Scyllan kaaritus ja limi/tasasaumakeskustelu

[matti]

kimsir; yleistin kun olen niin hidas kirjoittaja, toks....toks...prr, viikinkiveneiden historialista kehitystä voi jokainen opiskella mielin määrin, pointtina oli verrata joustavan kiinnitystavan ja naulan/ruuvin eroa, lyö kolmen tuuman naula läpi laudan, sen voi helposti sormin taivutella poikki ulkonevasta päästä taivuttelemalla, eikä mene kauaa aikaa, koitapa taivutella nahkahihna poikki samoin, saattaapi tulla nälkä.

[kimsir]

Tervehdys Matti

Tässä keskustelussa on tuotu esiin kolmen Scyllan, omani keskikoinen Scylla nr. 42, Emma pieni Scylla nr. 13, kuten myös Ottiliana, joiden kölirakennelmissa on havaittu/tulkittu olevan ongelmia/rakenteellisia virheitä ja jos ei virheitä, niin ainakin kysymyksiä herättäviä rakenteellisia tai kiinnitysteknisiä ratkaisuja; liian joustava ja matala kölitukkirakennelma, kölitukit haljenneet ja ruuvikiinnityksissä katkenneita ruuveja ja ruuvien löystymistä sekä kölipulttien syöpyminen molemmissa. Nämä ehkä tärkeimpinä huomionkohteina.

Jäin miettimään tuota oman keskikokoisen Scyllani kölirakenteen jäykistämisen tarvetta ja mahdollisen jäykistämisen seurauksia. Tästäpä heräsi muutama kysymys, josko osaisit Matti vastata niihin?

Tiedätkö sanoa, miten tuollainen (ILA http://www.gartsideboats.com/custom-boa" onclick="window.open(this.href);return false; ... la-98.html) kölitukkien ja rungon alalautojen lisätuenta vaikuttaisi keskikokoisen Scyllan rungon käyttäytymiseen? Lähinnä kysyn, mitä tapahtuu rungon yläosassa voimien siirtyessä enemmän sinne?

Keskustelussa on todettu, että Scylla veneiden runko on tehty joustavaksi rakenteeksi. Onko siinä riskejä rungon yläosien suhteen (esim. kannen kiinnitys rungon ylälautaan, vääntyykö runko korkkiruuville), jos lisätuennan tekee esittämälläsi tavalla edelleen alapainotteisesti, jolloin voimat käsittääkseni siirtyvät rungon yläosiin? Onko mahdollista, että rungon yläosissa tapahtuu vaurioita, jos jäykkyyttä lisätään alempiin lautoihin?

Scyllassani oli ja on edelleen kölitukit tehty männystä epoksilla kaksi palikkaa päällekkäin pituussuuntaisesti yhteen liimattuina ja tarkemmin sanottuna, palikat on sahattu suoraan höylätystä metritavarasta (70 m paksusta) ja liimattu päällekkäin yhteen keskimäärin 300 mm korkeiksi palikoiksi ja siihen sitten 22 mm kölipultin reikä.

Onko kölitukin rakenteella merkitystä? Mikä on paras puisen kölitukin materiaali ja sahaus/liimaus/rakenne ilman kompromisseja?

Omassa Scyllassani on kolme laipiota ja kaksi puolilaipiota. Edessä mastonkohdalla on sen molemmin puolin kaksi laipiota noin viidenkymmenen sentin välein, jotka on kiinnitetty ruuveilla rungon ja kannen kaariin. Lisäksi on joitain pystypalkkeja ja kannen alapuolisia mastonjalan tuentoja. Salonki on noin 2,5 metriä pitkä ja pentterin kohdalla, joka on noin metrin pitkä on rungon molemmin puolin puolittaiset laipiot, jotka muodostavat pentteriä ja salonkia rajaavan seinäkkeen ja vastapuolella on karttapöytä, jossa myös on puolittainen laipio. Nämä laipiot on kiinnitetty kaariin. Pentterissä laipio itse asiassa nousee ruffin alareunaan saakka. Takalaipio on katkaistu alaosasta ja se on kiinnitetty kaarien yläosaan lähinnä vesirajan yläpuolelle. Ajattelin rakentaa laipion alas saakka kaariin kiinni jäykkyyden lisäämiseksi.

Mikä kuvailemieni laipioiden merkitys on joustavan rakenteen jäykistämisessä, suhteessa kölitukkeihin, painokölin ja tuulen aiheuttamiin venettä poikittaissunnassa vääntäviin voimiin?

