Potkuri syöpyy ?????

[Elwood]

Kavitaatiota tuo on.. saisiko vielä paremman kuvan potkurista ja tukilaakerista nyky asemassa sekä tietysti saavutetun nopeuden ja sen akselikierrokset? potkurin mitat taisi jo avauksessa olla. Ennen syöpymän korjausta pitää löytää keino millä tuleva syöpymä estetään, pikavilkaisulla näytti tuo syöpymä vielä niin pieneltä ettei sille välttämättä tarvi tehdä mitään.

[palonte]

Parempaa kuvaa en juuri nyt voi ottaa, sillä akseli on irti ja valmistelen pohjan läpivientireiän avartamiseen, eli teen "aarporaa" ja siten en viitsi akselia vielä takaisin laittaa. Voin kuitenkin mittailla potkurin navan ja tukilaakerin paksuudet ja ottaa mittauksista kuvat. Potkurin kierrokset ovat suoraan kampiakselin kierrokset. Kierroslukumittari on vasta nyt talvella asennettu, joten faktaa ei ole, mutta veikkaan normikierrosten liikkuvan alueella 2500-3000 1/min, jolloin nopeus liikkui n. 25Kn tuntumassa.
Huomasinpa muuten juuri että tuo 13" nousu on 1/3m, jolloin jokainen 1000 1/min vastaa n. 10 Kn (siis ilman luistoa).
Nopeuden nosto yli 30Kn onnistui, mutta tasapohjaisuus, joka ei pienennä märkäpintaa juurikaan vauhdin kasvaessa, alkoi panna hitosti hanttiin. Huippua keräsi ehgen n.35Kn koneen karjuessa ja veneen (kaiken) värähdellessä. Käytännössä ajelin aina tyyliin sopivalla cruising nopeudella n. 25Kn .
Ai niin miksi aion suurentaa potkuriakselin läpivientiä. No kuten jo aiemmin totesin, että tuolla alueella oli pientä vuotoa, aion holkittaa ko. reiän, jolloin nukun yöt paremmin.

[Elwood]

Katselin noita kuvia hieman tarkemmin ja silmiin pisti akselin jyrkkä kulma, joka jo sinällään on yksi syy kavitointiin navan läheisyydessä, mitä suurempi vauhti sitä suurenpi riski.

Tekisi mieli suositella v-vaihdetta(alennuksella).. tai vähintään akselin peräpään nostoa. Tulisi potkurin työntösuuntakin paremmaksi suurempia nopeuksia ajatellen.

Todelliset kierrokset ja nopeudet kiinnostaa siinä mielessä, että tietäisi potkurin kuormituksen, kun tuo kavitaatio kohta sopisi liian suuresti kuormitettuun ja kun kyseessä on vielä "korjattu" potkuri, niin eihän siitä vain ole samassa yhteydessä pienennetty nousua tuonne 13? kavitaatio jäljet sattuisi aika hyvin noiden kaikkien edellä mainittujen yhteisvaikutukseen. Myös potkurin pieni halkaisija viittaisi korkeaan luistoon, kuppi tietysti vaikuttaa asiaan, mutta sen kokoon ei pysty kuvien perusteella sanomaan mitään..

[palonte]

No joo, vai että jyrkkä on kulma. Onhan se, se kun on juuri sellainen miksi on aikanaan suunniteltu, onhan tukilaakerikin ostettu samasta pajasta kuin piirustukset. Niin ja tehtäis sellainen pikku pikku muutos että vaihdetaan V-driveen, eli siis kone ympäri ja silleee.
No, asiassa kun pysytään, niin potkurin navan halkaisia on 44mm ja tukilaakerin vastaava 40, niinpä voidaan todeta eroa olevan, mutta kuitenkin vain sen verran että sen saanee potkuria "viimeistelemällä" samaksi. Samoin kun on ollut kirjoittelua näiden välisestä tyhjästä alueesta, olen kallistumassa sille kannalle että siirrän potkuria takaisin taaksepäin, eli kasvatan väliä, mutta samalla täyttäisin välin jollain joustavalla kumi tms. letkulla, jolloin virtaukset ehkä toimisivat paremmin.
Syöpymät mielestäni tulee korjata jo siitäkin syystä että ilmiön mahdollinen poistuminen on silloin havaittavaissa helpommin. kestäisiköhän tuossa epoksi vai pitäisikö kokeilla tinausta

