Scyllan kaaritus ja limi/tasasaumakeskustelu

[kimsir]

Muutama lisäinfo.

Ruffi taitaa olla siitä lyhyen ja pitkä välistä, kuitenkin niin, että maston paikka on kannella, ei ruffin päällä.

Kaikki paitsi kaaret on uutta kansirakennelmassa. Jokunen kaari on saanut paikan osakseen ja oliskohan joku ihan kokonaan uusittu maston kohdalla.

Laipiot ovat kaikki uusia. Mahonkinen laipio, päälaipio, on n. 15 mm mahonkivaneria ja keulapiikin laipio 12 mm koivuvaneria.

Masto tulee asennettavaksi ruffin etuseinän ja keulaluukun väliin (n. 600 mm). Maston alla ei suoraan ole laipiota eikä mitään muutakaan pystytukirakennetta, vaan ne jäävät hieman maston taakse, siis laipio ja olemattomat pystytuennat. Maston alapuolella kansirakenteen alla on n. 30 mm paksu n. 200 mm leveä ja 600mm pitkä kahdesta laudasta tehty veneen pituussuuntainen palkki laipion ja keulaluukun välissä. Rakennelma ei vastaa Nortin esittämää ideaalia, jossa maston alla olisi pystypilari tai laipio tai että masto sijaitsisi laipioiden välissä. Ilman lisätuentaa tuo rakenne ei kovia kelejä tule kestämään, näin amatöörin ajattelemana. Masto junttaa voimalla ruffin ja keulaluukun välistä aluetta, jossa ei ole pystytuentaa, niin eihän se voi kestää kovin pitkään? Siksi kait se oli edellisten omistajienkin hallinnassa lopulta antanut periksi yhdessä lahovaurion kanssa. (Kuvaliite.)

Rustiraudat on alkuperäiset. Niissä ei näy merkkejä siitä, että ne olisi vaihdettu tai ainkaan asennustapaa olisi vaihdettu. Vanhaa puuta ja vanhat messinkiruuvit.

Laudat ova suoraa lautaa, eivät taivu kuin hieman ylöspäin ja hieman propellille. Vene on ollut kuivilla, jo seitsemisen vuotta. Oliskohan sillä tekemistä halkeilujen kanssa. Oli tosin lakassa ja maaleissa, joten jonkinasteista suojaa kuivan jakson aikan veneen rungossa on ollut.

Tarkennetaan vielä, että Scyllani uudistukset ja korjaukset on tehty parin veneen veistäjän ja yhden opilaan työnä ja jäänyt keskeneräiseksi edellisen omistajan keskeyttäessä työt.

Turvallisuusnäkökulman tulisi mielestäni olla suunnittelun ydin, sillä hitonmoisen riskin siinä aina ottaa, kun merelle lähtee millä tahansa kuppimaisella kappaleella.

Matin jatkokertomusta odotellessa


kimmo

[venealeksi]

Kuvassa näkyy yksi syistä tuohon rungon elämiseen. Ehkä se suurin.
Etualalla yhdet kaaret loppuu kesken. Ne ovat kölitukin päällä kun tukki on paikoillaan.
Se mikä tuosta paikasta tekee kriittisen on että vantit ovat noiden lyhyeksi jätettyjen kaarien yläpäissä.

Onko joku muuten laskenut kuinka riski rajoilla kuormitukset on skyllan nykyrakenteilla ?
Eli millaiselle kuormitukselle nuo huolen aihe kohdat joutuu ?