Aleksi mainitsee Emman korjaus blogissa kölitukin asennuksen yhteydessä esimerkillisenä asennuksena sen, että kölitukki on asennettu painokaaren viereen. Mikäli oman Scyllani runkoa pitäisi jäykistää jollain tavalla, niin olisiko siitä merkittävää hyötyä, jos lisäisin esimerkiksi jokaisen kölitukin viereen molemmin puolin runkoa saarnikaaret noin metrin pituisina ja vaikka pultattuina, jos pulttaus olisi parempi vaihtoehto, kuin niittaus? Mitäs tästä tuumaat? Tämän voisin nimittäin tehdä, mikäli siitä olisi oikeasti hyötyä.

Esimerkki naulan ja nahkahihnan osalta kertoo lähinnä näiden kahden materiaalin, materiaalisten ominaisuuksien laatueron. Esimerkki ei tuo esiin rakennetta, jossa mainittuja materiaaleja on käytetty. Eli esimerkki jää ja käy teoreettisesta esityksestä kahden erilaisen materiaalin ominaisuuksista, mutta ei suinkaan rakenteellisesta esimerkistä, jossa nämä mainitsemasi materiaalit olisivat liitoksen tai liitossarjan osana. Esimerkki ei myöskään tuo esiin mahdollisiin liitoksiin kohdistuvia rasituksia, joissa näitä materiaaleja olisi käytetty. (Scyllassa 100 niittiä neliöllä ) Siksi esimerkki on yleistämistä.

Esimerkiksi Emman rungon osalta, kuten omanikaan, ei ole tuotu esiin runkovaurioita, joiden syy johtuisi ”virheellisestä” kölirakennelmasta (kölitukki ja sen ruuvikiinnitys alimpiin lautoihin, kölipultit). Eli voidaan todeta näinkin pienessä otoksessa se (2 Scyllaa ,77:stä Scyllasta), että pääosin runko on tehty varsin hyvin. Siksi mietin tosi tarkkaan lisäänkö kölitukkeihin jäykkyyttä ja siten vaurioriskejä rungon yläosissa, vai lisäänkö pikemminkin vain vahvemmat ruuvit runkolautoihin ja purjehdin veneelläni hieman rauhallisemmin.

Pitkä viesti hitaasti kirjoitettuna, mutta toivottavasti vielä osallistut keskusteluun, sillä olen oikeasti tiedonjanoinen ja nälkäinen esitettyjen ongelmien ja niiden ratkaisumenetelmien suhteen.


kimmo

[Northling]

Moro

Ottilianan kölissä, tukeissa tai pohjassa ei ole mitään vikaa, se sellaisenaan ihan hyvä ja toimiva. Pohjaan on salongin osalla, jossa ei ole laipioita, asennettu uutena happosesta kulmaraudasta tehdyt metallikaaret, jotka on pultattu kölitukkeihin ja pohjaan: tämä siksi että suurscyllassa pohjaa on suhteessa enemmän ilman tukea. Köli ei heilu kelissä eikä pultit ole löysässä.

Ottilianan köli ja tukit ovat massivi irokoa, koska mänty on lahoamiselle arempaa varsinkin jos se kastuu ja kuivuu jatkuvasti vuosien ajan ja kyllästykset on laiminlyöty. Jos tilaaja ei erikseen ole tilannut, niin veistämö on tehnyt halvemmat mäntyset tukit. Kölipultit Ottilianassa ovat rosteria.

Nortti

[TLehti]

Moi

Yritän nyt tosi kieli keskellä suuta kommentoida seuraavaa:

"koska mänty on lahoamiselle arempaa varsinkin jos se kastuu ja kuivuu jatkuvasti vuosien ajan ja kyllästykset on laiminlyöty. Jos tilaaja ei erikseen ole tilannut, niin veistämö on tehnyt halvemmat mäntyset tukit"

Tällaista valinnan mahdollisuutta ei olisi edes veistämöllä saanut olla mahdollista tehdä, koska tuo on varmasti ollut jo silloin täysin tiedossa, että ratkaisu ei ole pitkäikäinen, eikä sen kokonais kustannus vaikutus ole ollut kovin kaksinen silloinkaan.

Se miten vene on tämän jälkeen varusteltu on aivan eri asia, mutta perus asioissa rungon ja rakenteen osalta ei olisi saanut tinkiä.

Tämän johdosta pelkään, että meillä purjehtii aika monta yli 30-vuotiasta Scyllaa, joissa on aivan sama ongelma piilevänä omistajien tietämättä.

Arvostan tosi paljon Nallen elämäntyötä ja merkitys suomalaiselle puuveneelle on varmasti täysin kiistaton, mutta ei se sitä tarkoita, ettei asioita saa nostaa esille.

Olen itse erittäin tyytyväinen Pikku-Scyllaani ja sen ominaisuuksiin ja jos näin ei olisi, niin ei siihen olisi lähdetty tekemään näin isoa remonttia ja tässä remontissa nimenomaan kunnioitetaan Nallen suunnittelua, mutta nyt kölitukit on tehty astetta järeämmiksi ja laadukkaammasta materiaalista, mistä ne olisi jo alun perin automaattisesti pitänyt tehdä. Vene on muutenkin käynyt aikamoisen päivityksen läpi tekniikan, moottorin, purjeiden osalta ja ensi kesänä se on mielestäni valmis.

