Scyllan kaaritus ja limi/tasasaumakeskustelu

[venealeksi]

Moi.

Rustit sisempänä venettä joutuvat huomattavasti kovemmalle kuormitukselle kuin laidalla olevat.

Kyseessä on vipusuhde kuvio.
Esimerkiksi:
- Mastossa vantin kiinnityspiste 10m maston tyvestä.
- Rustirauta 1,5m masto tyvestä. Vipusuhde on 10:1,5

Jos tuot rustit sisään 1m päähän mastosta niin vipusuhde on 10:1

Jos mastoa kallistava voima mitattuna vantin kiinnityspisteestä on 400kg painoa vastaava niin vipusuhteella pääset rustiin kohdistuvaan vetorasitukseen:
(400 kg * 10) / 1,5 = 2666 kg vastaava voima.
(400 kg * 10) / 1 = 4000 kg vastaava voima.

Oikean kuorman suuruusluokan pystyy laskemaan veneen purjepinta-alan ja rikin mittojen jne... mukaan.
Rustin kiinnityksen tulee siis vastata kasvanutta vetorasitusta. Ihan kevyin perustein rusteja ei kannata lähteä siis siirteleen sisemmäksi. 20cm siirto voi nostaa kuormitusta huomattavasti.

Aleksi

[kimsir]

Moi


No, niin. Eli mulla on alkuperäinen fokka nr. 42 keulapurjeena, jonka neliömäärää en tunne, ei ole kuitenkaan kovin iso, kun mastokin on vain himpun vajaa 11 metriä. Ajattelin noita rustirautoja tulevat purjehdukset mielessä ja kuvittelin ostavani isomman genuan fokan rinnalle. Aleksin esittämä vipuvoima teoria pistää miettimään, kannattaako isompaa purjetta hankkia, kun nykyiset rustiraudat on asennettu todennäköisesti alkuperäisen fokan voimia vastaavaksi. Kiinnostavaa. Ymmärrän kilogrammojen ja voiman suhteen, mutta miten ne huomioidaan laskennallisesti tai muuten rakenteellisia ratkaisuja suunniteltaessa ja tehdessä? Nortin Swan esimerkki kummittelee mielessäni vastauksena esittämääni kysymykseen. Swanissa laajalle rungossa levittyvä laminoitu ristikkorakenne vanttien voimia vastaan on varmasti moninkertaisesti ylimitoitettu, jotta rakenne on varmasti kestävä.

Onko siitä sitten haittaa, jos pidän rustiraudat nykyisellä paikallaan ja lisään niiden tuentaa merkittävästi genuaa varten, esim. kölitukeilta tulevilla runkolaudoitukseen ja laipioihin kiinnitetyillä teräskaarilla/ rakenteilla? Vaikuttaako rustirautojen sijainti kannella/kannen reunassa veneen kallistumiseen tai purjehdusominaisuuksiin millään tavalla, vai onko kyseessä puhtaasti rakenteellinen lujuuskysymys lujuutta koettelevien voimien lisääntyessä keskemmällä kantta sijaitsevien rustirautojen johdosta? Ja onko 400 mm merkittävä mitta skuuttauksessa, vai pärjäänkö ilman tuota lisämahdollisuutta?

Ei taida ilman lujuuslaskentaa ja matematiikkaa asiasta perille päästä, kuten Aleksikin yhtälöllään osoittaa. Kimuranttia hommaa.




Kimmo

[venealeksi]

Moi.

Ei teoria. Ihan perus kauraa rikauksen mitoittamiseen.
Jotenkin se voima mastosta tarvii runkoon saada. Muuten masto kaatuu.

Itse olen opiskellut rikausta ja sen mitoittamista vuosien varrella.
Jos muutat rikausta ja purjeita niin eiköhän purjeen/rikauksen tekijä pysty laskemaan sinulle uuden purjeen vaikutuksen.

