Keskustelunavaus: Terva ja puuvene
-
- Viestit: 936
- Liittynyt: 14 Huhti 2003 10:33
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Keskustelunavaus: Terva ja puuvene
Keskustelu tervan kieltämisestä mm. puuveneiden tervaamiseen on liikkunut vilkkaana. Tämän hetken tilanteesta on tietoa Suomen ympäristökeskuksen sivuilla http://www.vyh.fi/ympsuo/kemik/terva.htm
Oheinen teksti julkaistiin juuri aamun Helsingin sanomissa. Herätteleisin sillä ksekustelua siitä, mitä voidaan todella tehdä, jotta tervan käyttöä voitaisiin todella jatkaa
Terva on puuveneille välttämätöntä
Nyt käytävässä tervakeskustelussa näyttää siltä että puuveneet jäävät keskustelussa historiallisten rakennusten ja paanukattojen varjoon. On kauhisteltu kirkkojen kattojen tärvääntymistä tervan puutteessa, mutta kukaan ei ole kysynyt, mitä puuveneille todella tapahtuu tervatta.
Toisin kuin Helsingin Sanomien artikkelista 31.9 saattoi päätellä, keskeisin ongelma ei todellakaan ole ne 100-200 uutta puuvenettä, jotka vuosittain rakennetaan. Uuden veneen voi käsitellä tarvittaessa vaihtoehtoisillakin menetelmillä, lakkaamalla tai maalaamalla. Vanhaa, jo tervattua venettä ei voi käsitellä millään muulla kuin tervalla. Tervan sisältämät vahat ja rasvat pehmenevät auringossa, nousevat puun pintaan ja irrottavat päälle sivellyn muun pintakäsittelyn puusta vaikka pinnassa ollut terva olisi poistettu ennen vaihtoehtoista pintakäsittelyä. Seitsenkymmenluvulla tapahtunut vanhanaikaiseksi koetun puuvenekulttuurin modernisointi muovisideaineisilla puunsuojilla ja vastaavilla aineilla päättyi katastrofiin, jonka jäänteitä lahoaa vielä rannoilla ja pusikoissa.
On vaara että kokonainen osa suomalaista kulttuurihistoriaa häviää muutamassa vuodessa, jos veneiden tervaus kielletään ja yritetään korvata terva jollakin muulla aineella. Vaihtoehtoa tervalle ei ole. Vaikka tuotekehitys aloitettaisiin tänään, korvaavaa ainetta saatikka käyttökokemuksia ei ehdittäisi saada ennen vuotta 2006. Vanhan, väärällä käsittelyllä pilatun veneen tilalle voi veistää uuden, mutta historia on menetetty.
Voidaan tietysti esittää, että arvokkaimmat veneet museoidaan. Loput käsitellään EU-hyväksytyllä pintakäsittelyllä - jos sellainen keksitään ennen vuotta 2006 - ja toivotaan että ne kestävät vielä jonkun vuoden ehjinä tervankorvikkeensa kanssa. Kuka uskaltaa ottaa vastuulleen sen suunnattoman puuvenekannan hävityksen ja elävän puuvenekulttuurin katoamisen joka tästä päätöksestä seuraa?
Tervaa on käytetty tuhansia vuosia. Vaikka historiallinen käyttö ei takaakaan aineen turvallisuutta, on silti vaikea kuvitella mitä uusia haittavaikutuksia aineella yhtäkkiä voisi ilmetä, ikään kuin uuden lainsäädännön myötä. Voihan tietysti olla että nykyisen EU-ihmisen hipiä ärtyy tervan lyhytaikaisestakin kosketuksesta ihan toisella tavalla kuin eräänkin runonkerääjän tervatut jalkapohjat, mutta uskaltaisin silti väittää että huolellisuudella ja varovaisuudella nykyihminenkin voi tervata veneensä vaarantamatta itseään tai ympäristöään tarpeettomasti.
