Moi
Miten pitäisi edetä pahoin kuivuneen soutuveneen kunnostuksessa? Entinen omistaja on tuutannut jokaiseen isoon rakoon jotain silikonimassaa jotka nyt olen poistanut, mutta miten pitäisi edetä?
Eli mm. kuivumisesta johtuen veneessä on aika moisia rakoja sekä saumoissa että halkeamia laudoissa. Voiko veneen ensin dumpata järveen turpoamaa, ja sen jälkeen vetästä kyllästeet ja Ettanit rakoihin, vai miten päin tässä tulisi menetellä?
Luulen nimittäin että jos ensin kyllästää varsinkin Owalla, ei puu enää turpoa tarpeeksi, mutta mitähän se puu mahtaa tykätä jos sen laittaa putsattuna mutta ei kyllästettynä veteen ensin turpoamaan ja rupeaa sitten vasta tilkitsemään rakoja?
Tarkoitus olisi sitten ehkä vetästä tervaa pohjaan.
Sen verran halvasta rojektista on kuitenkin kyse, että lautoja ja kaaria etc. en rupea vaihtelemaan.
Pahoin kuivuneen soutuveneen kunnostus?
-
- Viestit: 1239
- Liittynyt: 11 Heinä 2006 23:34
- Paikkakunta: Dragsfjärd
Re: Pahoin kuivuneen soutuveneen kunnostus?
Moi,
Noh, enempää näkemättä ei voi tietää.. Mutta periaatteessa mäntylautaiselle soutuveneelle sopii hyvin tervaus näin alkukesästä. Tervan sekaan voi lisätä vähän pellavaöljyä ja mäntytärpättiä (esim Oulu A1), mutta ei nekään aivan täysin välttämättömiä ole, kuivuupahan ehkä nopeammin, ja aine imeytyy syvempään. Jos vene on ollut pitkään käsittelemättä, niin voi mennä useampikin sively. Niin ja sivellään kaikialle puuhun, myös sisäpuolelle. Penkit voi jättää keskeltä ilman tervaa. Siivoa ennen tervausta pahimmat roskat pois harjalla, skrapalla ja esim käsikäyttöisellä teräsharjalla. Tervailu ym ei käytännössä haittaa turpoamista. Omassa ruuhessa vielä noin 3-5 mm raot (halkeamia keskellä lautaa) menevät viikossa parissa umpeen.
Viikossa vene turpoaa suunnilleen soutukelpoiseksi ja muutamassa viikossa täysin tiiviiksi. Jos ei turpoa, niin siinä on jotain mille kannattaa tehdä jotain. Rakojen täyttely vieraalla aineella ei toimi, koska rakojen pitää päästä turpoamaan kiinni.
Paljon täälläkin on ollut puhetta siitä, miten kyllästys vähentää turpoamista. Voi olla, mutta esim meidän 50+ soutuvene on tervattu varmaan 40 kertaa, ja aina se turpoaa ihan samalla tavalla.
Noh, enempää näkemättä ei voi tietää.. Mutta periaatteessa mäntylautaiselle soutuveneelle sopii hyvin tervaus näin alkukesästä. Tervan sekaan voi lisätä vähän pellavaöljyä ja mäntytärpättiä (esim Oulu A1), mutta ei nekään aivan täysin välttämättömiä ole, kuivuupahan ehkä nopeammin, ja aine imeytyy syvempään. Jos vene on ollut pitkään käsittelemättä, niin voi mennä useampikin sively. Niin ja sivellään kaikialle puuhun, myös sisäpuolelle. Penkit voi jättää keskeltä ilman tervaa. Siivoa ennen tervausta pahimmat roskat pois harjalla, skrapalla ja esim käsikäyttöisellä teräsharjalla. Tervailu ym ei käytännössä haittaa turpoamista. Omassa ruuhessa vielä noin 3-5 mm raot (halkeamia keskellä lautaa) menevät viikossa parissa umpeen.