Jos taas muutat rakenteita niin rakenteiden suunnittelussa tarvisi tietää noi voimat jotta käytät oikeita materiaali vahvuuksia.

Aleksi

[kimsir]

Juu, ei teoria. Lipsahti iso sana kehiin. Voimien, asennusten ja rakenteiden jne. mitoituksestahan siinä tosiaan on kyse. Nyt on sen verran iso, hermostutava ja työläs kokonaisuus käsillä, että ajatus sekoilee väkisinkin.

Nimittäin melkoinen lisätyömäärä keskustelun myötä on tullut mietittäväksi, kuten jo aiemminkin on tullut todetuksi. Kölitukkien materiaalin valinta, niiden työstäminen ja kiinnitys. Tarvittaessa lisäsiivekkeitä kölitukeista runkolautoihin (salongin kohdalla). Laipioiden alareunaan kynnysten rakentaminen laipioiden lujittamiseksi ja rungon lisäjäykistämiseksi. Keulalaipion tekeminen ja mahdollisesti takalaipion jatkaminen alemmas runkolautoihin. Maston alle lisätuenta pilareilla. Rustirautojen asennuksen mahdollinen siirtäminen reunemmaksi. Kahden runkolaudan korjaus. Nämä nyt aluksi. Näen nämä työt yhtenä kokonaisuutena, sillä olen purkanut veneen sisustuksen kokonaan pois, joten nyt nämä kannattaisi tehdä kerralla kuntoon.

Edellisten lisäksi ruffin luukku, ovi sekä keulaluukku kauluksineen pitää tehdä uusiksi. Preekonkilaudat tulee myös tehtäväksi. Mastonjalan kiinnitys tukipuineen. Törmäyslistan asennus. Moottori pitäisi myös asentaa paikalleen kaikkine sähkötöineen. Niitin kantojen kittaus, hionnat ja maalaukset. Rautakölin puhdistus ja maalaus. Kannen hionta. Sitloodan istuintasojen uusiminen massiivi mahongista. Kannen lakattavien pintojen öljyämiset ja lakkaukset. Ikkunoiden asennus. Doradeventtiilien puuosien teko ja asennus. Köliraudan kiinnitys ja lukuisat isommat ja pienemmät yksityiskohtaiset asennustyöt. Kaikkien helojen kiinnitykset ja kulkuvalojen asennus. Punkkien ja WC systeemin rakentaminen ja vielä koko sisustus penttereineen yms. laatikostoineen.

Vetäydyn tästä keskustelusta mietiskelemään ja ihmettelemään, mitähän tän projektin kanssa oikeastaan teen. Jos joku haluaa tulla katsomaan ja keskustelemaan ostomielessä, niin yksityisviestillä voi asian tiimoilta lähestyä. Harkitsen kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, mitä nyt tämän tyyppisessä tilanteessa tulee kyseeseen. Merelle pitäisi ensikesänä päästä. Sehän tässä lähtökohtaisena tavoitteena on ollut.


Kiitokset erittäin hyvästä keskustelusta ja arvokkaista neuvoista.


kimmo

[venealeksi]

Mieti nyt ensin että miksi olet muutoksia tekemässä.
Onko ne tarpeellisia omaan käyttöösi ?
Vai luotatko veneen veistäjän valintoihin ja kunnostat veneen veistäjän valintojen mukaan.

Sitten teet työn pienissä paloissa. Jakaen työt tarvittaessa usealle kaudelle.
Harva pystyy harrastuksenaan kunnostamaan isohkon puuveneen yhdessä kaudessa.

Aleksi

[MÖsteri]

Moi,

Älähän heitä kirvestä kaivoon siellä

Tee vähän listaa, mikä on välttämätöntä ensi kesäksi. Purjehtimiseen tarvitset rungon, kannen, maston, kölin, purjeen jne. Sisustusta voi ihan hyvin jatkaa seuraavanakin talvena. Ihan kaikkea ei tarvitse tehdä tänä vuonna ennen vesillelaskua. Voit purjehtia ihan tyhjällä rungollakin, ja siinähän on sitten kätevää seurata näkyvillä olevien rustien kestoa. Jos alkaa paikat antaa periksi, niin käännä pinna leehen ja laske takaisin kotirantaan.

