Kansiluukku/ruffin liukuluukku keskikokoiseen Scyllaan

[kimsir]

Tervehdys


Löytyykö palstalta keskikokoisen Scyllan omistava seilori? Tarvitsisin keulaaluukun ja ruffin liukuluukun rakenteista valokuvia, joista näkee millaisia luukut ovat alunperin olleet? Pitäis rakentaa omaan Scyllaani uusi keulaluukku sekä liukuluukku ruffiin. Vanhat luukut on edellisen omistajan teettämän remontin yhteydessä hävinneet, joten pitäis saada nähtäväksi joitain referenssikuvia luukuista. Myös muut näkemykset luukkujen tekemisestä kiinnostaisi, mikäli jollakulla forumin osallistujalla niistä tietoa ja kuvia olisi. Aiempaa keskustelua en äkkiseltää aiheesta löytänyt.



kimmo

[Northling]

MORO

Onkos sulla Facebookprofiilia? Mulla olis FB:ssa kuvia Ottilianan luukuista.
https://www.facebook.com/media/set/?set ... ea1f295722" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuolta pitäis näkyä vaikka ei olis profiilia.
Voin yrittää ottaa lisää kuvia jos kerrot mitä kuvavinkkeliä kaipaat.

Nortti

[kimsir]

Moi


Kiitos kuvalinkistä. Hyvät kuvat, joista näkee luukkujen ulkopuolisen ratkaisun.


Onko noi kannenaukon kauluksen ja luukkujen nurkkaliitikoset tehty kaikkein yksinkertaisimmalla tavalla, liittämällä toisen laudan/riman pää suoraan toisen laudan/riman kylkeen? Liitoksissako ei ole monimutkaisempia liitoksia? Onks sulla noista liitoksista ja kannen sisäpinnan ratkaisuista kuvia.

Mikähän mitta keskikokisen Scyllan keulaluukun korkeudeksi olisi sopiva, ettei vesi pääse sisään ja kuitenkin olisi riittävän matala, jottei luukku nouse liikaa matalasta profiilista?

Rakenteena kaiketi on mahonkikehä, koivuvaneri, tekarimoitus ja luukkua kehystävänä materiaalina lakattu teaklista, vai mahonkillista? Smankaltainen rakenne kuin kannessa, eikös vaan?


Kimmo

[Northling]

Moro

Juu ne luukut on tehty helpoimmalla mahdollisella tavalla Nallen ideologian mukaan välttäen aikaavieviä hifistelyjä. Nallen tavoite oli tehdä edullisia talonpoikais-veneihin perustuvia koko kansan veneitä, Ilman aikaavieviä laminointeja tai hienosteluja.

Liitteenä kuva, jossa kaavio luukun rakenteesta poikkileikkauksena ja ylhäältä.
M=mahonki T=teak raidoitettu=vaneri
Pääluukun vastaavat korkeusmitat 70/35mm


Toivottavasti näistä on apua.

Nortti

[kimsir]

Kiitokset Nortti

Näillä tiedoilla saan ratkaistuksi lukkuihin liittyvät kysymykset ainakin pääosin.

Pari pohdintaa vielä.

Mulla on vanha keulaluukun kansi, joka on tehty mahonkikehyksenä ja "erikoisuutena" kannessa on akryylimuovi kantena, jonka päällä on mahonkirimat jäykistävinä ja suojaavina rimoina. Keulapiikin valaisun kannalta idea on varmaan ollut hyvä, mutta akryylimuovi on himmentynyt ja jotenkin se ei sovi puuveneen materiaaliksi, vaikka sitä ruffin ikkunoissa yms. käytetäänkin ja vaikka onkin alkuperäinen rakenne. Teen umpinaisen ja laitan vaikka pyöreän lasin valoventtiiliksi.

Onko kannen aukkoon asennettavassa luukun kauluksessa asennukseen liittyviä periaatteita? Pitäiskö luukun kauluksen ja kannen aukon väliin jättää muutama (4 mm) tilaa saumausaineille ja ilmalle ja ylipäätään siksi että ei olisi liikaa puutavaraa ja saumoja päällekkäin, jos vaikka vesi pääsis imeytymään jostain rimoihin/lautoihin?