Minä en missään tapauksessa omaa itse kovin kaksisia puutyötaitoja ja histori tuntemuskin puuveneistä on vähän niin ja näin, mutta jos pitkäkölisen veneen kaikki 6 kölitukkia on reilun 30 vuoden jälkeen vaihtokunnossa, niin se ei vaan ole ihan normaalia.

Sen verran veneen historiaa tiedän, että en usko huoltojen laiminlyöntiin.

Ja vielä kerran, minä kunnioitan ja arvostan Nallea ja hänen elämäntyötänsä tosi korkealle ja hänen merkitys Suomalaiseen puuvene kultuuriin on kiistaton

T: Tero

[Northling]

Moro

Puuveneen hoito on pitkälti kuin puisen omakotitalon ylläpito, kun se toisesta päästä saat valmiiksi, niin toisesta päästä saat aloittaa kunnostuksen taas uudelleen. Uusille omakotitalon omistajille saattaa tulla yllätyksenä mm. sellaiset asiat että rännit pitää joka syksy tyhjentää lehdistä etteivät räystäät lahoa ja hulevesi-ja lattia-kaivot pitää säännöllisesti puhdistaa ettei ne mene tukkoon. Tämä aasinsiltana siihen että monelta puuveneen omistajalta jää esim. pilssin joka syksyinen siivous tekemättä ja keväällä pilssin sisäpuolinen kyllästys jää helposti tekemättä kun pitää alkaa turvottelemaan.

Meidän edellisen veneen ed. omistaja (myös tilaaja) oli huoltanut venettä parhaan kykynsä mukaan mm. kyllästänyt Owatroolilla pilssiin kaikki roskat ja koirankarvat hienoksi matoksi. Oli siinä pikkasen talkoota kun raappasin jätesäkillisen kovettunutta mustaa pitkää koirankarvaa pois pilssistä ja karneerausten alta. Kaikki kaaren välit olivat ummessa ja putsasin ne taltalla ja ruuvimeisselillä. Runko oli kaikesta huolimatta moitteeton! Mäntyset kölitukit kyllä olivat ehjiä, mutta pulteja en tutkinut. Veneessähän oli avotila aivan laho. Nallen tyyliin rakentaa sitlooda avofiskarin tapaan, niin että umpinaisten vaneriluukkujen alla on vain pikkaset kirveellä/taltalla veistetyt vesiurat, on hyvin lahoherkkä. Näiden osien kyllästys ja maalaus on tärkeää tai muuten tuloksena on kukkamultaa. Eikä siinä auta yhtään se että sitloodan tukirakenteet oli koottu 3" sinkityillä rautanauloilla. Hitechiä Scyllissä on kuitenkin se että runko niittataan kuparinauloja ja niittejä käyttäen, eikä Merikarvialaiseen tapaan, kun fiskarit kootaan galvanoiduilla nauloilla kotkaamalla. Nehän ruostuu aika nopeasti ja veneen elinikä on lyhyt. En tiedä mikä Nallen ajatus oli veneidensä eliniästä, mutta tuskin hän ajatteli että ne näinkään pitkään seilaisi. Nro 1. täytti 47 vuotta, toki siihen on jo uusittu kansi, ruffi, sitlooda ja ylimmät laudat ja paljon muuta, mutta vene on edelleen purjehduskunnossa.

Tuohon köliasiaan vielä sen verran että Scyllan kölihän on aika matala ja pitkä. Alle 50 cm syvä pitkäköli yhdistettynä tiimalasimuotoiseen pohjaan on kyllä aika ideaali muoto ja kestää noilla Nallen asentamillakin mäntysillä kölitukeilla pitkään. Tukkeja on kölin mitalla monta ja voimat jakaantuvat pitkin pohjaa tasaisesti. Ottilianassa tukkeja on muistaakseni 9 ne ovat n. 4" paksuja.
Yksi asia, josta haluaisin muistuttaa kunnostuksen osalta on masto! Nekin lahoaa ja valitettavasti sisältä niin ettei pinnassa näy kuin ehkä vähän sinistymää. Sindbadin masto oli katkennut ja tullut alas uudella omistajallaan, onneksi vältyttiin suuremmilta vahingoilta! Näistä kaikkista asioista pitää puuveneen Kipparin kantaa vastuu!

Se on todella HIENO asia, että löytyy aina uusia veneen omistajia, jotka ylläpitävät, korjaavat ja parantelevat vanhoja korjauksen tarpeessa olevia puuveineitään. Se vaatii paljon työtä tai rahaa laittaa vanha jo lähellä romukuntoa oleva perinteinen vene uudelleen iskuun. Nämähän ovat käyttöveneitä eikä niitä rakennettaessa ole suunniteltukaan ikuisiksi. Lisäksi Suomen sääolot ovat puuveneelle rankat: kesällä aurinko polttaa ja talvella pakkanen halkaisee ja kosteus homehduttaa, mutta onneksi meillä ei ole Teredo Navalista.