Sitten on kyllä niinkin, että aikanaan (oliko se talvi 2007?) kun kunnostin avopaattiani, niin tuli aika paljon luettua netistä asioita. Ja tuli siinä teoriaa ja käsitystä joka suuntaan, niin että lopulta ei enää unikaan tullut. Loppujen lopuksi jossain kohtaa tulee maaginen hetki, kun teoriat nakataan romukoppaan ja lasketaan saha lankuun piirretyn viivan viereen. Siitä alkaa olo helpottamaan, ihmeesti.

Onhan näissä hommaa, mutta jälkeenpäin tehtyä projektia voi tarkastella laajemmasti ja kauempaa, kuin tuoreeltaan ylitettyä suoaavaa...

[Northling]

Moro Kimsir

Se on hyvä kryssikulman kannalta jos vantit ovat sisemmällä. Saat skuutattua genoan kireämmälle sisään ja kryssikulma paranee. Scyllan nousukulma ei matalan ja pitkä kölin sekä matalahkon rikin ja juuri tuon skuuttauskulman takia ei ole kovin häävi.
Se rustiasennus täytyy olla sitten tilaajan toivomus, sillä Nalle mielellään on asentanut rustit aika lähelle ulkoreunaa. Korkeintaan 15 cm kannen reunasta. Muistaakseni Ismolla on ollut tyylinä asentaa rustit hieman kapeammalle.

Siinä rikin kestävyydessä on vielä sellainen aspekti, että päävantin kulma maston huipusta pitäsi olla yli 10 astetta, jotta vantin tuki puumastolle on riittävä. Saalingin jälkeen vantin on tultava pystysuoraan tai hieman ulospäin kulmassa kanteen. Eli saalingin leveys on max rustinen leveys kannessa.

Älä siitä swanin esimerkistä huolehdi, se alus on isolla rahalla rakennettu ääriolosuhteisiin avomereen kestämään pallonkierto moneen kertaan. Ei näillä meidän vesillä vene elinikänään joudu sellasiin rasituksiin. Kunhan vain kerroin että miten tuollaisessa huippujahdeissa kestävyys ääriolosuhteisiin on maksimoitu.

Kyllä ne hommat siitä lutviutuun kun vaan alkaa tekemään, asia kerrallaan.

Työn iloa!

Nortti

[vester]

Moi,

Samaa mieltä kuin edelliset, älä heitä kirvestä kaivoon ja muista että elefanttikin syödään pieninä palasina.

Mietin, miten helpoiten noita rustirautojen kiinnityksiä voisi vahvistaa mielenrauhan saavuttamiseksi genoaakin käytettäessä.
Tuli mieleen seuraava, vähän poikkeuksellinenkin ratkaisu.

Mitäpä jos asentaisit pari 6-8 millistä haponkestävää kierretankoa kulkemaan laidan (limin kohdassa) ja sen puuklossin ja vielä rustiraudan läpi siten, että tangot tulevat laidalta viistosti ylöspäin ja kohtaavat rustiraudan jossakin n. 30 asteen kulmassa. Näin saisi vanttien vedon ankkuroitua nykyistä klossien ruuvikiinnitystä huomattavasti paremmin runkoon.