[Notreal]

kestäisiköhän tuossa epoksi vai pitäisikö kokeilla tinausta

Mitenköhän kemiallinen metalli pärjäisi paikkauksena? Olisi ainakin heppo laittaa / viimeistellä..
Niin ja paketissa on oikein potkurin kuvakin....

[Elwood]

Kemiallinenmetalli tai epoksi pitäisi kestää kunhan kavitoinnin saa pois, kunnollinen korjaaminen noin lähellä napaa onkin jo sitten pidempi tarina.

Tukilaakerin ja potkurin etäisyytenä kymmenen milliä on aika vähän.. pienenee entisestään kun ajossa moottorin kumityynyt? joustaa. Voisiko laakerin läpi virtaava vesi tehdä poikkeutus suihkua laakerin ja potkurinnavan raosta? Kumiletkun pätkä siinä välissä ei taida tehdä kovin hyvää laakerin voitelulle?? Potkurin etäisyyttä voisi kasvattaa kolmeenkymmeneen millin ja vielä muotoilla potkurin navan juohevaksi jättäen kuitenkin akselin viereen hieman suoraa pintaa ulosvetäjää varten. Kierros- ja nopeusmittarit olisi myös hyvä olla...

[Mile]

Puhdas kavitaatio syynä. En huomannut katsoa tarkemmin, mutta onko potkuria löty lapojen etureunaan sen irrottamiseksi?

Mulla aivan sama tapaus. Alko sen jälkeen kun kerran pinnapultin petettyä annoin kiinni jumittuneelle potkurille pari iskua navan tienoille.. ( siis se pinna napsahti omassa päässä).

Hio pois. Ei ne potkuritkaan ikuisia ole, niin ne kuluvat renkaatkin autoista.. kumma homma kun autoon laittaa mielellään sen 600 rengassatsiin, mutta potkurin pitäisi kestää isältä pojalle ja ei uutenakaan saa maksaa ku kympin korkeintaan...

Akseli kun on kulmassa niin siinä se akselin yläpuolella oleva lapa haukkaa aika railakkaassa kulmassa sitä vettä. Siinä navan vieressä virtaus kun irtoaa niin alkaa kuluttaa lapaa.

Onko akselin kannatin aivan liki potkuria, siinä kannattimen laakerin perästä potkurin napaan pitäisi olla joku pari tuumaa , ja kannattimen vielä olla vinossa potkurista poispäin. Entä kannattimen varsi, onko kovin paksu, tylpällä paksulla jättöreunalla?

Tilaa jenkeistä teräksinen ropeli, kestää paremmin, ja sieltä löytyy juuri tuohon sopivia.

[Elwood]

Lavan etureunaan lyöminen aiheuttaa kavitointia johtoreunan läheisyyteen ja yleensä vielä painepuolelle..

Mitä suotta ostamaan uutta potkuria, kun korjatullakin pärjää... ja joskus korjattu on jopa parempi kuin uusi... riippuu tietysti korjaajasta

[Mile]

Juurikin, hyvin korjattu on varmasti parempi kuin uusi. Kuinkas monta niitä hyviä korjaajia vielä löytyy, sellaisia jotka hallitsevat myös nuo nopeasti pyörivät, joissa tehojakin takana?