Työn iloa, pitkää pinnaa ja paksua lompakkoa

Nortti

[TLehti]

Ai niin, Emmassa on myös istuinkaukalo tehty käytännössä uusiksikolme vuotta sitten, kun oli jo osaltaan kukkamulta asteella

Kansi tuntuu olevan kunnossa ja siihen tehdäänkin nyt pieneltä osin massan vaihtoa ja hiotaan kauttaaltaan Aleksin toimesta.

Ja jos rahaa jää yhtään käyttämättä, niin pari ulkonäköön liittyvää hommaa on myös tarkoitus tehdä.

Tarkoitus on näiden remonttien jälkeen päästä normaali syys ja kevät huolloilla monta, monta vuotta

Täytyy vaan toivoa, että päästään ensi kesänä nauttimaan purjehduksesta ja näiden remonttien jälkeen on ainakin turvallinen mieli kovemmassakin kelissä.

Tero

[matti]

Tervehdys Matti

Tässä keskustelussa on tuotu esiin kolmen Scyllan, omani keskikoinen Scylla nr. 42, Emma pieni Scylla nr. 13, kuten myös Ottiliana, joiden kölirakennelmissa on havaittu/tulkittu olevan ongelmia/rakenteellisia virheitä ja jos ei virheitä, niin ainakin kysymyksiä herättäviä rakenteellisia tai kiinnitysteknisiä ratkaisuja; liian joustava ja matala kölitukkirakennelma, kölitukit haljenneet ja ruuvikiinnityksissä katkenneita ruuveja ja ruuvien löystymistä sekä kölipulttien syöpyminen molemmissa. Nämä ehkä tärkeimpinä huomionkohteina.
en kirjoittanut, että Ottiliassa olis ongelmia! vaan kun katsoin sen rakennuskuvia, niin tuli mieleen, sehän on yrittäjän erkoismalli irokoa ja happosta eikä duunarin malli; mäntyä ja galvanoitua
Jäin miettimään tuota oman keskikokoisen Scyllani kölirakenteen jäykistämisen tarvetta ja mahdollisen jäykistämisen seurauksia. Tästäpä heräsi muutama kysymys, josko osaisit Matti vastata niihin?

Tiedätkö sanoa, miten tuollainen (ILA http://www.gartsideboats.com/custom-boa" onclick="window.open(this.href);return false; ... la-98.html) kölitukkien ja rungon alalautojen lisätuenta vaikuttaisi keskikokoisen Scyllan rungon käyttäytymiseen? Lähinnä kysyn, mitä tapahtuu rungon yläosassa voimien siirtyessä enemmän sinne?
ei mitään, koska voimat ovat samat ei ne muutu mihinkään, alaosassa vaan jakautuu suuremmalle alueelle jatkaen veneesi käyttöikää ennen seuraavaa "huoltoa"

Keskustelussa on todettu, että Scylla veneiden runko on tehty joustavaksi rakenteeksi. Onko siinä riskejä rungon yläosien suhteen (esim. kannen kiinnitys rungon ylälautaan, vääntyykö runko korkkiruuville), jos lisätuennan tekee esittämälläsi tavalla edelleen alapainotteisesti, jolloin voimat käsittääkseni siirtyvät rungon yläosiin? Onko mahdollista, että rungon yläosissa tapahtuu vaurioita, jos jäykkyyttä lisätään alempiin lautoihin?
ei
Scyllassani oli ja on edelleen kölitukit tehty männystä epoksilla kaksi palikkaa päällekkäin pituussuuntaisesti yhteen liimattuina ja tarkemmin sanottuna, palikat on sahattu suoraan höylätystä metritavarasta (70 m paksusta) ja liimattu päällekkäin yhteen keskimäärin 300 mm korkeiksi palikoiksi ja siihen sitten 22 mm kölipultin reikä.

Onko kölitukin rakenteella merkitystä?käsittääkseni on Mikä on paras puisen kölitukin materiaali ja sahaus/liimaus/rakenne ilman kompromisseja?helposti saatavista, iroko kokopuisena tukkina, laminoituna mahd saarni,Paulia paremmaksi tuskin kukaan yltää rakenteellisesti

Omassa Scyllassani on kolme laipiota ja kaksi puolilaipiota. Edessä mastonkohdalla on sen molemmin puolin kaksi laipiota noin viidenkymmenen sentin välein, jotka on kiinnitetty ruuveilla rungon ja kannen kaariin. Lisäksi on joitain pystypalkkeja ja kannen alapuolisia mastonjalan tuentoja. Salonki on noin 2,5 metriä pitkä ja pentterin kohdalla, joka on noin metrin pitkä on rungon molemmin puolin puolittaiset laipiot, jotka muodostavat pentteriä ja salonkia rajaavan seinäkkeen ja vastapuolella on karttapöytä, jossa myös on puolittainen laipio. Nämä laipiot on kiinnitetty kaariin. Pentterissä laipio itse asiassa nousee ruffin alareunaan saakka. Takalaipio on katkaistu alaosasta ja se on kiinnitetty kaarien yläosaan lähinnä vesirajan yläpuolelle. Ajattelin rakentaa laipion alas saakka kaariin kiinni jäykkyyden lisäämiseksi.