Aleksi

[Northling]

Muutama lisäinfo.
Ruffi taitaa olla siitä lyhyen ja pitkä välistä, kuitenkin niin, että maston paikka on kannella, ei ruffin päällä.
Kaikki paitsi kaaret on uutta kansirakennelmassa. Jokunen kaari on saanut paikan osakseen ja oliskohan joku ihan kokonaan uusittu maston kohdalla.
Laipiot ovat kaikki uusia. Mahonkinen laipio, päälaipio, on n. 15 mm mahonkivaneria ja keulapiikin laipio 12 mm koivuvaneria.
Masto tulee asennettavaksi ruffin etuseinän ja keulaluukun väliin (n. 600 mm). Maston alla ei suoraan ole laipiota eikä mitään muutakaan pystytukirakennetta, vaan ne jäävät hieman maston taakse, siis laipio ja olemattomat pystytuennat. Maston alapuolella kansirakenteen alla on n. 30 mm paksu n. 200 mm leveä ja 600mm pitkä kahdesta laudasta tehty veneen pituussuuntainen palkki laipion ja keulaluukun välissä. Rakennelma ei vastaa Nortin esittämää ideaalia, jossa maston alla olisi pystypilari tai laipio tai että masto sijaitsisi laipioiden välissä. Ilman lisätuentaa tuo rakenne ei kovia kelejä tule kestämään, näin amatöörin ajattelemana. Masto junttaa voimalla ruffin ja keulaluukun välistä aluetta, jossa ei ole pystytuentaa, niin eihän se voi kestää kovin pitkään? Siksi kait se oli edellisten omistajienkin hallinnassa lopulta antanut periksi yhdessä lahovaurion kanssa.
Rustiraudat on alkuperäiset. Niissä ei näy merkkejä siitä, että ne olisi vaihdettu tai ainkaan asennustapaa olisi vaihdettu. Vanhaa puuta ja vanhat messinkiruuvit.
Laudat ova suoraa lautaa, eivät taivu kuin hieman ylöspäin ja hieman propellille. Vene on ollut kuivilla, jo seitsemisen vuotta. Oliskohan sillä tekemistä halkeilujen kanssa. Oli tosin lakassa ja maaleissa, joten jonkinasteista suojaa kuivan jakson aikan veneen rungossa on ollut.
Tarkennetaan vielä, että Scyllani uudistukset ja korjaukset on tehty parin veneen veistäjän ja yhden opilaan työnä ja jäänyt keskeneräiseksi edellisen omistajan keskeyttäessä työt.
Turvallisuusnäkökulman tulisi mielestäni olla suunnittelun ydin, sillä hitonmoisen riskin siinä aina ottaa, kun merelle lähtee millä tahansa kuppimaisella kappaleella.
Matin jatkokertomusta odotellessa0
kimmo

Kimmo: Mikä tuon sun veneen runkonumero ja entinen nimi on?
Onko sen kansi ja sisustus rakennettu alunperin jonkun muun toimesta kuin jomman kumman veistämön?

Tuo "korjaus" rakennus tähän asti on näyttäisi nyt kyllä tehdyn ilman suurempaa käsitystä purjeveneeseen liittyvistä rasituksista ja voimista. Sanottakoon Nallen rakennelmista mitä vaan, mutta tuo maston alapuolinen laipiorakennelma on alkuperin toteutettu aivan eri tasoisena kestävyyden kannalta. Ensinnäkin Scyllissä on laipoioiden kiinnitys paikkoina laidalla hyvin pitkälti painokaarenomainen muotoon sahattu umpipuu "kaari" johon laipiovaneri on ollut liimattu ja ruuvattu. Laipiot ovat alkuperin umpilaipioita, joihin on sahattu pyöreä oviaukko. Aukon ala ja yläpuolelle on jätetty reilusti ehjää veneria. Tuollainen alta ja yltä avoin laipion vajaa puolikas ei paljon rasitusta kestä. Laipiovaneri on yleensä vielä ollut vahvistettu kaksikertaiseksi oviaukon ylä- ja ala-puolelta. Jos ei ole mahdollista sisutusratkaisujen takia asentaa pylvästä suoraan maston alle, on se tuettava umpilaipioden päälle rakennettavalla järeällä palkistolla. Laipioiden yläosaan liimataan ja ruuvataan poikkipalkit, johon lovetaan pitkittäispalkit, jotka jakavat voimat molemmille umpilaipioille. Tuo kuvan mukainen viritys ei tod. näk. tule kestämään kovinkaan pitkään.