Tangot voisivat putkahtaa rustiraudan läpi parin nykyisen kiinnityspultin rei'istä, jotka tietty pitäisi porata viistoiksi. Laidan ulkopuolelle esim. 30 mm halkaisijaltaan ja riittävän paksu aluslevy pultin alle. Ja sisäpuolelle pitäisi tehdä rustirautaa vasten viistottu paksu aluslevy mutterille. ( Aluslevyä ja mutteria en alkaisi upottamaan laitaan, joutuu ohentamaan turhaan materiaalia, eikä pari noin pientä uloketta laidassa ole kuin vähäinen kosmeettinen haitta. Vaikka kuinka paljon tehdään muualla, jonkin verran kai meilläkin perinneveneitä, myös limisaumaisia, joissa rustiraudat ovat kokonaan laidan ulkopinnassa. Eipä muuten tule vuotoja rustirautojen kannen läpivienneistä. ) Tarkkaa mittailuahan ja pitkää poraa tämä vaatisi, jotta reiän kierretangolle saa tehtyä siten, että se kulkee laidan ja rustiraudan välissä olevan puuklossin keskellä eikä tule kyljestä ulos. Pystyisikö poraamaan sisäpuolelta nykyisten pulttien rei'istä?

Sille rustiraudalle, joka kiinnittyy vain laipioon kiinnitettyyn rimaan tekisin vastaavan puuklossin laidan ja sen riman väliin ja kiinnittäisin edelläkuvatulla tavalla. Niin, ja se klossi (niinkuin ne muutkin ) saisivat myös tukea yläpäästään veneen pituussuunnassa kulkevaan laitajäykkääjään, tai miksi sitä nyt sitten kutsutaankin. Kuvasta näyttää, että laipiota paikalleen sovitettaessa on sen ja tämän jäykkääjän väliin jätetty pari senttiä ilmaa. Silloinhan on jätetty käyttämättä hyvä mahdollisuus laipion tukea myös jäykkääjään, kun vanttien voima vetää sitä ylöspäin.

Lisäksi on tärkeää, että em. puuklossit on muista kohdista (kuin niistä, joissa on nuo kierretangot) kiinnitetty tukevasti limien läpi ulkopuolelta. Tarkistaisin kyllä nykyisten ruuvien kunnon ja koon joilla klossit on kiinnitetty laidan läpi ulkopuolelta. Jos ovat messinkiä, nopeasti vaihtoon haponkestäviin.

Sitten lopuksi, minä harkitsisin kyllä mastonjalan tukemista sisäpuolisella terästangolla, laipat molemmissa päissä, katon ja kölin välille jos se ei tee liikkumista etukajuuttaan/etukajuutassa turhan hankalaksi. Toinen vaihtoehto on sitten siirtää etummaista laipiota edemmäksi niin että tulee mastonjalan alle ja jättää oviaukon ylä- ja alareunaan tarpeeksi materiaalia tukemaan mastonjalkaa. Laipion paksuutta kasvattaisin myös. Mutta terästanko on paljon helpompi ja paljon käytetty ratkaisu. Ilman jompaakumpaa kansi tulee varmasti notkumaan maston painon ja vanttien vedon alla.

Tämä oli nyt tällainen ajatusharjoitus kun rupesi ongelma kiinnostamaan, saa arvostella vapaasti.

t. Vester

[TLehti]

Moi Kimmo

Älä ainakaan genuaa tilaa ennenkuin olet tuon fokan kanssa kokeillut purjehdusta ja on se fokan kanssa pelaaminenkin varsinkin kryssillä mukavampaa kuin genualla.

Tuo vanttien sisemmäs siirtäminen ei varmasti käytännössä tuo kovin kaksista etua, vaan on lähinnä teoreettinen ja esim itsellä fokan jalus köydet tulevat joka tapauksessa vanttien sisäpuolelle eli siinä se kulmakin pienenee.

Kun itse hankin uudet purjeet niin pienensin neliö määrää isossa, jonka puomi mittaa lyhensin 60 cm ja fokka leikattiin oikeastaan muistuttamaan lähinnä myrsky fokkaa kuin oikea oppisesti lähes kantta viistävänä kaiken vedon keräävänä. Genuan hankkimista en edes ajatellut uudestaan, kun purjekerran uusin muutama vuosi sitten.

