Veneen runkonopeus

Vanhat moottorit ja niihin liittyvä tekniikka, akselistot, ohjausjärjestelmät; puuveneilyn rautapuoli.
antero_m
Viestit: 7
Liittynyt: 02 Helmi 2005 09:17

Veneen runkonopeus

Viesti Kirjoittaja antero_m » 23 Maalis 2005 08:43

Moi....

Olisin kysynyt neuvoa,kuinka määritellään veneelle ns. runkonopeus. Kysymyksessä on uppoumavene,meriläismallinen. Vene on 7,5pitkä ja 2.4m leveä. Veneen painosta en osaa sanoa,ennenkuin käytän sen vaakalla. Näitä tietoja kyselen syystä, että aion hankkia siihen uuden moottorin ja moottorin kokoa olen pohdiskellut,mikä sopisi siihen veneeseen.

antero

Jarmo
Viestit: 129
Liittynyt: 23 Huhti 2003 11:40
Paikkakunta: Pori

Viesti Kirjoittaja Jarmo » 23 Maalis 2005 09:39

Moi!
Mulla on ollut tuon kokoisessa 7,5 heppanen volvo dieseli. Hyvin vei paattia eteenpäin ja voimaa jäi kyllä vielä reserviinkin. Dieseliä ennen siinä oli kaksipyttyinen Wickström (11 hp) ja siinä oli voimaa vaikka muille jakaa. Puolilla kierroksilla vene saavutti runkonopeutensa, joka ei enää siitä juuri kasvanut, vaikka hanan laittoi pohjaan. Eipä silti, kuulosuojaimet siinä olisikin tarvittu. Vauhti oli arviolta tuollaiset 6 solmua.

Tommi
Viestit: 45
Liittynyt: 23 Maalis 2004 17:39
Paikkakunta: Kuopio

runkonopeus

Viesti Kirjoittaja Tommi » 23 Maalis 2005 09:57

Venemestari lehdessä oli runkonopeudesta ihan pätevän tuntuista tietoa, mutta en mene vannomaan tietenkään painettuun sanaan, joten poimin tekstistä oleellista.


Uppoama runkoinen:
Veneen keula-aalto etenee samalla nopeudella kuin vene ja tämän aallon pituus on suoraanverrannollinen veneen nopeuteen. Veneen vauhdin kasvaessa pitää myös keula-aallon pituuden kasvaa. Lopulta aalto on yhtäpitkä tai pitempi kuin veneen vesilinja, jolloin veneen sanotaan saavuttaneen runkonopeutensa. Runkonopeuden voi laskea kertomalla vesilinjan pituuden ( jalkoina ) neliöjuuren luvulla 1.34 ( Vauhti = 1.34 * neliöjuuri veneen vesilinjan pituudesta jalkoina.)

Jos vesilinja on tämänmukaan vaikka 7m ( 23.3 jalkaa ) tulee runkonopeudeksi 6.47 solmua.

"Useimmat veneet voi pakottaa kulkemaan runkonopeuttaan kovempaa, mutta pyöreäpohjaisella purjeveneellä tai työveneellä tämä ei kannata. Muutaman tonnin painoinen, 25 jalkainen purjevene saavuttaa kuuden solmun runkonopeutensa seitsemän tai kahdeksan hevosvoiman moottorilla. Viisikertaa tehokkaammalla koneella vauhtia saa lisää ehkä kahden solmun verran."

Liukukynnyksen ylittäminen:
Liuku kynnys löytyy kun muutetaan laskua seuraavanlaiseksi ( 2.5 * neliöjuuri veneen vesilinjan pituudesta jalkoina. ) ja tämän jälkeen nopeus artikkelin mukaan kasvaa lineaarisesti suhteessa moottoritehoon kunnes saavuttaa nopeuden ( 5 * neliöjuuri veneen vesilinjan pituudesta jalkoina. ) jolloin vene pysyy pinnalla ensisijaisesti hydrodynaamisten voimien ansiosta. Tämä loppu on nyt sellaista, että ymmärsinköhän tekstin oikein vai en, mutta parempi kuin ei mitään.

Avatar
Vandrock
Viestit: 354
Liittynyt: 20 Helmi 2005 21:27
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Vandrock » 23 Maalis 2005 14:08

Ajettiin kerran Nauticat 33:lla. Runkonopeuteen asti kaasun lisäys nosti vauhtia. Kun kaasua käänsi enemmän, sillä saattoi muuttaa kulkuasentoa, nopeus ei kasvanut yhtään.

Perinteinen runkonopeuden taskulaskimeton kaava on: vesilinjan pituus metreinä = nopeus solmuina. Alle 8m paatille 10-15 hepoa on riittävä. Merenkäynnissä isossa ylämäessä muutaman hevon reservi voi olla kiva.

Pohjan muotoilulla (ja turvallisuuden kannalta kyseenalaisilla perälevyillä) saa toki lisää vauhtia, mutta sopivatko kovat kierrokset leppoisaan veneilyyn on toinen juttu.

Oma paatti (signaturen kuvissa) 8,3m kulkee 40 hevosella noin 10 solmua, mutta mukavaan runkonopeuteen tarvitaan kolmasosa kaasusta.
Samalla veneellä vuodesta 1968
http://www.picturetrail.com/photos/vandrock

Mile
Viestit: 1181
Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44

Hull speed et al.