Jatketaa myöh...

Nortti

[kimsir]

Tervehdys Nortti

Mun Scylla on nr. 42 s/y Riitta vuosimallia 1982. Näkyy muuten Parikan kirjassa kuvassa, jossa on isoscylla ja keskikokinen Scylla rinnakkain. Tämä näky veistämöllä kirjan mukaan sai Parikan lopulta vahvistamaan päätöksensä ja teettämään itsellensä Myrskylinnun. Eli jotain lumoavaa Scyllissa on.

Vene ei ole kovinkaan vanha, eikä sillä ole purjehdittu, kuin reilut kaksikymmentä vuotta, sillä viimeiset seitsemän vuotta vene on ollut kuivilla. Siksi ihmettelen miksi veneeseen on jouduttu tekemään niinkin isot remontit? Kahdessakymmenessä vuodessa kansi, ylimmät reunalaudat ja sitlooda lahonneet, kölitukit halki, kölipultit ruosteessa ja masto tyvipäästään laho. Heikkoa huoltoa vai kehnoa veistämistä, siinäpä kysymys.

TIlaajan mukaan nr. 42 oli ensimmäisiä Scyllia, joita Nyberg rakensi valmiiksi saakka kansia ja sisustaa myöten. Edelliset kaksi omistajaa eivät ole tehneet veneeseen muutoksia, ennen kuin edellinen omistaja teetti korjaukset. Korjaukset on tehnyt paimolainen veneenveistäjä yhdessä jonkun veneen veiston opettajan ja hänen oppilaansa kanssa n. 2005-2006.

Alkuperäinen tilaaja omien sanojensa mukaan ei erityisemmin välittänyt veneen huoltamisesta, vaan hän keskittyi purjehtimiseen. Edelliseltä omistajalta jäi homma kesken ja minä nyt sitten jatkan korjaamalla jo korjattua ja uusimalla vielä niitä osia, joita ei vielä ole uusittu, kuten luukut ym, ym.

-80 luvun molemmin puolin oli veistämöllä kiirettä. Vaikuttaa myös siltä, kun kriittisesti arvioi näkemäänsä ja kuulemaansa on kaverit opiskelleet veneen rakennusta vielä tuossa vaiheessa. Työn jälki rautanauloineen on aika ”rouheeta” yms. ja edulliset ratkaisut on helposti havaittavissa.

Uskoisin rustirautojen ja niiden takana olevien tukipalkkien olevan alkuperäiset. Mikään ei viittaa siihen, että ne olisi muutettu jossain vaiheessa alkuperäisestä toisenlaiseksi. Vanhaa puuta ja vanhat ruuvit. Ei mitään ylimääräisiä reikiä tms. mikä ilmentäisi muutoksia alkuperäisestä. Laipiosta en mene sanomaan, miten on alunperin ollut. Täytyy tarkistaa tilaajalta.

MItä ilmeisintä on, että nr. 42 rakentamisessa ja korjaamisessa ei ole noudatettu hyväksi todettuja veneenveistämisen periaatteita, kuten Matti asian kutakuinkin ilmaisee.

Todettakoon vielä forumin keskustelun osalta, että se on kyllä opettanut ajattelemaan puuveneeseen liittyviä kysymyksiä ja mitä moninaisimpia rakenteellisia periaatteita. Uskoisin osaavani sillä tiedolla, jota olen keskustelun myötä ja lukemalla omaksunut ja omaksi muotoillut osaavani korjata nr. 42 sellaiseen kuntoon, että sillä voi turvallisin mielin purjehtia ja että sillä on vielä kohtuullisen pitkä tulevaisuus toimivana talonpoikaispurjeveneenä.

Palaillaan asiaan. On vielä paljon opittavaa.