Viikossa vene turpoaa suunnilleen soutukelpoiseksi ja muutamassa viikossa täysin tiiviiksi. Jos ei turpoa, niin siinä on jotain mille kannattaa tehdä jotain. Rakojen täyttely vieraalla aineella ei toimi, koska rakojen pitää päästä turpoamaan kiinni.
Paljon täälläkin on ollut puhetta siitä, miten kyllästys vähentää turpoamista. Voi olla, mutta esim meidän 50+ soutuvene on tervattu varmaan 40 kertaa, ja aina se turpoaa ihan samalla tavalla.
-
- Viestit: 20
- Liittynyt: 19 Huhti 2013 18:00
- Viesti:
Re: Pahoin kuivuneen soutuveneen kunnostus?
Hei
Itse tekisin seuraavalla tavalla:
1. Täyttäisin suurimmat raot massalla, joka puristuu saumasta ulos laudan turvotessa (esim. pyhä pietari kitti).
2. Nostaisin veneen keulapään matalalle pukille.
3. Laittaisin veneen pohjatulpan paikoilleen.
4. Sivelisin reilusti terva-pellavaöljy-mäntytärpätti seosta veneen sisäpuolelle. Kun seos valuisi veneen pohjalle perään, sivelisin seosta uudelleen veneeseen niiin kauan kuin puu imee.
5. Irroittaisin pohjatulpan ja valuttaisin seoksen pois.
6. Pyyhkisin veneen sisäpuolen huolellisesti kuivaksi ja hävittäisin pyyhkimisrievut polttamalla.
7. Kääntäisin veneen ja käsittelisin ulkopuolen samalla tavalla.
8. Pyyhkisin veneen ulkopuolen huolellisesti kuivaksi ja hävittäisin pyyhkimisrievut polttamalla.
8. Siirtäisin veneen paikkaan, johon paistaa aurinko.
Näin myöhään "keväällä" veneen käsitteleminen tervalla on hieman ongelmallista tervan hitaan kuivumisen takia. Korostan veneen pinnan pyyhkimistä kuivaksi. Pyyhkimisrätti voi olla vaikka kastettu tärpättiin.
Ensi keväänä tervaisin veneen aikaisemmin keväällä tervalla, jonka sivelisin kuumana veneen pintaan. Juuri ennen sivelyä lorauttaisin tervaan hieman mäntytärpättiä.
yt. Pekka Taskinen
http://www.puuvenementori.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
Itse tekisin seuraavalla tavalla:
1. Täyttäisin suurimmat raot massalla, joka puristuu saumasta ulos laudan turvotessa (esim. pyhä pietari kitti).
2. Nostaisin veneen keulapään matalalle pukille.
3. Laittaisin veneen pohjatulpan paikoilleen.
4. Sivelisin reilusti terva-pellavaöljy-mäntytärpätti seosta veneen sisäpuolelle. Kun seos valuisi veneen pohjalle perään, sivelisin seosta uudelleen veneeseen niiin kauan kuin puu imee.
5. Irroittaisin pohjatulpan ja valuttaisin seoksen pois.
6. Pyyhkisin veneen sisäpuolen huolellisesti kuivaksi ja hävittäisin pyyhkimisrievut polttamalla.
7. Kääntäisin veneen ja käsittelisin ulkopuolen samalla tavalla.
8. Pyyhkisin veneen ulkopuolen huolellisesti kuivaksi ja hävittäisin pyyhkimisrievut polttamalla.
8. Siirtäisin veneen paikkaan, johon paistaa aurinko.
Näin myöhään "keväällä" veneen käsitteleminen tervalla on hieman ongelmallista tervan hitaan kuivumisen takia. Korostan veneen pinnan pyyhkimistä kuivaksi. Pyyhkimisrätti voi olla vaikka kastettu tärpättiin.
Ensi keväänä tervaisin veneen aikaisemmin keväällä tervalla, jonka sivelisin kuumana veneen pintaan. Juuri ennen sivelyä lorauttaisin tervaan hieman mäntytärpättiä.
yt. Pekka Taskinen
http://www.puuvenementori.fi" onclick="window.open(this.href);return false;