Kirkot ja historialliset rakennukset ovat kiistämättä osa kansallista perintöämme. Ihmettelen silti, että vesireittejä pitkin asutetussa ja tervarahoilla rakennetussa maassa tervattuja puuveneitä ei hyväksyttäisi kollektiivisesti "kulttuurihistorialliseksi kohteeksi". Sillä jos historiaa ajattelee yhtään pidemmälle, puuveneet ovat vanhempi ja alkuperäisempi osa suomalaista kulttuurihistoriaa ja identiteettiä kuin vanhinkaan nyt tervankäyttöluvan saavista kirkoista.
Suomalaiset perinteisesti veistetyt puuveneet on jo tunnustettu EU:n venedirektiivissä historiallisiksi veneiksi joiden ei tarvitse täyttää kaikkia CE-vaatimuksia. On aika erikoista jos näiden veneiden koko luonne ja vuosituhantinen käyttöperinne täytyy nyt muuttaa siksi ettei niiden kulttuurihistoriallista arvoa ymmärretä.
Pekka Huhta
Espoo
pekka.huhta@puuvene.net
Koska näyttää ilmeiseltä että asiaa valmistelevilta tahoilta puuttuu tietoa tervasta ja tervan käytöstä, suomalaisten puuveneilyn asiantuntijoiden ja perinnepurjehtijoiden kanssa yhteistyössä on kerätty tervauksen tietopaketti osoitteeseen http://www.puuvene.net/tervaus.html .
Oheinen teksti julkaistiin juuri aamun Helsingin sanomissa. Herätteleisin sillä ksekustelua siitä, mitä voidaan todella tehdä, jotta tervan käyttöä voitaisiin todella jatkaa
Terva on puuveneille välttämätöntä
Nyt käytävässä tervakeskustelussa näyttää siltä että puuveneet jäävät keskustelussa historiallisten rakennusten ja paanukattojen varjoon. On kauhisteltu kirkkojen kattojen tärvääntymistä tervan puutteessa, mutta kukaan ei ole kysynyt, mitä puuveneille todella tapahtuu tervatta.
Toisin kuin Helsingin Sanomien artikkelista 31.9 saattoi päätellä, keskeisin ongelma ei todellakaan ole ne 100-200 uutta puuvenettä, jotka vuosittain rakennetaan. Uuden veneen voi käsitellä tarvittaessa vaihtoehtoisillakin menetelmillä, lakkaamalla tai maalaamalla. Vanhaa, jo tervattua venettä ei voi käsitellä millään muulla kuin tervalla. Tervan sisältämät vahat ja rasvat pehmenevät auringossa, nousevat puun pintaan ja irrottavat päälle sivellyn muun pintakäsittelyn puusta vaikka pinnassa ollut terva olisi poistettu ennen vaihtoehtoista pintakäsittelyä. Seitsenkymmenluvulla tapahtunut vanhanaikaiseksi koetun puuvenekulttuurin modernisointi muovisideaineisilla puunsuojilla ja vastaavilla aineilla päättyi katastrofiin, jonka jäänteitä lahoaa vielä rannoilla ja pusikoissa.
On vaara että kokonainen osa suomalaista kulttuurihistoriaa häviää muutamassa vuodessa, jos veneiden tervaus kielletään ja yritetään korvata terva jollakin muulla aineella. Vaihtoehtoa tervalle ei ole. Vaikka tuotekehitys aloitettaisiin tänään, korvaavaa ainetta saatikka käyttökokemuksia ei ehdittäisi saada ennen vuotta 2006. Vanhan, väärällä käsittelyllä pilatun veneen tilalle voi veistää uuden, mutta historia on menetetty.
Voidaan tietysti esittää, että arvokkaimmat veneet museoidaan. Loput käsitellään EU-hyväksytyllä pintakäsittelyllä - jos sellainen keksitään ennen vuotta 2006 - ja toivotaan että ne kestävät vielä jonkun vuoden ehjinä tervankorvikkeensa kanssa. Kuka uskaltaa ottaa vastuulleen sen suunnattoman puuvenekannan hävityksen ja elävän puuvenekulttuurin katoamisen joka tästä päätöksestä seuraa?
