Tankki lasikuidusta...

[Mile]

Hei

kiitos oikaisusta! Meni matot sekaisin! Eli emulsiomatto on juuri tuo huonommin toimiva.

En ole omissa projekteissa käyttänyt mattoja kuin joskus lasikuituveneen paikkauksessa.

Tuosta septitankistä löytyy netistäkin jokunen juttu ; en nyt ehdi hakemaan mutta googlettaa: waste water tank, epoxy niin alkaa löytyä.

Epoksi on yksi tiiveimmistä muovimateriaaleista ja pitää kyllä hajutkin sisällään - mutta kerrosvahvuutta pitää toki olla reilusti.

vesitankkeja ja septitankkeja on epoksista tehty puukuoreen tai ilman. diesel-tankin saa tehdä integroituna puurunkoiseen veneeseen kunhan sen sisällä on selkeä epoksi-lasikuitu "laineri" ; eli varsinaisen nestetiiviin tilan muodostaa kauttaaltaan lujitemuovikerros. ; se ei haittaa jos tämä on laminoitu kiinni puiseen kuoreen.

[kimsir]

Moi!


Juu ja löytyhän septitankkiin liittyvää jutustelua myös forumin sisältäkin, sekä jopa Suomi 24 löyty asiallinen keskustelu. Tietoa on jäälleen tarpeeksi. Pitäis vaan ryhtyä päätöksentekoon ja toimintaan.

Semmonen pikku detalji tuosta lasikuidutuksesta, että olisko siitä hyötyä, jos siihen laminoitavaan vaneriin porais ruotsti reikiä, jotta hartsi tekis siltoja pintojen välille? Tämmöstä joku vakavissaan pohti tuolla Suomi 24 keskustelussa.

Tämmöstä keväisentalven suunittelua tässä lähinnä tulee touhuttua, kun ei tonne pressuhalliin oikein viitsi työkaluja vielä kantaa.

kimmo

[CC]

Semmonen pikku detalji tuosta lasikuidutuksesta, että olisko siitä hyötyä, jos siihen laminoitavaan vaneriin porais ruotsti reikiä, jotta hartsi tekis siltoja pintojen välille? Tämmöstä joku vakavissaan pohti tuolla Suomi 24 keskustelussa.

Ei kai sitä vaneria tarvitse/kannata molemmin puolin kuiduttaa. Keskittää ne ulkopuolenkin kerrokset sinne nesteen puolelle, niin saa enemmän paksuutta. Loiskelevyissä voisi käyttää jotain muuta, kuin vaneria.

[kimsir]

Moi!


Sitä tuossa itsekkin tuumailin, että kuiduttais vain sisäpuolelta ja ulkopuolelle epoksikyllästys tai käviskös ihan pellavaöljykyllästys ja lakka/maali päälle ni valmistaminen halpenis vielä jonkin verran materiaalien osalta? Varmaan se havuvaneri käy tuohon erinomaisesti?

Mitä eroa on emulsiomatolla ja pulverimatolla? Voinhan tuin googlata, mutta jos joku viittis selvitellä tähän keskusteluun niin olis muillekkin tiedosta iloa.


Kimmo

[sammyseilori]

Moro

En tarkempaa eroa tiedä kuin koettuna käytännössä miten toimivat eri hartseilla, josta mainitsin muutama kommentti aiemmin (katso se sieltä). Se on käsittääkseni katkokuitumattojen sidosaine tuo pulveri tai emulsio, mutta en niiden koostumuksia ja sisältöjä tunne eli muuta en osaa sanoa. Olisko Milellä tietoa tarkemmin tai muilla, kiinnostais kyllä minuakin..

S

[Mile]

Silakkolaatikon jättäisin itse suosiolla kokonaan lasikuitumiehille. Kudottuja lasikuitukankaita on helppo käsitellä ja niillä saa sileää pintaa helposti; Ja ne on yleensä aina käsitelty epoksille sopivalla tartunta-aineella. Tartunta-aine tarvitaan jotta hartsi saisi otteen lasiin, ja tämä ei kunnolla onnistu ilman näitä tartunta-aineita. Nämä on lasikuituun laitettu jo tehtaalla suoraan kehräyksen jälkeen.