Ajattelin itse rakentaa tuon luukun kannen siten, että jyrsisin tuolle koivuvanerille kyntteen luukun mahonkikehykseen ja liimaisin sitten epoksilla. Onkohan turhaa työtä vai saisko siten hieman lujemman ja kenties paremmin aikaa kestävän kannen? Itse ajattelen, että ero lujuuden ja kosteuskestävyyden suhteen ei ole kovinkaan merkittävä näissä kahdessa rakenteellisessa mallissa.

Oliko liukuluukun rakenteessa jotain erityisiä rakenteellisia kikkoja? Meneekö liukukisko yksinkertaisesti mahonkiin tehdyn liukukiskon muotoisen reiän läpi ilman sen kummempia liukupintoja tms. rakenteita?

Omassa Scyllassani ruffin luukun aukko on tehty alkuperäistä pidemmäksi, joten luukun liukukiskot tuleva menemään aika pitkälle ruffin päälle. Tämä ei ole oikein hyvä. Ajattelin tehdä ruffin katolle liukuluukulle jonkinlaisen boxin, johon liukuluukku menisi sisään. Siten saisin liukuluukun ja sen kiskot hieman lyhyemmiksi. Rakenne ei varsinaisesti olisi isoissa scyllissa käytettävän korotuksen kaltainen vaan pikemminkin liukuluukulle boksi. Osaatkos tästä heittää ajatuksia?

Alkaa jo luukutuksen rakenteet varmistumaan sen verran, että kohta uskaltaa jo alkaa vaikkapa rakentamaan noita luukkuja. Noh, toisaalta aika on kortilla, joten rakentaminen menee pääosin keväälle.


kimmo

[Northling]

Moro

Luukkutallia en olekaan scyllissä nähnyt. Siittä tulee aika korkea jos sen tekee normi kokoisen luukun päälle. Ehkä sitten kannataisi tehdä matalampi ja kevyempi pääluukku?

Tuo keulaluukun roiskevesikaulus ja sitä ympäröivä mahonkikehys on käsittääkseni liimattu epoksilla vesitiiviiksi kanteen (kts. poikkileikkauskuva yllä).

Joillakin on keulaluukuissa ikkunoita, mutta se vaatiit sitten verhon, jotta on kivempi nukkua sielä piikissä.

Nortti

[kimsir]

Morjens

Luukkutallihan se nimitys oli, jota haeskelin edelliseen viestiini. Täytyy miettiä, voihan sen luukun liukukiskot tehdä hieman lyhyemmiksi. Tämä tarkoittanee kaiketi vaan sitä, että luukkua ei saa/tarvitse avata koko pituudeltaan auki. Ruffi on jo korotettu 50 mm alkuperäisestä seisomakorkeuden saamiseksi pentterin kohdalle, joten lisäkorkeutta ei veneen sivuttaisprofiili taida kaivata, jos haluaa säilyttää veneessä ruffin osalta mahdollisimman matalan vaikutelman.

Pitää miettiä ja tumailla



kimmo

[kimsir]

Tere!

Nortti totesit eri viestissä lyhytruffisen Scyllan keulaluukun suositeltavan korkeuden olevan 100-150 mm. Olen nähnyt noita malleja ja mieluusti teen luukusta matalamman ihan visuaalisista syistä. Noi korkeakauluksiset luukut näyttää mun silmään enemmänkin laivan luukuilta kuin purjeveneen luukuilta.

Aattelin laittaa siihen matalaan luukkuun kumitiivisteen lisäämään tiiviyttä. Uskoisin sen toimivan kun luukun tekee niin että luukku on miltei kannessa kiinni.


kimmo

[kimsir]

Tere!