Tervaa on käytetty tuhansia vuosia. Vaikka historiallinen käyttö ei takaakaan aineen turvallisuutta, on silti vaikea kuvitella mitä uusia haittavaikutuksia aineella yhtäkkiä voisi ilmetä, ikään kuin uuden lainsäädännön myötä. Voihan tietysti olla että nykyisen EU-ihmisen hipiä ärtyy tervan lyhytaikaisestakin kosketuksesta ihan toisella tavalla kuin eräänkin runonkerääjän tervatut jalkapohjat, mutta uskaltaisin silti väittää että huolellisuudella ja varovaisuudella nykyihminenkin voi tervata veneensä vaarantamatta itseään tai ympäristöään tarpeettomasti.
Kirkot ja historialliset rakennukset ovat kiistämättä osa kansallista perintöämme. Ihmettelen silti, että vesireittejä pitkin asutetussa ja tervarahoilla rakennetussa maassa tervattuja puuveneitä ei hyväksyttäisi kollektiivisesti "kulttuurihistorialliseksi kohteeksi". Sillä jos historiaa ajattelee yhtään pidemmälle, puuveneet ovat vanhempi ja alkuperäisempi osa suomalaista kulttuurihistoriaa ja identiteettiä kuin vanhinkaan nyt tervankäyttöluvan saavista kirkoista.
Suomalaiset perinteisesti veistetyt puuveneet on jo tunnustettu EU:n venedirektiivissä historiallisiksi veneiksi joiden ei tarvitse täyttää kaikkia CE-vaatimuksia. On aika erikoista jos näiden veneiden koko luonne ja vuosituhantinen käyttöperinne täytyy nyt muuttaa siksi ettei niiden kulttuurihistoriallista arvoa ymmärretä.
Pekka Huhta
Espoo
pekka.huhta@puuvene.net
Koska näyttää ilmeiseltä että asiaa valmistelevilta tahoilta puuttuu tietoa tervasta ja tervan käytöstä, suomalaisten puuveneilyn asiantuntijoiden ja perinnepurjehtijoiden kanssa yhteistyössä on kerätty tervauksen tietopaketti osoitteeseen http://www.puuvene.net/tervaus.html .
- terhohalme
- Viestit: 212
- Liittynyt: 15 Huhti 2003 20:59
- Paikkakunta: Kotka
-
- Viestit: 174
- Liittynyt: 05 Kesä 2003 14:41
- Paikkakunta: Valkeakoski
-
- Viestit: 106
- Liittynyt: 15 Huhti 2003 09:12
Moikka.
Erittäin ansiokasta tekstiä, kiitoksia siitä.
Tosin asia tuskin etenee pelkästään tällä foorumilla, epäilen etteivät eu-byrokraatit valitettavasti seuraa keskutelupalstaamme.
Olisiko syytä lähestyä asian tiimoilta ja vaikkapa em. kirjoituksella tahoja, joilla voisi olla jotain mahdollisuutta viedä asiaa eteenpäin eli kansakuntamme kunnianarvoisia EU-edustajia ??
Heidän toimenkuvaansa kuuluu valvoa kansallisia etuja joihin tämä asia eittämättä kuuluu joten tienatkoon nyt leipänsä joka ei turhan kapea ole.
t. JV
Erittäin ansiokasta tekstiä, kiitoksia siitä.
Tosin asia tuskin etenee pelkästään tällä foorumilla, epäilen etteivät eu-byrokraatit valitettavasti seuraa keskutelupalstaamme.
Olisiko syytä lähestyä asian tiimoilta ja vaikkapa em. kirjoituksella tahoja, joilla voisi olla jotain mahdollisuutta viedä asiaa eteenpäin eli kansakuntamme kunnianarvoisia EU-edustajia ??