Scyllahan ei ole mikään raskas vene missän tapauksessa kokoisekseen ja näin ollen pärjää hienosti pienemmälläkin neliö määrällä, eikä genua ole välttämättä ollenkaan suorituskykyä parantava, vaan tuo omat haasteet voimineen kuvaan mukaan.

Tuossa kuvassa vielä näkyy tuo leikkaus, vaikkei kuvakulma ihan paras olekaan ja hyvin on toiminut laajalla tuulialueella ja hienosti pystyy yksin hoitamaan kovemmassakin tuulessa.

Tietysti nämä kokemukset pohjautuvat vain omalla Pikku-Scylla Emmalla koettuun.

T: Tero

[vester]

Moi,

Katseltuani tarkemmin tuota kuvaa etummaisesta laipiosta taidan vetää takaisin sen ajatuksen terästangosta tukena maston alla. Sehän tulisi aivan keulakajuutan oviaukon eteen. Mutta toimisiko laipion siirtoa helpompana vaihtoehtona sittenkin sen kansikaaren vahvistaminen, jonka varassa nykyinen katossa oleva maston tuki lepää? Siis liimaamalla kaaren kylkeen kiinni samanvahvuinen kaari ja päistä samalla tavalla tukien laitajäykkääjiin tms. kuten nykyinenkin kansikaari.

t. Vester

[venealeksi]

Toi Nortin ajatus näyttää aika hyvältä Kimsir:lle.

Oletuksella että tuo "pelti" on riittävän vahvaa n 6-8mm terästä.
Se lautoihin kiinnitettävä latta kannattaa jatkaa myös aivan vesirajaan tai jopa alemmas.
Ja jos rustin takaa olisi vielä pituusjäykkääjä laipioihin ettei rusti pääse liikkumaan keula/perä suunnassa.

Ja limilautojen portaisiin puusta kolmiomallin täytteet latan alle että pultit kiristää latan lautoihin tasaisesti.

Ideanahan tuossa on saada veto lappeellaan oleviin kylki lautoihin ettei veto mene pohjalautaan.

Aleksi

[kimsir]

Morjens!


Pahoittelut tunnetilani ilmaisemisesta, ei ollut tarkoitus levitellä syvempiä tuntoja yleiseen keskusteluun. MÖsteri kuittas hienosti.

Asiaan palatakseni. Rustit ovat alkuperäisillä paikoillaan, eikä niitä ole tarkoitus siirtää ainakaan sisemmäksi, lähinnä ajatus on ollut siinä, josko siirtäis ulommas, kohti reunalautoja lujuuden parantamiseksi, kun keskustelussa on tuotu esiin rustirautojen kiinnityksen mahdollinen heikkous kovassa tuulessa/aallokossa.

Soitin jälleen Ismo Liljalle tästä rustirauta/vantti kysymyksestä. Ismo on sitä mieltä, että rustiraudat on riittävän lujasti kiinni, eikä niille tarvitse tehdä välttämättä mitään lisälujituksia uusilla tukirakenteilla. Yhdessäkään Scyllassa rustiraudat eivät ole pettäneet, tosin se ei välttämättä ole merkittävää, mutta kertoo se jotain rakenteiden alkuperäisestä laadusta ja luujuudesta. Vaikka rustiraudat ovat keskemmällä kantta on ne ruuvattu ylimmästä reunalaudasta alkaen aina seitsemänteen lautaan alaspäin laskettaessa. Jokaisen rustin välittämä voima jakautuu omalle laudalle, eli suht laajalle veto kohdistuu ja kun yksi rusteista tukeutuu vielä päälaipioon, niin Liljan ajatus lujuudesta taitaa olla varsin uskottava?