Mikä kuvailemieni laipioiden merkitys on joustavan rakenteen jäykistämisessä, suhteessa kölitukkeihin, painokölin ja tuulen aiheuttamiin venettä poikittaissunnassa vääntäviin voimiin?suuri, masto painaa (useamman?) tonnin kun vantit puristavat sitä alaspäin, senvuoksi esitinkin "ääneen" huoleni lyhyitten kölitukkien osalta, koska koko tämä paino-voima tulee olla yhteenkäyvä ympyrä, masto painaa alaspäin, vantti vetää ylöspäin laidoitusta, välissä on vain muutama puuruuvi joka pitää ympyrän yhdessä ja koko voima siirtyy laudoitusta pitkin!

Aleksi mainitsee Emman korjaus blogissa kölitukin asennuksen yhteydessä esimerkillisenä asennuksena sen, että kölitukki on asennettu painokaaren viereen. Mikäli oman Scyllani runkoa pitäisi jäykistää jollain tavalla, niin olisiko siitä merkittävää hyötyä, jos lisäisin esimerkiksi jokaisen kölitukin viereen molemmin puolin runkoa saarnikaaret noin metrin pituisina ja vaikka pultattuina, jos pulttaus olisi parempi vaihtoehto, kuin niittaus? Mitäs tästä tuumaat? Tämän voisin nimittäin tehdä, mikäli siitä olisi oikeasti hyötyä.käsittääkseni juuri siitä olisi hyötyä,(ajattele sitä voimaviivaa joka liittää kölin ja vantin yhteen) kova piste kölitukin päästä poistuisi voima jakautuisi koko pohjan alueelle ja paljon useammalle kiinnikkeelle, metriä lyhyempikin riittäisi, pultattuna tai niitattuna kölitukkiin ja niitattuna laudoitukseen, äläkä laita niitä kaaren viereen, kerää roskat rakoon, vaikea puhdistaa, ainakin sentti väliä jos et liimaa yhteen

Esimerkki naulan ja nahkahihnan osalta kertoo lähinnä näiden kahden materiaalin, materiaalisten ominaisuuksien laatueron. Esimerkki ei tuo esiin rakennetta, jossa mainittuja materiaaleja on käytetty. Eli esimerkki jää ja käy teoreettisesta esityksestä kahden erilaisen materiaalin ominaisuuksista, mutta ei suinkaan rakenteellisesta esimerkistä, jossa nämä mainitsemasi materiaalit olisivat liitoksen tai liitossarjan osana. Esimerkki ei myöskään tuo esiin mahdollisiin liitoksiin kohdistuvia rasituksia, joissa näitä materiaaleja olisi käytetty. (Scyllassa 100 niittiä neliöllä ) Siksi esimerkki on yleistämistä.
SOF rakenne(olisiko suomeksi NK (nahka kehyksellä))
Esimerkiksi Emman rungon osalta, kuten omanikaan, ei ole tuotu esiin runkovaurioita, joiden syy johtuisi ”virheellisestä” kölirakennelmasta (kölitukki ja sen ruuvikiinnitys alimpiin lautoihin, kölipultit). Eli voidaan todeta näinkin pienessä otoksessa se (2 Scyllaa ,77:stä Scyllasta), että pääosin runko on tehty varsin hyvin. Siksi mietin tosi tarkkaan lisäänkö kölitukkeihin jäykkyyttä ja siten vaurioriskejä rungon yläosissa, vai lisäänkö pikemminkin vain vahvemmat ruuvit runkolautoihin ja purjehdin veneelläni hieman rauhallisemmin.
Vielä, jossain vaiheessa saatetaan lukea lehdestä, että venekunta menehtyi ,sittemin tutkintalautakunnan raportista; syynä uppoamiseen n. 1,5m pitkä halkeama alimmassa laudassa...toivottavasti olen väärässä ja kaikki on erinomaisesti ja(valitettavasti olen harvoin väärässä 8\ ) remonttitarve on vain näissä kahdessa, mutta Terokin epäilee, että muidenkin tulisi ainakin tarkistaa/tuttaa omansa

Pitkä viesti hitaasti kirjoitettuna, mutta toivottavasti vielä osallistut keskusteluun, sillä olen oikeasti tiedonjanoinen ja nälkäinen esitettyjen ongelmien ja niiden ratkaisumenetelmien suhteen.