Heidän toimenkuvaansa kuuluu valvoa kansallisia etuja joihin tämä asia eittämättä kuuluu joten tienatkoon nyt leipänsä joka ei turhan kapea ole.
t. JV
Terv. Jouni Vartiainen
-
- Viestit: 107
- Liittynyt: 14 Huhti 2003 21:53
- Paikkakunta: Kerava
- Viesti:
Olisikohan tässä asiassa olla syytä yhteydessä Museovirastoon, joka kuvitellakseni ajaa asiaa rakennuskäytön puolesta. Luulisi, että Museovirastokin luulisi olevan kiitollinen lisäargumenteista (varsinkin jos ne ovat painokkaasti ["tieteellisesti"] esitettyjä.
Entäpä yhteistyö ruotsalaisen ja norjalaisen puuveneväen kanssa. Onko heillä keskustelupalstaa, jossa asiaa voisi herätellä.
Mitkä ovat muuten käytännön mahdollisuudet harmaisiin tervamarkkinoihin. Onko tervan valmistus ja myynti rikoslain alaista puuhaa, vaiko vain kiellettyä kuten kypärättä ajo polkupyörällä. Voisi ajatella, että jatkossa ostan tervahaudan hiiliä ja lupaan huolehtia hiilien valmistuksessa syntyvät ikävän sivutuotteen hävittämisestä.
Antti
PS. Eduskunnan sijasta erään toimistorakennuksen Brysselissä voisi tervata.
Entäpä yhteistyö ruotsalaisen ja norjalaisen puuveneväen kanssa. Onko heillä keskustelupalstaa, jossa asiaa voisi herätellä.
Mitkä ovat muuten käytännön mahdollisuudet harmaisiin tervamarkkinoihin. Onko tervan valmistus ja myynti rikoslain alaista puuhaa, vaiko vain kiellettyä kuten kypärättä ajo polkupyörällä. Voisi ajatella, että jatkossa ostan tervahaudan hiiliä ja lupaan huolehtia hiilien valmistuksessa syntyvät ikävän sivutuotteen hävittämisestä.
Antti
PS. Eduskunnan sijasta erään toimistorakennuksen Brysselissä voisi tervata.
-
- Viestit: 340
- Liittynyt: 16 Huhti 2003 12:12
- Paikkakunta: Tampere
Moro!
Pienimuotoinen tervanvalmistus on ihan mielenkiintoista puuhaa, olen itse tehnyt tervaa 50 litran peltitynnyrissä pilkottuja mäntykantoja hiostamalla: tynnyri kyljelleen, kansi paikalleen, alle nuotio, tynnyrin päädyn alareunaan riittävän pituinen (minulla oli n. puolimetrinen) putki kiinni ja odottelemaan. Jonkin ajan päästä kärsivällisyys palkitaan ja veden ja tärpätin jälkeen alkaa tervaa lirua! Paljonko ainetta tulee, riippuu ratkaisevasti käytetystä materiaalista, tervaskannot ovat ylivoimaisesti parasta. Olen parhaimmillaan saanut pytyllisestä litran...pari sitä itseään. Mitä huonompaa tavaraa on raaka-aineena, sitä vähemmän tervaa saa. Harmaaksi kelottuneet oksat ovat myös ok.
Veneen tervaamiseen tarvittavan määrän teossa vierähtää tietty aikaa, mutta ei se tekemätön paikka ole. Eli ei tämä EU pykälineen tervausta lopeta, mutta vaikeammaksi se kyllä käy, etenkin jos terva pitää piilossa levittää... Ainahan omalle keitokselle voi keksiä uuden nimen!
t.Matti
Pienimuotoinen tervanvalmistus on ihan mielenkiintoista puuhaa, olen itse tehnyt tervaa 50 litran peltitynnyrissä pilkottuja mäntykantoja hiostamalla: tynnyri kyljelleen, kansi paikalleen, alle nuotio, tynnyrin päädyn alareunaan riittävän pituinen (minulla oli n. puolimetrinen) putki kiinni ja odottelemaan. Jonkin ajan päästä kärsivällisyys palkitaan ja veden ja tärpätin jälkeen alkaa tervaa lirua! Paljonko ainetta tulee, riippuu ratkaisevasti käytetystä materiaalista, tervaskannot ovat ylivoimaisesti parasta. Olen parhaimmillaan saanut pytyllisestä litran...pari sitä itseään. Mitä huonompaa tavaraa on raaka-aineena, sitä vähemmän tervaa saa. Harmaaksi kelottuneet oksat ovat myös ok.