Kimmo

[pellamo]

En tiedä mittään muuta ku sen että ku kattelee noista kuvista rungon kokoa(leveys/korkeus)niin kyllä siinä muutama veistokaari ainakin kriittisissä "kiinnityspisteissä" olis varmasti enempi hyödyllinen kuin haitallinen pelkästään jo silimämääräisen lujjuuen takia......
Eihän tuollaiset risukaaret ainakaan täällä herätä muuta kuin epäilyksiä varsinkin jos niihin pitää vielä yläpäässä muka kiinnitellä jotain takilointiin liittyvää

[petrin]

Tervehdys!

Mielenkiinnolla seurannut keskustelua sekä Emman kunnostusblogia. Itse olen tuore (2kk) Iso-Scyllan omistaja. Juuri menossa kansiremontti ja muuta pientä puuhaa, joten kivasti saanut täältä foorumilta tietoa (kiitokset).

Oma paatti on nro 33 vuodelta 1978, mainittu Kirjassa sivulla 291

Ainakin oman näkemykseni mukaan ihan kelpo rakenteilta kaiken kaikkiaan vaikuttaa, eli mielestäni käytetty niitä mainittuja "hyväksi todettuja veneenveistämisen periaatteita", vaikka onkin jo 70-luvulla rakennettu. Eli en nyt näkisi että Pojat Luvialla ihan "opiskelumielessä" noita on kyhänneet silloin

Viittaan tässä nyt siihen että äkkiseltään silmäiltynä asioita on toteutettu niinkuin Nortti mainitsi (+myöhemmissä Scyllissä), kuten
- Rustiraudat on kiinni suoraan runkolaudoissa
- Päälaipion ovi on pyöreä ja vaneria löytyy runsaasti ylä- ja alapuolelta
- Maston alta löytyy tukevat palkistot ym. (pitkä ruffi)
- Muutenkin mielestäni siistiä jälkeä

Eikös Scylliä tilattu/luovutettu paljon joskus ihan vaan runkovalmiina? Ehkä Kimmon 42:n laipiot ym. on tehnyt joku tilaajan puuseppätuttu, joka ei ole perehtynyt Scyllan ominaisrakenteisiin.

Petri.

laipio.jpg

[venealeksi]

Petrin veneessä laipiot onkin jo siten kuin pitää.
Alhaalla tuki joka yhdistää laipiot ja tukee rungon muotoa kölin yli vanttien kohdalla. Siis kuljetta vedon toiselle laidalle.
(Veikkaan ettei kölitukkien ja laudoituksen välissä ole rakoja )

Yksi ongelma, jota on korostettu aikaisemmissa keskusteluissa kuvatuissa veneissä on ollut tuo laipioiden/kaarien liitos kölitukkiin ja toisiinsa.
Joissa se on mennyt vain laudoituksen kautta.

Olisiko todella kyse siittä että osa veneistä on itserakennettuja myös tukevilta rakenteiltaan ? Tai myöhemmin muunneltu ?
Se selittäisi paljon.
Veneiden yksilö historiasta voisi löytyä vastaus.

Aleksi

[matti]

Tähän väliin; Petrin vene näyttää todellakin asiallisesti rakenetulta, jota Kimmon vene ei todellakaan ole!
Oviaukon päällä on tukeva palkki, mutta ovenpielet alapäästään roikkuvat ilmassa pelkän pyhän hengen avulla!!!