Tuo miltä puolelta lapaa lyttyyn lyöminen kavitointia aiheuttaa riippuu varmaankin siitä mille puolelle "klommo" sattunut tulemaan?

ketjun aloittajan kuvissa näyttää kuin lavan johtoreunaa olisi hiottu juuri tuon navan tuntumassa; lieneekö sillä korjattu venäläisen hienosäätölekan jättämiä jälkiä.

Jos nyt oikein yrittää väkisin tuota mahdollista teoriaa tähän sovittaa, niin hiomalla on ehkä aikaansaatu kulma lavan pintaan, josta virtaus irtoaa - syäpyminen tapahtuu sitten myöhemmin paikassa jossa virtaus taas iskeytyy uudelleen lapaan kiinni. Painepuolella virtaus ehkä osuu uudelleen lapaan nopeammin, ja jälki siksi lähempänä vauriokohtaa? Mene ja tiedä - en minä ainakaan, kunhan arvuuttelen.

Ja se nyt ainakin on tosiasia, että kun akseli on kulmassa, niin vesi potkurille tulee vinosti, ja tämän lisäksi virtaus tulee sekä akselin kannatinlaakeripukin että itse akselin ohitse, jotka molemmat aiheuttavat melkoista häiriötä potkurille tulevaan virtaukseen.

Nämä yhdessä ja erikseen, yhdistettynä nopeaan veneeseen, pieneen potkurin kokoon sekä suureen tehoon = kavitaatiota ei voida täysin välttää. => potkurin kuluminen pitää hyväksyä.

Vanhoista torpedoveneistä kerrottiin että niillä oli normaalipotkureita ja sitten ns. taistelupotkurit joilla saatiin ulos ne viimeiset solmut. Täydessä nopeudessa nämä taistelupotkurit kavitoivat itsensä piloille lyhyessä ajassa - mutta kestivät riittävän pitkään jotta "iske ja pakene" taktiikka toimisi.

Nikkeli-alumiini-seosteisen pronssin sanotaan kestävän kavitoinnin aiheuttamaa eroosiota paremmin kuin perinteisen mangaanipronssin - mutta on tätä kalliimpaa, ja teräspotkureiden kestävän parhaiten.

Jotta kavitoinnilta voisi välttyä tai edes tuntuvasti vähentää, niin potkurin halkaisijaa tulisi kasvattaa tuntuvasti ja samalla pudottaa kierroksia => nousu jyrkkenee ; sopivan jyrkän potkurin löytäminen voi olla kiven takana, ja edellyttäisi olemassa olevaan veneeseen melkoisia muutoksia aina vaihteesta lähtien -ei siis hyvä.

Jos tuohon löytäisi oikean superkavitoivan potkurin, niin sellainen voisi tässä tapauksessa toimia hyvinkin parhaiten, ne kun on suunniteltu toimimaan jatkuvassa kavitoinnissa, mutta oma luuloni aiheesta on että ollakseen yhtä tehokas kuin nykyinen, sellaisen pitäisi olla nykyistäkin pienempi ja pyöriä nopeammin .

Laskin joskus täyskavitoivan potkurin ( Newton-Rader) mitoituksen n. 150 -160 hp (4000 rpm)koneelle, jolloin tehokkaimmaksi näytti tulevan n. 8.3" halkaisijaltaan oleva potkuri, jonka olisi muistaakseni pitänyt pyöriä 3600-4000 rpm , eli käytännössä suoralla välityksellä.

Vastaava ei-kavitoivaksi suunniteltu potkuri taas on luokkaa 16-17" halkaisijaltaan, ja puolta alhaisemmilla kierroksilla.