Liljan mukaan Scyllan takilointi on erittäin luja ja turvallinen, sillä kolme vanttia/sivu jakaa vetokuormaa laajemmalle, kuin "yleinen" kahden vantin/sivu tai jopa yhden vantin/sivu asennus. Tässä on pointtinsa, eikös vaan? Masto on myös matala ja purjepinta-ala suhteellisen pieni, joten nämäkin ovat eduksi vetävien voimien vähentämisessä, kuten aiemmin jo todettu. Scyllien mastoissa on ollut havaittvissa tyvipään lahoamista ja tästä Lilja oli enemmänkin huolissaan, ei muuten.

Ismo muisteli, että muutamassa Scyllassa, omani mukaan lukien, on rusitraudat asennettu yleisestä asennustavasta poiketen keskemmälle kantta ja juuri tilaajan toiveesta, kuten Norttikin ajatuksena tuo esiin. Päämääränä on ollut paremman kryssikulman tavoittelu. Liljan mukaan rustirautojen asentaminen keskemmälle kantta, ei kuitenkaan ole käytännössä tuonut havaittavaa hyötyä, vaan on jäänyt toteutumattomaksi ajatukseksi paremmista kryssiominaisuuksista. Nortin ja TLehden pointit mielessäni useammassakin kohtaa.

Edelleen vaikka nr. 42 rustiraudat ovat sisemmällä sen ei pitäisi merkittävästi heikentää takiloinnin/rustirautojen lujuutta, mielessäni Aleksi vipuvoimat, koska Syllan kansi on verrattain leveä kapeammalle asennettujen vanttienkin kohdalla, jos vaikka vertaa kapeampiin tasasaumaisiin "modernimpiin" puupurjeveneisiin, joiden vanttien kulmat saattavat olla vielä pienemmät kuin nr. 42 vanttien kulmat, kapeamman kannen takia. Kiinnostava rinnastus.

Keskemmälle kantta asennetut rustiraudat/vantit eivät Liljan mukaan vaikuta veneen kallistuskulmaan millään tavalla, joten siitäkin tuli näkemys esiin.

Tärkeimmät lisätukirakenteet, joita nyt pitää miettiä ja kehitellä niihin ratkaisu, Aleksin ja MÖsterin priorisoinnit mielessä, on tuo Vesterin muistuttaman maston alapuolen lisätuenta sekä laipioiden yhteenliittäminen. Nr. 42 historiassa on merkit siitä, että rakennelma ei tule kestämään sellaisenaan vaan kansi notkahtaa rasituksen myötä jossain vaiheessa varmasti. Laipion siirto ei tule kysymykseen, vaan pitää miettiä jotain pilari-lisäkaari tuentaa. Pilari olisi varmasti lujin, jos sen sais asennetuksi sopivaan kohtaan keulapunkassa. Pilarin voisi asentaa luukun tuntumaan, jolloin se ei ehkä olisi niin pahasti tiellä vaan jäisi nukkujien väliin, johtaen maston kuorman osaltaan emäpuuhun/köliin. Lisäkaaritus keulaluukun reunalle olisi tilan käytön kannalta paras vaihtoehto, mutta kun kaari on varsin loiva, kuvittelen, että siihen ei saa riittävää lujuutta, vaan sekin antaa maston kuorman alla periksi. Siksi tuo pilari olisi paras vaihtoehto. Tätä pitää tutkia. Kölitukit uusiksi, ehkä muutamalla salongin kohdalle ja takimmaiseen kölitukkiin asennettavalla siivekkeellä.

Varmaankin tässä vaiheessa on pääosin parasta pitäytyä mahdollisimman alkuperäisissä rakenteellisissa ratkaisuissa ja lujittaa niitä kohtia, jotka osoittautuvat käytössä lujuudeltaa tm. ominaisuuksiltaan epäkelvollisiksi, kuten Aleksi ja MÖsteri meilipiteillään rakentaa, kuten muutkin pohtijat.