Siihen "ongelmakohtaan" johon halusin alunperin kiinnittää huomiota, joka ei ole tosiaankaan vielä aiheuttanut ongelmia;
Mallinnan; mulla on 100kg lokomo alasin, senhän tervekätinen nostaa sarvista ylös, mittasuhteet lienevät lähes identtiset puheena olevan keskikokoisen veneen kölitukkiin, näitä kun laitamme peräkkäin 8 kpl pääsemme veneen kölirakenteeseen , käsien toimiessa vedenpaineena joka kannattelee painoa, lisäksi koko rivi on kiinni pituussuuntaan keula ja perätievissä johon myös laudoitus liittyy, kaikki hyvin homma toimii! (no joo esimerkki on huono koska siinä on painopiste niin ylhäällä painokölihän on alhaalla, no jokatapauksessa)
Kun tämä T-mallinen painorakenne jossa painopiste on alhaalla kallistataan, niin maan vetovoima pyrkii palauttamaan painon alkutilanteeseen josta aiheutuu kiertorasitus jota myös korostaa vähentynyt vedenpaine "yläkäden puolella", kun tilanteeseen lisätään vanttien aiheuttama veto, on kun rukkaset olis rasvattu, no siitähän selvitään jännittämällä rintalihakset, mutta nehän puuttuvat. Mikä pitää Emman kuvassa näkyvää (joustavaa) rakennetta kasassa sivusuunnassa=alimmaisen laudan ruuvirivi ja ne pari ruuvia kölitukkien päissä, sekä se vedenpaine joka on toispuoleinen?
Rakenteesta puuttuu muualla yleisesti käytetyt kantikkaan U:n malliset metalliset (pronssivalua tai (happosesta hitsattuna), ennenvanhan myös sinkittynä)pohjatukit läpipultattuna köliin ja painokaariin niitattuna tai vaihtoehtoisesti (veisto)kaaren niittaus tai pulttaus pohjatukkiin.
Myös ensimmäisen linkin (ila)kölitaskuihin upotetut kaarenpäät sitovat rakennetta, rakenne joka ei toimi täällä missä venettä säilytetään pakkasessa talven ajan- katso Japen kuvista minkänäköinen tällainen köli on kun vesi on jäätynyt näihin kölitaskuihin!
Jatkuu

[kimsir]

Tervehdys

Tarkistelin faktatietoja alkuperäiseltä tilaajalta/omistajalta. Sanottakoon ajatusteni painottuvan kriittisesti mutta hyväntahtoisesti.

Nr. 42 on ensimmäisiä Scyllia, joita Nyberg teki avaimet käteen periaatteella. Scyllia tehtiin myös, kuten Norttikin jo aiemmin keskustelussa on tuonut esiin, pelkästään runkovalmiina, jonka tilaaja, joko itse tai muulla tavalla saattoi valmiiksi. Mutta nr. 42 on siis Nybergin kaikilta osin itse valmiiksi rakentama. Venettä ei ole hiottu, kyllästetty eikä muutettu ennen, kuin edellinen omistaja sen korjautti veistämöllä ja minä nyttemmin tehnyt lisäkorjauksia. Edellinen omistaja oli tosin lyhentänyt salongin punkkaa tuodakseen lisätilaa pentteriin, mutta muuten rakenneratkaisut ovat tosiaan pääosiltaan Nybergin suunnittelua ja käsialaa.

Laipiot on alun perin olleet suorakulmaiset, kuten vanhasta sisutuksesta olen itsekin päätellyt, eli nr. 42 laipiot eivät ole olleet ovaalinmuotoiset, vaikka niitä tehtiin nr. 42 edeltäviin malleihin, kuten Petrin nr. 37:ssa on tehty. Myös keulapiikin laipiossa korjausten jälkeen on havaittavissa vanhan rakenteen ”pystytolpat”, jotka lähettämässäni kuvassa näkyvät roikkuvana ilmassa ja toisella puolella päällekkäisinä vaaka- ja pystyrimoina. Tarkennan tähän sen, että noista ”pystypalkeista/-rimoista” oikeanpuoleinen tukeutuu kölitukkiin, mutta kun kölitukki on vielä irrallaan viestittää kuva ja minä epätarkkaa infoa. Silti nuo tukirakenteet ovat kuormiin nähden, materiaaliltaan ja rakenteelliselta ratkaisultaan heikot.

Miksi tehty suorakaiteen muotoinen aukko ja onko laipioissa alun perin ollut alareunassa sidosrakenne, se on epäselvää. Miksi pystytuet on jätetty alun perin noin vaatimattomiksi rakenteiksi?