Korjaan hieman edellisen viestini sisältöä. Katsoin Scylla nr. 41 (liite) saamaani kuvaa ja siinähän tuo keulaluukku kyllä näyttää sopusuhtaiselta ja hienolta eikä yhtään liian korkealta, joten korotanpa omaan nr. 42 tulevaa luukkua vähintään siihen kymmeneen senttiin. Ylipäätään aika mukavaa, kun löytyy lähes samanlainen "sisarvene" kuin omani oli, ennen ruffiin tehtyjä muutostöitä. Ruffia sii pidennetty noin kakskytsenttiä ja korotettu viis senttiä.


kimmo

[kimsir]

Tervehdys


Hetken hurmaa.

Pientä edistystä projektin suhteen. Tuttu mallipuuseppä teki kansiluukun Nortin mallin mukaan. Erittäin hyvää jälkeä. Liitokset tehty Thomas Larssonin kirjan kuvien pohjalta. Kiitokset Mösterille ja Vesterille kirjavihjeestä ja Nortille mallikuvasta. Kaulus tehtiin sit kuitenkin matalaksi vaikka Nortti tuumaili matalan kauluksen päästävän vettä sisään. Mikäli näin käy, pitää kehitellä tiiviseratakisuja.

Hieno luukku ja hauska päästä kyllästämän ja lakkaaman. Ajattelin kyllästää ja lakata ovatrolilla noin kokeilumielessä, josko toimis ja jos ei niin paksumpaa öljylakkaa sit myöhemmin. Oisko suoraan jollakulla heittää kokemusperäistä tietoa ovatrolin käytöstä kansirakenteiden pintakäsittelyn saralata. Kannattaako ovatroolata vai mielummin pellavaöljykyllästys ja öljylakaa niskaan, tai epifanesia alkydilakkana?


Kimmo

[TLehti]

Moi

Minä olen käyttänyt Owaa noihin luukkuihin ja hyvin on toiminut

Tero

[Northling]

Moro

Nää on niitä makuaisioita, joista on turha kiistellä....
Mutta ite oon ed. Scyllan jälkeen unohtanut Owa 2 "lakkana" totaalisesti. Syystä että se on niin pehmeä ja ei suojaa puuta kovin hyvinkään erityisesti kuluvissa paikoissa menee koko lakkakerros puhlki aika helposti.
Toinen syy on se että Owalla pinnasta ei ikinä saa nättiä, se on aina vähän himmeä ja "samea". Kolmas syy että sitä saa sivellä ainakin 30 kerrosta ennenkuin on kelvollinen kerros, joka tulee muilla lakoilla 8:lla sivelyllä ;)
Ite oon käyttänyt Männyllä spinakkeria ja Mahongilla viimeaikoina Dura Glossia, sillä saa kauniin pinnan ja kestää kulutusta kannella luukuissa ym tosi hyvin. Kiireisissä tapauksissa kun olen tehnyt esim kylttejä ulkopuolisille olen kyllästykseen käyttänyt Owa 1 koska pellavaöljyn kuivumisaikaa ei kukaan asiakas sulata.

Nortti

[kimsir]

Morjens

Luukun pintakäsittelystä vielä jokunen pohdinta. Luukun tekijän mielestä kannattaisi tehdä siten, kuin lakanvalmistajat suosittelevat, tai ainkain joku valmistaja, että ohentaa lakkaa tärpätillä tosi ohueksi (50 % tärpättiä) ja imeyttää "lakka/tärpätti kyllästeen" mahonkiin päältäpäin. Sitten vähentää tärpätin määrää seuraviin kerroksiin ja edelleen sivelee paksua lakkaa kunnes on tarpeeksi paksu kalvo, hionnat välissä tietty. Tämän jälkeen imeyttäisi vaikkapa sen ovatrol 1 sieltä sisältäpäin mahonkiin kyllästeeksi. Tällä tavalla sisäpuolesta saisi vesihöyryä läpäisevän pinnan ja ulkopinta olisi vesitiivis lakkapinta. Kuivuminen olisi myös nopeaa.

Mietityttää se, että mikä noiden lakkojen molekyylirakenne on? Kun pellavaöljyssä molekyylirakenne taitaa olla aika pieni, siksi se imeytyy niin hyvin puuhun. Toisin sanoen kuinka hyvin ohennettu lakka (öljy-, uretaani-, alkydilakka) oikeasti mahtaa imeytyä tässä tapauksessa mahonkiin, vai jääkö lakka pintaan tärpätin imeytyessä puuhun? Eli saman tien lakkaisi normitapaan ja unohtaisi ajatuksen kyllästämisestä edellä mainitulla tavalla.