Mikäli tulevaisuudessa osoittautuu tarve lujittaa rustirauta/vantti rakennetta, yhdistän Aleksin ja Nortin ajatukset ja kehittelen siltä pohjalta lisätuennan. Mielestäni yhdistelmästä muodostuu vakuuttava ratkaisu voimien jakamiseksi laajemmalle runkoon ja köliin. Vesterin ideassa vetovoimat ei käsittääkseni jakaudu ihan niin laajalle, kuin Aleksin ja Nortin yhdistelmässä, vaan jää enemmän rustien väliin eikä ehkä siten muodosta laajempaa/pidempää/jatkuvaa katkeamatonta kehämäistä tukirakentnetta, jonka esimerkkinä laipioiden liittäminen alareunastaan tuottaa, Emman remontti mielessä?

Näin tässä taas ollaan täydessä liidossa projektin kanssa ja varmaan hyvä niin.


Isot kiitokset rohkaisuista ideoista ja ajatuksista


kimmo

[Northling]

Moro Kimsir

Mietin tässä sitä sun maston kannatusta.
Suoraan kannen alle maston kohdalle kovasta puulajista esim. mahongista tai tammesta epoksilla laminoitu kaareva palkki, joka tukeutuu kylkilaudoitukseen. Palkki voi olla keskeltä matalammasta kohtaa leveämpi. Materiaali esim 4 mm paksua viilua ja päihin väliin kiilamaisia kappaleita, joilla saadaan korkeutta. Kappaleen kun pyöristelee ja hioo nätisti ja askartelee siihen vielä nätit kaiverrukset ja hyvä lakka pintaan niin siittähän tulee paikallinen nähtävyys. Näin ei tarvitsisi asentaa keulapunkan keskelle kuhertelunestopylvästä.

Nortti

[kimsir]

Moi

Olen tuumailut itse jotain samantyyppistä kaariratkaisua lisätuennaksi. Tekis tuollaisen kaaren puusta ja keskelle lisäis vielä teräslevyt kaaren notkahtamisen estämiseksi. Kunhan pääsen veneelle mitoituksia tekemään, niin eiköhän tuo tukikysymys myös ratkea kaaren tai pilarin avulla. Saattaa nimittäin olla niin, että keulalaipioon, kun lisää esim. 50 x 100 tai 50 x 150 pilarit molempien aukonpielien reunoille lappeen syrjä kohti keulaa, niin pilariratkaisu olisi siinä. Niihin pilareihin vois sit kaiverrella rypäleitä ja muita hedelmällisyyden symboleja tunnelmaa luomaan.

Vielä noista nr. 42 alkuperäisistä rusti-/vanttirakenteista, sen verran, että rustit sijaitsevat noiden kahden kaulalaipion läheisyydessä ja välissä, joten laipiot jakavat jo nyt rustien kautta vetovoimia runkoon aika laajalle alueelle myös rungon pystysuunnassa aina alimpiin lautoihin saakka. Kunhan yhdistän noi laipiot yhdeksi rakenteeksi ja laitan vaikka kölipuuhun jollain keinolla kiinni, jos on tarvis ja ehkä lisään Vesterin ajatuksen pohjalta soveltaen vaikka yhdet läpipultit jokaiseen rustiin ja vaihdan nykyiset messinkiruuvit happosiin ja vaikka hieman paksumpiin, niin myös yksittäiseen rustiin kohdistuva vetovoima saa kunnolla vastusta eikä irtoa kovassakaan kelissä. Vielä kun tiivistän rustien tukipalkit kantta/kaaria vasten niin vois toimia lisäteuntana.

Kaapin sisäpuolella oleviin rusteihin voisin tehdä jonkinlaiset veneen pituussuuntaiset hyllyt vaikka niin, että hyllyn kannatin olis lattarautaa ja kytkeytyisi molempiin rusteihin täkkipulttien avulla. Tällä tavalla saattaisi toteututa Aleksin idea pituussuuntaisesta jäykkääjästä rustien välillä.



kimmo

[TLehti]

No niin, nyt on Emman kanssa edetty tänne asti.

https://www.apyachting.fi/index.php/fi/ ... ion-tuenta" onclick="window.open(this.href);return false;