Rustiraudat ja niiden kiinnityspalkit ovat alkuperäiset ja alkuperäisellä paikallaan nr. 42:ssa. Päälaipiossa ne on ilmeisesti uusittu, mutta ovat alkuperäisellä paikallaan. Ne ei ole olleet suoraan runkolaudoituksissa kiinni, vaan jostain syystä ne on tuotu kiilamaisilla tukipalkeilla rungon pinnasta sisäänpäin. Palkeissa näkyy vielä jälkiä keulapiikin hyllyjen kiinnityspisteistä yms.

Nr. 42 tilaajan mukaan veneeseen on jouduttu tekemään korjauksia ja paikkausia Nybergin tekemänä jo -90 luvun alkupuolella, kun maston alla kannen rakennelmat olivat osin lahonneet ja painuneet, sekä ruffin katon paikkauksia (kangaspinnoitteinen katto lahosi) omistajan tekemänä. Toisin sanoen maston alapuoliset alkuperäiset rakenneratkaisut on jostain syystä tehty riittämättömiksi kuormiin nähden. Ja kun tätä taustaa vasten miettii tuota nykyistä kansirakennetta, jota ei ole paranneltu lujuusmielessä ja jossa masto edelleen tulee seisomaan ruffin etuseinän ja kansiluukun välissä, on varmaa, näin majan rakentajan näkemykselläkin pääteltynä, että kansi on jossain vaiheessa notkolla ja vesi kertyy jälleen mastonjalustan alle, sivulle ja päälle ja ties minne. Kyseessä mitä ilmeisimmin suunnitteluvirhe, kiire tms. syy, tuskin kuitenkaan välinpitämättömyyttä.

Keulakansi on leveä ja kaaret aika loivat, joten maston pistemäinen kuorma tulee painamaan keulaluukun reunan suunnasta kantta alaspäin, koska loiva kaaritus ei anna tarpeeksi vastusta. Rakennetta ei varmaan yhtään auta se, että maston alapuolinen tukilauta on kolottu kaareen, jolloin kaaren kaarimuodosta on poistettu prosentuaalisesti n. 20 %. Eikös tämäkin ratkaisu heikennä tuentaa maston alapuolella? Tämä heikko kohta on alkuperäinen ja edelleen uusittu huonosti.

Nyberg teki myös Pilgriminsä päälaipion/keulapiikinlaipion alun alkaen samalla tavalla, kuin nr. 42:ssa on tehty, suorakaiteenmuotoisiksi aukoiksi. Hän muutti laipiot myöhemmin ovaalinmuotoisiksi uudistaen samalla myös ruffin rakenteita/muotoa.

Esiintuomiani tosiasioita ei pidä enää kyseenalaistaa, sillä tiedot on tarkistettu alkuperäiseltä tilaajalta.

Kun nr. 42 on Nybergin valmiiksi asti rakentama, olisi kiva kuulla keiden Scyllat on hankittu runkovalmiina ja kuka on tehnyt kannet, ruffin ja sisustuksen?

Mitä ylipäätään tarkoitetaan, kun vene tehdään ja myydään runkovalmiina? Onko siinä mukana esimerkiksi Nybergin kehittelemän/varioiman itsekantavan kansirakenteen rungot, kenties koivuvanerien kanssa, ruffi?

Matin esittämät ajatukset veneen rakentajan, omistajan/käyttäjän, korjaajan ja edelleen myyjän vastuukysymyksistä, helisyttää tiukuja ja olisi varmaan uuden otsikon arvoinen keskustelun aihe. Mitä oikeasti tietää ja mitä uskossaan ja kuvitelmissaan itselleen luulottelee? Tiukka aihe!

Oppia ja oivallusta ikä kaikki oppipojilla ja mestareilla.