Eli vaihtoehdot jotka mielestäni sopivat tämän kyseisen tapauksen kanssa elämiseksi:

- tarkistaa perälaakerin ja potkurin välinen etäisyys
- kannatinlaakerin varren paksuus; onko mahdollista ohentaa jättöreunaa; muotoilla
enemmän pisaramaiseksi
- tarkistaa potkurin kunto ( tarkistuttaa)
- hyväksyä tilanne ja vaihtaa potkuri uuteen aina tarpeen vaatiessa
- hankkia seuraavaksi potkuriksi sellainen joka suunniteltu suurille tehoille, jossa paljon
lapapintaa ( iso DAR), ja mahdollisesti tehty materiaalista joka kestää paremmin (
Nibral, tai teräs)

http://www.tescon.fi/pdf/price/Mikado_2009_Hinnasto.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

jos nykyinen potkuri on tuon vakio B-tyypin näköinen, niin tilannetta voisi auttaa jo vaihtaminen isolapaisempaan mikkihiirenkorvaiseen, mutta nuo high skew mallitkaan eivät välttämättä olisi huonoja vaihtoehtoja. Mikado muistaakseni tekee myös superkavitoivia potkureita ( tilaustavaraa).

Myäs Mepratuote Turuus osaa auttaa, ja moni muukin.. käytettynä tuohon veneeseesi ei välttämättä löydy sitä nappiin osuvaa potkuria koska noita nopeita ja pieniä akselivetoisia ei Suomesta enää kovin paljoa löydy.

Jos taas pähkähullut ideat kiinnostavat, niin potkurin tuuletuksella voidaan kavitointi välttää kokonaan... siinä johdetaan ilmaa potkurin imupuolelle potkurin eteen, aivan kuin perämoottoreissa ja perävetoilaitteissa tehdään, joissa tosin ilman korvaavat moottorin pakokaasut. Eli putki potkurin kannatinta pitkin perälaakerille aivan potkurin eteen josta potkuri saa imettyä ilmaa ; hana putkeen niin siitä voi säätää ilmamäärää; koneen kiekkamittarilla ja nopeusmittarilla sitten säätää sopivaksi

[Notreal]

Mitä tapahtuisi jos ei tekisi mitään muutoksia vaan paikkaisi joka talvi tuon
samaisen paikan putkurissa jollain "helpolla" aineella, vaikka sillä kemiallisella metallilla.?

[Mile]

Ei taida kemiallinen metalli kestää kavitoinnin vasarointia oikeaa metallia paremmin, mutta ei kukaan kiellä kokeilemasta. Itse paikkauttaisin jollakulla potkurikorjaajalla joka korjaisi metallipaikalla, tai sitten epoksilla.

Mutta tämän tyyppinen rusetti voisi olla aika passeli tuohon paattiin:

http://www.australpropeller.com.au/cleaver.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

[Notreal]

Ei taida kemiallinen metalli kestää kavitoinnin vasarointia oikeaa metallia paremmin, mutta ei kukaan kiellä kokeilemasta. Itse paikkauttaisin jollakulla potkurikorjaajalla joka korjaisi metallipaikalla, tai sitten epoksilla.

Mutta tämän tyyppinen rusetti voisi olla aika passeli tuohon paattiin:

http://www.australpropeller.com.au/cleaver.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

Tarkoittiko tämä, että "omalla jokatalvisella paikkauksella" potkuri hajoaisi lopullisesti suht. nopeasti ?

[CC]

Jos taas pähkähullut ideat kiinnostavat, niin potkurin tuuletuksella voidaan kavitointi välttää kokonaan... siinä johdetaan ilmaa potkurin imupuolelle potkurin eteen, aivan kuin perämoottoreissa ja perävetoilaitteissa tehdään, joissa tosin ilman korvaavat moottorin pakokaasut. Eli putki potkurin kannatinta pitkin perälaakerille aivan potkurin eteen josta potkuri saa imettyä ilmaa ; hana putkeen niin siitä voi säätää ilmamäärää; koneen kiekkamittarilla ja nopeusmittarilla sitten säätää sopivaksi

Missä perämoottorissa tai vetolaitteessa johdetaan ilmaa potkurin eteen? Tai pakokaasua?
Onhan se totta, ettei kavitointia voi tapahtua, jos potkurin edessä on pelkkää ilmaa. Pitääkö se rupeli ottaa sitten lentokoneesta?