Veneen tervaamiseen tarvittavan määrän teossa vierähtää tietty aikaa, mutta ei se tekemätön paikka ole. Eli ei tämä EU pykälineen tervausta lopeta, mutta vaikeammaksi se kyllä käy, etenkin jos terva pitää piilossa levittää... Ainahan omalle keitokselle voi keksiä uuden nimen!
t.Matti
- terhohalme
- Viestit: 212
- Liittynyt: 15 Huhti 2003 20:59
- Paikkakunta: Kotka
Kuulin tässä VTT:n tutkijoilta, että suomalaiset tervantuottajat taisivat itsepäisyyttään nukkua onnensa ohi, vaikka hyvin tiesivät mitä EU:lta oli tulossa. Eivät lyöneet hynttyitään yhteen ja ruvennet tutkimustoimiin ajoissa, nyt homman hoitaminen on pirun paljon hankalampaa ja kalliinpaa.
Valitettavasti
Terho
Valitettavasti
Terho
-
- Viestit: 159
- Liittynyt: 10 Kesä 2003 09:09
- Paikkakunta: Joensuu
Hatunnosto Pekalle, kun kirjoitit lehteen. Olen samaa mieltä, että jotain muutakin pitää tehdä. MEPit ovat hyvä vaihtoehto. Muistelen kuulleeni, että Piitu Kauppi on nyt meneillään olevan EU:n sopimusremontin yhteydessä yrittänyt nostaa keskustelua metsien asemasta EU:n politiikassa. Kun terva on metsästä saatava tuote, Piitu voisi olla aiheesta kiinnostunut.
Ehdotan, että luonnostelemme tällä palstalla kirjeen, jonka sitten annamme (lukuisten virtuaaliallekirjoitusten kera) arvon MEPille. Piitun kotisivuilta käy ilmi, että hän aikoo osallistua Silakkamarkkinoille 5.10., tämähän olisi oikein sopiva ajankohta. Kauppatorin rannassa on silloin muutama puupaatti vierekkäin ja voisimme luovuttaa tämän kansalaisadressin Piitulle markkinoilla. Julkisuuden hankkiminenkaan ei ole aivan mahdotonta, tosin vaatisi hiukan panostusta ja suhteitakin.
Voimme tietenkin lähettää viestin sähköisestikin, MEPin nettisivut kertovat osoitteeksi pkauppi@europarl.eu.int
MEPit ovat kiireisiä ihmisiä, joten viestin muotoiluun kannattaa käyttää jokunen hetki ja siihen on myös hyvä saada mahdollisimman monta nimeä alle.
tt
Ehdotan, että luonnostelemme tällä palstalla kirjeen, jonka sitten annamme (lukuisten virtuaaliallekirjoitusten kera) arvon MEPille. Piitun kotisivuilta käy ilmi, että hän aikoo osallistua Silakkamarkkinoille 5.10., tämähän olisi oikein sopiva ajankohta. Kauppatorin rannassa on silloin muutama puupaatti vierekkäin ja voisimme luovuttaa tämän kansalaisadressin Piitulle markkinoilla. Julkisuuden hankkiminenkaan ei ole aivan mahdotonta, tosin vaatisi hiukan panostusta ja suhteitakin.
Voimme tietenkin lähettää viestin sähköisestikin, MEPin nettisivut kertovat osoitteeksi pkauppi@europarl.eu.int
MEPit ovat kiireisiä ihmisiä, joten viestin muotoiluun kannattaa käyttää jokunen hetki ja siihen on myös hyvä saada mahdollisimman monta nimeä alle.
tt