Kimmo

[matti]

jatketaan, kävin auttamassa kaveria betonivaluhommassa, kyllä talvirakentaminen on hankalaa vesikin on niin kovakuorista, että... kaikenlaista 8\

vasta altoon seurauksella, että jo ikääntynyt alimmainen lauta halkeaa pituussuuntaan kölin vierestä pitkin ruuviriviä.
Syynä lyhyeiden kölitukkien aiheuttama laudoitusta ulospäin painava pistemäinen kuorma joka muodostui kölin ja maston yhtäaikaisesta sivulle suuntautuvasta rytkähdyksestä.

Kimmo, niistä rintalihaksista; olet oikeassa se metri vaikuttaa käyvältä mitalta lukien kölistä, ajatus katkesi kun sapetti se uudelleenkirjoitus, ajattelin mittaa tukin yläpinnasta..
miten tekisin; jos on pasu, niin alun voi jättää pois; pasun tarpeet esim muurikkarengaspoltin tms tehokas lämmönlähde 9 l maalipurkki (kansineen) 4,5m lautaa, laudasta neliömäinen 1,1m pitkä putki joka ruuvataan keskelle kantta pystyyn, mora käteen ja kansi täyteen reikiä putken kohdalta, kello käynyt 15min, purkki puolilleen vettä ja tulille, saarnilauta esim 35mm käteen josta sirkkelillä 1mx70mm soiro, kutterilla pinnat puhtaiksi palikka pituussuuntaan halki vinottain siten, että puolikkaiden toinen pää n 45 ja toinen pää n 25mm paksu, ensimmäinen puolikaaripari on valmis, (poikkisyinen puoli on ulkopuoli) kello n 27min alusta, pudotat kaaret pasun pystyputkeen paksu pää alaspäin, hattu päälle, vesi kiehuu jo ja puun ligniini alkaa pehmenemään, jostain pahvinpala käteen ja piirtämään veneen sisälle laidan kaarta jyrkimmän kaaren kohdalta, mallineella 2x6:sta tms jigi, kaksi rinnan että mahtuu molemmat kaaret rinnan samoihin puristimiin(kannattaa hieman liioitella taivutusta, kun kumminkin oikenee hieman, kello 46min, nyt voi alkaa tekemään jotain muuta kun sitä näyttää olevan tai vaikka kahville.
Kun rimat ovat olleet pasussa reilun tunnin, niin pistät painumaan ja jäähtymään yön yli, jos löytyy hyllystä 100mm kuparinauloja ja prikkoja sekä sopivat pultit joilla kaaret pultataan kölitukin sivuuun, kilautat kaverille, että huomenissa tarvis apuva työaikaa mennyt enintään tunti, toinen mennee kun niittaa ja pulttaa paikoilleen.
Kiinnitys kölitukkiin käy myös niittaamalla, esim.6mm kuparitankoon viilapenkissä takoo pään, kuparialuslevy molemmin puolin ja toisen pään niittaus paikallaan, alusprikat vois tehdä vaikka vanhoista rahoista jos sattuu löytymään (tietysti myös käytössä olevista, mutta sehän on laitonta ja näinollen tuomittavaa, eikä sitä voi ehdottaakaan )
Jos taivutus onkin jäänyt vajaaksi, siis oiennut oletettua enemmin, niin ainahan voi alottaa siitä kölitukista johon sopii
Siis kokonaisuudessaan n päivän työ eikä maksa paljoa ja jolla mieli rauhoittuu kummasti!

Matti

[matti]

No niin, joillekin on kasvaneet ne rintalihakset!

MOT

Matti

Vielä niistä voimista, käydessäni veneellä, katsoin maston jalkaa ja huomasin, että masto on etuosaltaan painanut tammeen n 2mm syvennyksen (tekovirhe, mastonpää ei ole samansuuntainen jalan pinnan kanssa ) paljonkohan se vaatii painoa, että edes 2x2 painuu tammeen sen 2mm?