Viesti Kirjoittaja Mile » 23 Maalis 2005 14:33

kattoos vaik tää sivu:
http://www.geocities.com/Yosemite/Fores ... rmula.html

ja hakee voi esim. propcalc hakusanalla ( google ja muut hakukoneet) ... että kouluenglannille vähän hyötykäyttöä
Mile

Tommi
Viestit: 45
Liittynyt: 23 Maalis 2004 17:39
Paikkakunta: Kuopio

Netistä nopeesti käännettynä

Viesti Kirjoittaja Tommi » 23 Maalis 2005 16:49

Pistin kyseisen netti artikkelin erilaiseen muotoon mutta asia on sama:

Laskussa käytän vaikka keskimoottorivenettä venettä jossa esiintyy wanha suomalainen wikke 2W. Vene painaa 2500 kiloa miehitettynä. Leveys on 2.2m ja pituus 7.5 ( vesiraja on 6.8 m )
Wikke tuottaa 11hp 1600 kierroksella ja on suoralla akselilla potkuriin. potkurin koko on 14x8.5 kaksilapaisena. ( mikäli ajetaan bensalla on moottorissa 15% enemmän tehoa. 12.65 hv )
meripeninkulma/h =1 Solmu = 1.852 km/h = 6,076.1 feet/h = 72,913.2 inches/h

Runko nopeuden kaava
Määrittää veneen teoreettisen nopeuden uppouma runkoisissa aluksissa. Tämä kaava olettaa ettei ole tuulenvastusta eikä mitään jarruttavaa esinettä veneen rungossa.
Runkonopeus = 1.34 * (vesirajanpituuden neliöjuurella) = 1.34 * (neliöjuuri (6,8m/0.3048)) = 6,329 solmua

Kuinka paljon hevosvoimia tarvitaan runkonopeuteen
Määrittää teoreettisen hevosvoima määrän mitä tarvitaan runkonopeuden saavuttamiseen. Tämä kaava olettaa ettei ole tuulenvastusta eikä mitään jarruttavaa esinettä veneen rungossa.
Hevosvoimat = Veneen uppouma paunoina / (150 toiseen / runkonopeus toiseen) = 2500 kg * 2.2046 / (150 toiseen / 6,329 toiseen) = 5511.46 / (22500 / 40,06) = 9,81 hv
Tästä kaavasta näkee, että nopeuden kaksinkertaistuessa tehon tarve nelinkertaistuu ( tällä tavalla laskettaessa )


Veneen maksimi nopeus kyseisellä potkurilla
propellin pyörähtäessä, sen nousu määrittää kuinka pitkän matkan se kulkee vedessä. Yhdenkään propellin tehosuhde ei kuitenkaan ole 100 %
ja käytännössä sen ote "lipsuu" siirtämällä vettä syrjään eikä suoraan taaksepäin. Rungon hyvällä suunnittelulla tämä " lipsuminen " voidaan saada alle 10%.
Korvaavalla rungon muodolla ja nopealla potkurilla tämä lipsuminen on kuitenkin noin 45 %.
Tämä tarkoittaa, aluksen nopeus riippuu potkurin kierroksista, potkurin noususta ja lipsumisen suuruudesta.

wikke tuottaa 11 hv 1600 kierroksella ja suoralla akselilla potkuri pyörii yhtä nopeasti. Ilman propellin lipsumista veneen maksimi nopeus olisi:
Veneen nopeus = (kierrokset * 60 * nousu ( tuumina )) / 72913.2 = (1600* 60 * 8.5) / 72913.2 = 11,2 solmua

Kuitenkin propellin lipsuminen olisi 35 % niin potkuri työntäisi venettä 65 % teholla, jolloin maksimaalinen nopeus tälle yhdistelmälle olisi:
11,2 * 0,65 = 7,27 solmua
Kuitenkin runkonopeuden tullessa vastaan, potkuri alkaa lipsua enemmän. Tästä huomataan että potkurin nousua olisi pienennettävä ja halkaisijaa kasvatettava,
että saadaan maksimaalinen pito ja kierrokset 1600:aan. Mutta kukaan ei ole pakottanut ajamaan täydellä kaasulla.
2 pyttynen wikke riittää kyseiseen veneeseen tämän laskun mukaan.

hkhk
Viestit: 678
Liittynyt: 06 Maalis 2005 18:52
Paikkakunta: Vantaa

8 m veneessä 1 pyttynen Sabb n 8 hv

Viesti Kirjoittaja hkhk » 23 Maalis 2005 21:30

Mulla on n 8 metrisessä kevytrakenteisessa avofiskarissa 30 v sitten uutena ostettu norjalainen !!! pelastusveneen moottori, yks pyttynen SABB diesel, hevosia kait maksimissa 8.
Vene kulkee ei täydellä kaasulla juuri tuon, minkä poikien laskelmat osoittavat 6-7 solmua. Jos kaasun pistää täysille, ei vene juuri kovemmin kulje, lainetta vain alkaa syntyä.
Vastaavanlaisessa puisessa veneessä on käytetty ykspyttyistä Olympiaa, teho jotain 5-7 hv. hyvin kulkee, minkä runkonopeus sallii.
Kyyrö

Vastaa Viestiin