Kirjoitin jo tunnin erillistä vastausta mutta jotenkin sivusto blokkasi minut ulos, tämä on lyhyt versio??
Matti


kimmo

[kimsir]

Tervehdys Matti

Nousi pala kurkkuun tuosta loppupuolen skenaariosta, jossa 1,5 m halkeama laudassa upottaa veneen. Omassa Scyllassani on oliskohan kolmannessa laudassa molemmin puolin moottrin kohdalla pituussuuntaiset (n. 500-700mm) halkeamat, jotka olen ajanut auki sirkkelillä ja liimannut uriin ohuet listat epoksilla. Oliskojhan viisainta vaihtaa laudat varsinkin tässä tapauksessa, kun on just kskusteltu kölin aiheuttamasta rasituksesta noihin runkolautoihin. Tai mitä sitä kysymään, pakko kai ne on vaihtaa, jotta voi suht turvallisin mielin seilailla vain kevyissä tuulissa ja turvasatamien läheisyydessä.

Arvokkaat ja ajatuksia avaavat kommentit


Kiitoksin

Kimmo

ps. Hitaudesta puheen ollen, itsekkin rustailen näitä viestejä välillä tunti tolkulla osan kadotessa sen myötä kun sivusto menee kiinni ja pitää taas avata uudestaan ja alkaa kirjoittamaan. Vaan siirryin tekstinkäsittelyohjelmaan copypeistaten homma sujuu paremmin.

[Northling]

Moro

Juu se on ihan kätevä konsti kirjoittamiseen että kirjoittaa vaikka tekstinkäsittelyllä tai vaikka sähköpostiohjelmalla ja kopioi/sijoittaa sen sitten tänne. Toinen vaihtoehto on se että kopioi täältä kirjoittamansa tekstin ennen lähettämistä, niin jos istunto/kirjautuminen on mennyt vanhaksi niin teksti ei katoa vaan sen voi sijoittaa uudelleen uudelleen kirjautumisen jälkeen.

Nuo Matin kauhuskenaariot pistää miettimään. Itse olen sellainen luonne että minulla on housuissakin vyö ja henkselit ;) . Eli haluan olla varma asioista ja pohdin kaikenmoista varsinkin öisin jos uni ei tule. Tuollainen tapahtuma on tietenkin mahdollista mille vanhemmalle puuveneelle tahansa.
Tietääkö joku mikä upotti esim. Wyvern:in tämän vuoden Tallshipissa?

Tottakai joka Kipparin vastuulla on huolehtia veneensä kunnosta, sillä Kipparin vastuu on aukoton. En ole niinkään köliripustuksesta huolissani jos vain tukit ja pultit on kunnossa. Suurempi huoli minulla on niistä vanhoista sisältä lahoavista mastoista, rustirautojen kiinnityksistä ja rikin aiheuttamista voimista kanteen ja kyljille. Toki Scyllissä on maston alla tupla-laipiot ja rajut palkistot, mutta jos alueella on lahovikaa tms. ongelmaa jostain saattaa ratketa. Olen havainnut joissan pitkäruffisissa isoissa sellaista ilmiötä että päälaipio maston alla on alasaumastaan oven alta auennut vaikka se on kaksinkertainen vanerilaipio liimattuna ja ruuvattuna yhteen. Tämä kertoon maston aiheuttamista voimista. Rustinraudat ovat mielestäni olleet yleensä myös liian lyhyet; meillä ne ulottuvat neljän laudan mitalle, mutta olen ajatellut jatkaa niitä vielä paljon syvemmälle kylkeä myöten. Vanhemmissa veneissä ne ovat olleet ehkä vain kolmeen lautaan pultattuna?

Kimsirille: Onko ne haljenneet laudat siinä kohtaa pohjaa, jossa pohja alkaa kaartua perästeeviin? Se on tyyppillinen kohta, josta lautoja halkeaa ja se johtuu siittä että laudat ovat pohjan muodon takia kovalla väännöllä propeliksi ja jos sinne on sattunut lauta, jossa on halkeamavika, niin siinä väännössä se helposti sitten aukeaa. Meilläkin on yksi lauta juuri siitä kohtaa ollut halki. Olen sen halkeaman jyrsinyt auki ja liimannut epoksilla siihen listan.

Kyllähän sitä kaikenlaisesta pitää murehtia kun merellä liikkuu, varsinkin perheensä kanssa. Se on kallis lasti. Parasta olisi kait pysyä maissa, niin mitään ei voisi sattua.

Nortti

[kimsir]

Moi


Piti oikein käydä tarkistamassa noi halkeamat ja samalla otin kuvan rustiraudoista ja niiden kiinnityksestä. Oli hetken aikaa mitä hienoin tähtitaivas ja kova tuuli.