Jokainen kuidun pää on heikko kohta lasikuitulaminaatissa, ja mitä vähemmän niitä on, sitä kestävämpi lopputulos. Kankaassa näitä kuidun päitä on hyvin vähän koska kuidut kulkevat jatkuvina kankaan mitan. Jokainen hartsin läpi tunkeva yksittäinen kuidun pää tie vedelle ja öljylle tunkeutua laminaatin sisään - kosmka hartsin ja kuidun välinen tartunta ei pintakäsittelyaineista huolimatta ole täysin sataprosenttinen.

Lujitekankaita löytyy erilaisilla kudostyypeillä; tasavaltainen palttina "lakanakangas" on jämäkintä käsitellä, se ei veny ei vanu ja siksi helppoa, mutta se ei myöskään veny nurkkiin tai muihin muotoihin vaan tekee helposti ryppyjä ja jää pussille.

--> toimikas ja satiinikudotut lujitekankaat muotoutuva pensselillä töpötellen nurkkiin ja nurkkien päälle ilman pusseja ja ryppyjä, mutta venyy ja vanuu käsitellessä - eli käsiä saa olla joskus mukana enemmän kuin omat kaksi kättä, ainakin kun isompia paloja nostaa paikoilleen. Tässä hyvä vinkki kun valmiiksi leikatun palan rullaa vaikka muoviputken päälle ja siitä auki rullaten laminoi suoraan pintaan.

[Mile]

Filosofista puolta vielä tähän tankkiasiaan.

Omasta mielestäni rahasta säästämisen ei tulisi olla POLTTOAINETANKKIA tehdessä päällimmäinen motiivi!
Hyvillä aineilla ja niitä säästelemättä saa itse tehtyä todella hyvän tankin vanerista lasikuidusta epoksilla laminoiden, mutta siinä ei pidä fuskata, eikä säästää väärässä paikassa ; ettei muutu koko vene krematorioksi!

Loiskelevyissä ei välttämättä tarvitse käyttää lasikuitua pinnassa niissä riittää pelkkä epoksointi ihan hyvin. Vanerina kannattaa käyttää ohutviiluista vaneria, ei mitään 3-4mm viiluilla tehtyä muottilevyä , sillä niiden viilut turpoavat rutosti kun imevät tipan vettä , siinä menee samalla sitten pinnan epoksointi rikkikin. Kotimainen lentovaneri on erinomaista tankkiin, sillä niissä käytetään paksummissakin levyissä vain n. 0.5 mm viilua. Loiskelevyt voi pienemmissä tankeissa tehdä pelkkänä parin millin laminaattinakin, mutta jäykemmät ja lujemmat niistä saa esim. PVC vaahtolevyä käyttämällä ytimenä - PVC kestää kemikaalejakin eikä ime vettäkään. Samalla voi tehdä toki tankin täysin ilman vaneria PVC vaahtoydintä käyttämällä .

[sammyseilori]

Milellä tuntuu olevan asiasta asiatietoa, se on hyvä se..

Tuli minulla tuollainen ajatus että vääntäiskö taipisasta metalliverkosta tankin ytimen mallin veneen runkoa vasten. Sitten ruiskuttelen verkon 2K-uretaanilla. Sitten hion pinnat tasaiseksi, paklaan ja laminoin matot urtsiytimen molemmin puolin. Ytimen seinämävahvuus tulis 3-5 cm, verkko jäis sisään. Päälle kansi laminoitua vaneria tarkistusluukkuineen. Tällaista ajattelin siksi koska tila on aika mutkainen ja näin sais tilan rungon muodot käytettyä hyödyksi ja tankkia voi sitten (kuitenkin) käyttää joskus irti jos on tarvetta. Ja kun sattuu olemaan jyrsiäverkkoa rulla hyllyssä, ja kun sattuuu vielä niin että 2K-urtsiruisku on tulossa joksikin aikaa käyttöön muutenkin..

Onkohan tuossa ideaa..

S