[kimsir]

No, nyt on valinnanvaraa kölirakennelman tukimenetelmien osalta. Pitää miettiä mitä tekis ja mikä riittäisi. Juttelin veneen korjanneen veistäjän kanssa ja hän myös mietti noita samantyyppisiä lisätukirakenteita tuonne kölikonstruktioon, kuin Nortti ja Matti. Tosin hän pohti laiminoitavia kaaria, kuitenkin niin, kuin tuossa Nortin kuvassa on, että kaaretkin olisivat yhtäpuuta, vähän niikuin Matin ILA linkissä, mutta kuitenkin niin, että tämä laminoitu tukikaari olisi pultattu, joko kölitukkiin kylkeen ja/tai kölipuuhun. Kuulostaa järkevältä, kunhan miettii materiaalivahvuudet kohdilleen.


Rupee päätä kivistää nämä varustamon päällikön huolet ja puhutaanko tässä rinalihaksista vai rintaliiveistä. Hee.


kimmo

[pellamo]

Hurraaaaa!
Joku on keksiny veistokaaren.....ja Haponkestävänä vielä.upeeta!
Ei vaan ole viitsitty taivuttaa katkoen ja hitsaillen kahteen alimmaiseen lautaan samantien myös kiinni...
Tuskimpa se on ylös astikaan kiinni ku alhaallakin on oikaistu.
On kai se kuitenkin tukissa kiinni onneksi.

[matti]

Kimmo, ehdottamani ratkaisukaan ei ole hyvän veneenrakennustavan mukainen, ei materiaalien eikä mahdollisesti myöskään mitoituksen osalta, myönnän punastellen epäjohdonmukaisuuteni.
Ajatuksena vain "oikaista" ja parannella jo tehtyyn, säästäen näin työmäärässä ja hieman rahassa kuten olemme nähnyt tehdyn jo aiemmin.
Jos alat kölitukkirakenteen alusta oikein, eihän se paljoakaan ole lisää, tsemppiä!

Ettei lukijalle jää väärää kuvaa, niin hieman taustaa; olen keskustelun osallisista mahdollisesti ainoa joka on kokenut tämän lyhyen, epäoikeudenmukaisen, julman ihmiselämän varjopuolia omassa työssään, kun kantaa asiakkaita "monosen" mustaan pitkäsivuiseen vartalovaunuun, niin ajattelee, ettei vuorikiipeily tai muukaan turhanaikainen riskinotto ole järkevää.
Esimerkiksi kun pressun teettäjälle mainitsin tästä takasektorin tähystyksen tarpeesta, tuli vaan mieleen Kotkan edustalla tapahtunut; 8-10m meriläinen menossa väylän sivussa takaa tulevan vauhtia kiihdyttävän kantosiipialuksen kanssa samaan suuntaan seurauksella, että kantosiiven kulma leikkasi koko veneen vinottain halki keulasta perään samalla pätkien kyydissäolijat kahdeksi kapaleeksi, eikä varmasti tarkoituksella, ei vaan huomannut sinipressuista (pientä) venettä.
Minulle riittää jännitystä tarpeeksi valtatie 7 , jolla vastaantulijoista on jopa 4/5 pitkäkilpisiä, katso juutubista haulla car crash, mitä tarkoitan!

Matti

[TLehti]

Tuli eilen käytyä Tampereella katsomassa Emmaa ja työn edistymistä.
Hienostihan tuo oli mennyt ja kölipultti/ tukki remontti nyt saatu päätökseen.
Hienoa duunia oli tehty ja loppu osa alueetkin ilmeisesti ensi viikon lopulla saatu päätökseen.
Tuli itsekin saatua taas aimo annos uutta tietoutta ja juteltiin myös tuon rikin rasituksen jakamisesta laajemmalle alueelle, mutta toteutus jää nyt vähän muhimaan vielä, mutta pari ideaa Aleksi heitti jo eilen, jotka ainakin minusta kuulostivat hyviltä ja ilmeisen yksinkertaisilta myös toteuttaa.

Tässä pari kuvaa eiliseltä reissulta

T: Tero