Halkeamat on noin 250 mm pitkiä erillisiä pätkiä. Toisessa laudassa niitä on kolme ja toisessa laudassa kaksi ja molemmin puolin venettä kolmannessa laudassa kölistä laskien. Halkeamat sijaitsee kahden takimmaisen kölitukin välissä noin metrin pätkällä kutakuinkin moottorin kohdalla ja siitä hieman eteenpäin. Kaikki siis kölitukkien yläreunan alapuolella ja pilssissä. Olen paikannut myös yhden laudan vasemmalla puolella siellä missä laudat kaartuvat tiukemmin ylöspäin, eli kohdassa jota ilmeisesti sunkin veneessä on paikattu. Elikäs peräpään jäykistämistä miettimään, jotta vääntymisen saisi vähenemään. Laipio/kölitukkien päälle siivet alá Matin linkki tms. No, ainakin pitää ne laudat vaihtaa, se kaiketi on varmaa?

Mun veneen edellinen omistaja oli tullut ahvenanamaalta tai ruotsin puolelta sellaisella virityksellä, että kantta oli pitänyt tukea maston alapuolelta hakitelineen pätkällä, koska kansi oli siitä ihan pehmeä. Uskon hyvin sen, että maston rasitus on varsin voimakas ja haastaa toden teolla kansirakennetta ja sen alapuolisia rakenteita. Tsekkasin äsken myös noi laipiot. Oliskohan 12 mm koivuvaneria ja toinen mahonkiviilutettu vaneri ja vain yksinkertaisena ja pystypalkit, jotka ottavat maston puristavaa voimaa vastaan. Laipion vasemmalla puolella perästä katsoen ei ole pystypalkkia, joka tukeutuisi veneen runkoon ja toisella puolella on vain 30x50 mm pystypalkki, joka lepäilee kevyen irtonaisesti kaaren vieressä. Näyttää siltä, että rakenteen tekeminen kansioremontin yhteydessä on jäänyt kesken, koska tilaaja keskeytti remontin, ennen sen valmistumista. Tämä esimerkki on siis keulapiikin puoleisessa laipiossa. Se toinen laipio, joka on noin 500 mm päässä mainitusta laipiosta perän suuntaan, niin siinä ei ole minkäänlaista pystytukea ja muutenkin "oviaukko" on jäänyt keskeneräiseksi. Etummaisin laipio kaiketi ottaa vastaan sen suurimman voiman, onkos se päälaipio, koska maston jalka, happosesta tehty matala U-palkki sijaitsee keulaluukun ja tämän laipion välissä? Eli laipio ei välttämättä ole suoraan maston alla, riipuen siitä mihin masto viritetään sitten joskus. Hui.

Rustiraudat näkyy kuvissa ja niissä on kiilapalojen alapäässä kussakin yksi veneen runkolaudoituksen läpäisevä pultti ja mutteri. Muuten kiilat on kiinnitetty ruuveilla runkolautojen läpi. Rustiraudat on kiinnitetty täkkipulteilla niihin kiilapaloihin. Niisä ei näy mitän vikaa vaan ovat luajsti alkuperäisellä kiinnityksellä kiinni. Rustirautojen pultit ulottuvat suunnilleen 4, 5, 7lle laudalle, joten aika alhaalla niiden kiinnitys tuntuu olevan.

Mastokin oli lahonnut alapäästä ja osa saumoista oli auennut, senkin jouduin paikkaamaan, joten kohta koko vene on läpikäyty ja vauriot puurakenteissa on korjattu. Kyllähän tuolla duunariversiolla sitten taas päästelee menemään. Hieno vene!


Kimmo

[venealeksi]

Aika erikoinen ratkaisu rusteille.
Ne on tuotu melko paljon sisälle.
Se lisää vanttien aiheuttamaa vetoa noille rustin kiinnikkeille huomattavasti verrattuna laidalla oleviin rusteihin.

Aleksi

[Northling]

Moro

@Kimsir onkos siinä sun paatissa lyhyt vai pitkä ruffi? Eli seisooko masto kannella vai ruffin katolla?
Onko ne laipiot uusittu kokonaan ja sitten homma on jäänyt kesken vai?
Sisustusratkaisusta riippuen, noissa masto seisoo yleensä jossain keulalaipion ja päälaipion välisellä alueella. Jos masto ei ole suoraan laipion päällä, ruffin katossa tai kannen alla on rajuhko palkisto, joka tukeutuu molempiin laipioihin.
Paras ratkaisu olisi että suoraan maston alla olisi pylväs, joka on alapäästään tiukasti vasten sisäköliä ja ylhäältä mastonkengän alapuolista vaneria. Meillä suoraan maston alla on 2x12 mm vanerilaipio ja 80x50 mm irokoparru pyväänä. Lisäksi wc-välikön katossa on lujat palkit.