Olisko tämän menetelmän etuna se, että lakka imeytyy ja tarttuu oikeasti puuhun ja tiivistää pinnan. Kyllästyksen yhteydessä olen forumin kesusteluissa lukenut siitä, että lakkakerroksen pitäisi tarttua puuhun, ei niinkään kyllästeeseen. Käsittääkseni kyllästettä käytettäessä puun pintasolukko on varmasti öljyinen eikä tällöin ole mahdollista saada lakkaa tarttumaan puhtaaseen puuhun. No, aineethan sekoittuvat/kytkeytyvät keskenään puun pinnassa, joten tartunta on varmasti ihan hyvä.


Tietty aiemmin esiintuotu ovatrol 1 tai pellavaöljykyllästäminen lakkauksen kanssa olis ainakin tunnettuja ja hyväksi koettuja menetelmiä.

Vaan olisko tuo alussa mainitsemani menetelmä vielä parempi:)?

Kimmo

[Northling]

Moro

No, mun kokemuksen mukaan Owa 1 uppoaa max 2 mm puuhun ja ydinpuu jää kyllästymättä. Pellavaöljy ui puusta läpi asti. En tiedä sitten kumpi on parempi? Eka Scyllani oli Owattu ja siellä oli sinistymää ym. ongelmia, toiset vannoo sen nimeen, mutta uuteen veneeseeni valitsin kuitenkin perinteisen Pellavaöljynkyllästyksen.
Tietenkin jos märkää puuta kyllästää niin oishan se hyvä että se vesi sitten jonnekin pääsee sieltä puusta.
Mutta jos kuivaa puuta kyllästää niin en mä näkis tollasta temppuilua tarpeelliseksi...

1. lakkaus tosiaan aina tehdään n. 50%:lla ja siitä sitten paksuntaen. Mahonki on "pillinen" puu ja kaikki huokoset pitää saada uitettua täyteen kyllästeellä ja ja lopuksi lakalla. Niin kauan kun pillejä on näkyvissä niin lakkaa on lisättävä. Sen näkee vaikka suurennuslasilla että lakkapinnassa on "reikiä". Pinta ei ole oikeasti homeen kestävä ennen kuin kaikki reiät on ummessa.
Lakka reagoi kyllästysöljyn kanssa ja kovettuminen tapahtuu myös puunsisällä olevassa öljyssä muodostaen näin "tarttumakynnet" puuhun.

Voihan toi sisäpuolen lakkaamatta jättäminen olla teoriassa hienokin idea, mutta silloinhan ne pillit jää auki ja jos sulla on kesällä kosteutta veneessä (talvella ainakin) niin home iskee mahonkiin ja pääsee pilleistä puuhun ja ne pilkut ei olekkaan sitten ihan pinnassa vaan puun sisässä. (runko on eri asia kun se on upotuksissa toiselta puolen) Kyllä mä lakkaisin kannella ja sisäpuolella kaikki molemminpuolin ja hyvin. Vähintää sen 7-10 kerrosta ensikäsittelynä (Owa 2:lla n 20-30) sitten vuosittain kaikkiin ulkopintoisiin 1 kerros lisää ja naarmuihin ja kulumiin useita kerroksia. Sisäpinnat menee kunnon alkukäsittelyn (8-10 krst) jälkeen useita vuosia pelkällä pesulla.

Nortti

[kimsir]

Morjens


Juu kyllä mä kans ajattelen niin, että "umpikyllästys pellavaöljyllä", pinnan nahkeutuminen ja lakat päälle. Forumilla on sen verran paljon tämän menetelmän puolesta kokemukseen perustuvaa tietoa, että siihen on "uskominen".


Tästä sittten kyllästelemään kansiluukkua salin pöydälle ilman tärpättiä, niin voi sisälläkin näitä hommia hoidella.


Kimmo