yleensä juuri tässä nurkassa.
Hieman keula pystyssä tuon kai kuuluukin kulkea ja mitä kovempaa ajat sen suorempaan se menee, mutta tasapohjaisuutensa takia vauhdille tulee aika nopeasta rajat vastaan. Mulla kulkee pintakaasulla 20kn, 25 on vielä järkevä matkavauhti, 30kn edellyttää jo bensan polttoa reilulla kädellä ja huiput tyssää 33kn kasin mourutessa täysillä. Veden vastus kun ei pienene samalla tavalla kuin nykyaikaisissa V-pohjissa vauhdin kasvaessa ja paatin noustessa korkeammalle.
Pallekulmalla tuskin vaikutusta lie, mutta kulman muodolla (pyöreä,terävä jopa kovera) varmaankin on. Eli mitä paremmin kulma pitää paineen pohjan alla, sitä parempi on noste. V-pohjissahan on yleensä nousulistat ja niistä viimeinen on yleensä juuri tässä nurkassa.
Minkä yxi on rakentanut, sen toinen voi korjata
-
Donna 28
- Viestit: 2729
- Liittynyt: 08 Tammi 2008 20:10
Re: RUNABOUT
Perskuta rallaa 
. Tosi hieno vene Esa. Hienoa, että olet saanut sen vihdoin veteen. Se oli jo komea silloin reipas 2 vuotta sitten, kun sen näin luonnossa. Jolloin veneesi oli lähes valmis, moottoriko siitä silloin puuttui. Onnittelut 
Donna 28
. Tosi hieno vene Esa. Hienoa, että olet saanut sen vihdoin veteen. Se oli jo komea silloin reipas 2 vuotta sitten, kun sen näin luonnossa. Jolloin veneesi oli lähes valmis, moottoriko siitä silloin puuttui. Onnittelut Donna 28
Varsinaisen veneen nimi on D. Into. Rojektivene on vielä nimetön - sillä on kyllä nimi, mutta se ei tyydytä minua
-
Mile
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44
Re: RUNABOUT
Huippunopeus on kiinni vain teho-painosuhteesta ja siitä miten hyvin se teho saadaan veteen.
Tasapohjainen runko on kyllä nopeampi kuin V , mutta hakkaa enemmän. Kantavana muotona tasainen levy on kaikkein tehokkain.
Nopeimmat ( ei hydro-) veneet ovat tasapohjaisia - hydrot sitten asia erikseen, ne kun liukuvat osittain ilmatyynyn varassa.
V-pohja syntyi jo yli 100 vuotta sitten, joten ei sekään ole kovin nykyaikainen. Nousulistat, portaat ja alaskäännetyt palteet keksittiin nekin jo ennen toista maailmansotaa, Näitä käytettiin ensin vedestä operoivissa lentokoneissa eli lentoveneissä ja vesitasoissa.
Mitä syvempi on rungon V - sitä syvemmällä saman painoinen runko kulkee samalla teholla. tästä kun märkäpintaa aletaan pienentämään nousulistoilla niin vastustakin tulee näistä härpäkkeistä , mutta ne auttavat kulkemaan vähän vakaammin. Kipparissa oli testi taannoin, missä samaa venetta ajettiin sekä nousulistoin että ilman - eikä eroa juuri ollut, ja sekin ero oli muistaakseni listattoman eduksi.
Raymond Hunt kehitti 1960 luvun alussa oman syvän v-mallinsa joka pohjautui pitkälti Lindsay Lordin monohedron - ajatukselle, eli rungon v-kulma on veneen peräosassa muuttumaton ; täysin muuttumaton V kulma ei kuitenkaan näissä varhaisissa Hunteissa ollut. Ensimmäiset syvä V-huntit olivat perästä 24 asteen v-kulmalla ja runko oli niin leveä että vapaassa kellunnassa palteet olivat veden yläpuolella. Vauhdin kasvaessa runko nousee ylös ja nousulistat muodostavat tällöin uuden palteen sitä mukaa kun tulevat ylös vedestä.
Nykyaikaisissa nopeissa V-pohjaveneissä nousulistoja ei yleensä viedä avian rungon takaosaan vaan ne päättyvät jo rungon puolivälin tietämillä ; ja näissä veneissä veteen koskettaa kovassa vauhdissa vain aivan viimeinen osa pohjaa - jossa näitä listoja ei enää edes ole!
Palteet vakauttavat ajoa ; olen kokeillut ensimmäisessä itse rakennetussa veneessä sekä ilman että palteilla -
palteet vähentävät kallistusta kurveissa, ja myös auttavat painamaan keulaa alas.