Jos kannen on annettu vuotaa ja vuoto on lahottanut kattovanerin ja palkiston on selvää että masto painuu kannen läpi. Onhan siinä useampi tuhat kiloa painoa. Kaveri laittoi joskus meillä kuparisen 5 Centtisen maston alle onnea tuomaan ja syksyllä se oli litistynyt melkein kaksikertaiseksi halkaisijaltaan.

Noi rustit ei taida olla alkuperäiset. Nalle ei ainakaan koskaan ole tuonut rusteja noin sisälle vaan ne on yleensä aika lähellä laitaa ja kiinnitetty läpipulteilla tuon klossin läpi ja suoraan kylkilautojen läpi. Tuo nykyinen kiinnitys saattaa antaa peräksi kun veto tulee suoraan ylös.

Niistä pohjalaudoista: ei ne laudat toden näköisesti halkea rungon liikkumisesta, vaan siitä syystä että rakennusvaiheessa laudat on perän muodon takia sellaisella kierteellä, että vanhemmiten halkeamiselle herkkä lauta saattaa haljeta. Sitä halkeamiselle herkkää lautaa on mahdoton plokata pois ennakkoon, niitä vaan on.

Tällästä tällä kertaa tuli mieleen...

Nortti

[matti]

Esimerkki vauriosta tulee tosielämästä, Norskit oli menossa hienolla, tosi(n) vanhalla, entisellä pelastusristeilijä Colin Artcherilla kohti englantia kun veneeseen alkoi tulvia tolkuttomasti vettä, joutuivat lähtemään heti kun hätäviestin jälkeen olivat saaneet lautan auki jne..
Keksivät saada öljyfirman sponsoriksi jolla oli jouten aikarahdattu huoltoalus (firma sai myänteistä PR:ää pelkillä polttoainekuluilla) vene nostettiin sukellusrobotin viemien vaijereiden avulla n 100m ylös.
Viaksi osottautui viistoliitoksella tehty kölitukki MASTONJALAN ALLA, joka kiilasi levitessään kun ruostuneiden naulojen pito loppui alimmaisen laudan irti kölistä sen 1,5m matkalta, olkohan juurakot loppu vai mitä???? kuitenkin iso vene meni pohjaan muutamassa minuutissa, onneksi ei henkilövahinkoja.

Virheeni ensimmäisessä viestissä oli käyttää sanaa virhe.
Veneenrakennuksessa on olemassa käsite; hyvä (puu)veneen rakennustapa, joka sisältää käytetyt materiaalit, mitoituksen jne, kuten talonrakennuksessakin, kun yleisesti mediassa puhutaan rakennusVIRHEESTÄ, pienessä mielessäni ajattelin, että on ymmärrettävää käyttää em ilmaisua.
Lue virhe= poikkeaminen hyvästä veneenrakennustavasta.

Jossain seuraavista viesteistä käytetään negatiivista sanaa halpa.

Minusta jos halutaan pois kielteisistä ilmauksista tulisi käyttää jotain nykytermistöä, esim; tuotteistuksessa on pyritty asiakasystävälliseen hintakehitykseen virtaviivaistamalla rakenteita ja käyttämällä kotimaisia edullisia materiaaleja...

jatkuu

[matti]

Huoli turvallisuudesta oli ainoa syy osallistua koko keskusteluun.
Skenaario jonka takia olen huolissani; Volvo syndroomasta kärsivä ikääntynyt omistaja myy veneensä nuorelle(hkolle) uudelle omistajalle (otetaan miehestä mittaa)

Selitys : Volvo-syndrooma, auton omistaja luulee, että auto on niin hyvä ettei sitä tarvi muutoin huoltaa kuin ehkä joskus öljynvaihto tehdä!
Todellisuus; olin paikalla kun uusi volvon omistaja tuli verstaalle silmät pystyssä, sanoen, että auto ei mennyt läpi katsastuksesta koska pohjassa on ruostetta( päältä pelti kiilti), oli vasta ostanut...
Lankomies sanoi, koitappas helman sisäpuolelta takajalkatilan kohdalta, sieltä tuntui lattiamatto, ei pohjapelti

Siirretään veneeseen; kun on vanha veneilijä on omistanut veneen 20v eikä mitään ole ilmennyt, niin myy hyvän täysin ehyen (hyvin huolletun) veneen uudelle omistajalle, Tero, meneekö läheltä?
Uusi omistaja uskoo ja saatuaan jo purjehduskokemusta parilta kuukaudelta ja rutiinit sujuvat, niin lähdetään ottamaan miehestä mittaa, ja äkkinäinen ruorimies hieman rankemmassa kelissä saa veneen putoamaan kallistuneena vasta-aaltoon..

täytyy mennä hakemaan vaimo töistä, jatkuu...

[TLehti]