[matti]

Jos taas pähkähullut ideat kiinnostavat, niin potkurin tuuletuksella voidaan kavitointi välttää kokonaan... siinä johdetaan ilmaa potkurin imupuolelle potkurin eteen, aivan kuin perämoottoreissa ja perävetoilaitteissa tehdään, joissa tosin ilman korvaavat moottorin pakokaasut. Eli putki potkurin kannatinta pitkin perälaakerille aivan potkurin eteen josta potkuri saa imettyä ilmaa ; hana putkeen niin siitä voi säätää ilmamäärää; koneen kiekkamittarilla ja nopeusmittarilla sitten säätää sopivaksi

Missä perämoottorissa tai vetolaitteessa johdetaan ilmaa potkurin eteen? Tai pakokaasua?
Onhan se totta, ettei kavitointia voi tapahtua, jos potkurin edessä on pelkkää ilmaa. Pitääkö se rupeli ottaa sitten lentokoneesta?

Sen yleisempää kokemusta asiasta, mutta tein Mary II:een ko "vetolaitteen", siinä koko pakoputki päättyi potkurin eteen, akselin yläpuolelle.
Rupelin ostin Veneakselistosta Sipoosta, ei se lentokoneeseen kävis(16"x20"x4).
Eihän se kovaa kulkenut/kulje, mutta pääsyynä siinä on konilauman pienuus siellä akselin etupäässä, mut sellainen 20kn oli/on hyvä matkanopeus yksin ajaessa.
Niinkuin Mile viittaakin, se pähkähulluus vetosi, piti kokeilla, kaveri hämmästeli, että sain sen toimimaan, vertas siihen, kun joskus insinöörien suunnittelematkaan ei toimi.
Etuna veneen pieni kulkusyväys; potkurista vain alaosa on pohjalinjan alapuolella kun akseli tulee läpi peräpeilin ja napa on just pohjalinjalla.

Matti

[palonte]

Täällähän on väkeä kuin kuopion torilla konsanaan, taitaa aihe kiinnostaa.
En muutamaan päivään ehtinyt tilannetta tarkistaa, niin johan on kommenttia, hyvä niin.

Potkurin kunto syöpymiä lukuunottamatta on hyvä ja se toimii loistavasti. Ei värähtele, ei luista edes kaarroksissa, panee lujasti hanttiin isolle koneelle, lähtee niin rajusti, ettei edes kokeneella lautailijalla saa työntää kaasua auki lähdössä (tasapohjaisella kun ei juuri liukukynnystä ole). Ostin rusetin ebayn kautta jenkeistä ja se on alunalkaenkin tehty juuri vesihiihtoveneeseen. Potkurin muodot ovat tehtaan jäljiltä, lapojen pään korjauksia lukuunottamatta, ja siksi se ei täysin istu navan alueella tukilaakerinmuotoon.
Tukilaakerin kannatinvarsi on myös tällaiseen käyttöön tehty ja on siten melko hoikka ja sulavamuotoinen, valuosana tosin pinta voisi olla parempi.

Olen kallistumassa ratkaisuun, jossa hieman viimeistelen navan muotoa, kasvatan potkurin etäisyyttä tukilaakerista, kasvatan tälle välille jäävän akselinpätkän halkaisijaa kumiletkulla tms. Itse ropellin vauriot korjaan varmaankin kemiallisella metallilla, tosin mulla ei sellaista ole, eikä aiheeesta kokemuksiakaan, mutta nythän niitä sitten tulee. Samoin ajattelin viimeistellä kannatinta, tosin vain pinnan osalta.

Projekti etenee tällä hetkellä muissa töissä, mutta kunhan tulee hieman etenemää, päivitän kerrallaa blokiin kuvia.