Liian pysty ajoasento kielii liukuvassa veneessä peräpainosta ; kannattaa kokeilla siirtää esim. akkua edemmäksi. Akselin vetolinjan tulisi kulkea veneen painopisteen alitse mutta ei liikaa ; liika alituskorkeus nostaa nokkaa . Painopisteen siirto eteenpäin auttaa painopistettä lähemmäs vetolinjaa ja siten asentoa paremmaksi.
Liukuville veneille optimi trimmikulma on n. 4 astetta ; liika aiheuttaa painevastuksen kasvua ja liian vähän taas kasvattaa märkäpinta-alaa lisäten kitkavastusta.
Painevastus tulee siitä kun veden läpi leikkautuva kappale kohtaa edestä tulevan veden paineen poikkipintaansa vastaan ... siinä sitten dynaaminen ja staattinen komponentti mukana; puhtaassa liussa staattinen komponentti on suurimmillaan koska peräpeiliin vaikuttaa vain ilmanpaine, eikä veden painetta lainkaan.
Palteen kulman on hyvä olla terävä jotta vesi siitä irtoaa helposti roiskeena eikä aiheuta rungon sivua Pitkin laahaavaa virtausta joka entisestään lisäisi vastusta.
Tasapohjainen runko on kyllä nopeampi kuin V , mutta hakkaa enemmän. Kantavana muotona tasainen levy on kaikkein tehokkain.
Nopeimmat ( ei hydro-) veneet ovat tasapohjaisia - hydrot sitten asia erikseen, ne kun liukuvat osittain ilmatyynyn varassa.
V-pohja syntyi jo yli 100 vuotta sitten, joten ei sekään ole kovin nykyaikainen. Nousulistat, portaat ja alaskäännetyt palteet keksittiin nekin jo ennen toista maailmansotaa, Näitä käytettiin ensin vedestä operoivissa lentokoneissa eli lentoveneissä ja vesitasoissa.
Mitä syvempi on rungon V - sitä syvemmällä saman painoinen runko kulkee samalla teholla. tästä kun märkäpintaa aletaan pienentämään nousulistoilla niin vastustakin tulee näistä härpäkkeistä , mutta ne auttavat kulkemaan vähän vakaammin. Kipparissa oli testi taannoin, missä samaa venetta ajettiin sekä nousulistoin että ilman - eikä eroa juuri ollut, ja sekin ero oli muistaakseni listattoman eduksi.
Raymond Hunt kehitti 1960 luvun alussa oman syvän v-mallinsa joka pohjautui pitkälti Lindsay Lordin monohedron - ajatukselle, eli rungon v-kulma on veneen peräosassa muuttumaton ; täysin muuttumaton V kulma ei kuitenkaan näissä varhaisissa Hunteissa ollut. Ensimmäiset syvä V-huntit olivat perästä 24 asteen v-kulmalla ja runko oli niin leveä että vapaassa kellunnassa palteet olivat veden yläpuolella. Vauhdin kasvaessa runko nousee ylös ja nousulistat muodostavat tällöin uuden palteen sitä mukaa kun tulevat ylös vedestä.
Nykyaikaisissa nopeissa V-pohjaveneissä nousulistoja ei yleensä viedä avian rungon takaosaan vaan ne päättyvät jo rungon puolivälin tietämillä ; ja näissä veneissä veteen koskettaa kovassa vauhdissa vain aivan viimeinen osa pohjaa - jossa näitä listoja ei enää edes ole!
Palteet vakauttavat ajoa ; olen kokeillut ensimmäisessä itse rakennetussa veneessä sekä ilman että palteilla -
palteet vähentävät kallistusta kurveissa, ja myös auttavat painamaan keulaa alas.
Liian pysty ajoasento kielii liukuvassa veneessä peräpainosta ; kannattaa kokeilla siirtää esim. akkua edemmäksi. Akselin vetolinjan tulisi kulkea veneen painopisteen alitse mutta ei liikaa ; liika alituskorkeus nostaa nokkaa . Painopisteen siirto eteenpäin auttaa painopistettä lähemmäs vetolinjaa ja siten asentoa paremmaksi.
Liukuville veneille optimi trimmikulma on n. 4 astetta ; liika aiheuttaa painevastuksen kasvua ja liian vähän taas kasvattaa märkäpinta-alaa lisäten kitkavastusta.
Painevastus tulee siitä kun veden läpi leikkautuva kappale kohtaa edestä tulevan veden paineen poikkipintaansa vastaan ... siinä sitten dynaaminen ja staattinen komponentti mukana; puhtaassa liussa staattinen komponentti on suurimmillaan koska peräpeiliin vaikuttaa vain ilmanpaine, eikä veden painetta lainkaan.
Palteen kulman on hyvä olla terävä jotta vesi siitä irtoaa helposti roiskeena eikä aiheuta rungon sivua Pitkin laahaavaa virtausta joka entisestään lisäisi vastusta.
Mile