Fiskareiden kiikkeryys

[ms.venla]

kunnon meriläinen ei kaadu edes pihassa, nousee yhden miehen voimilla kölilleen pihassakin.

[ainur]

kunnon meriläinen ei kaadu edes pihassa, nousee yhden miehen voimilla kölilleen pihassakin.

No tuohan taas riippuu naapurista...Tai "vaimosta"

[pellamo]

Merta vastaan ei voi taistella.....Pitää vain myötäillä jokainen veneensä runkomallin
antamin avuin...
Moni pilaa "hyvärunkoisiakin paatteja" mielettömillä hyttirakenteilla yms. tuulipinta-alalla(puhumattakaan kalusteiden yms.painosta)
huvivenekäytössä ettei alunperin hyväksikoettu malli enää toimi.
kysymys....Onko Summassa ja Pellingissä tehty vain yhtä ja samaa mallia aina?
Onko yks ja sama veistäjä molemmissa paikoissa ja malli sekä koko?Mä kun en tiedä niin kysyn

[raimå]

Pääerona vois sanoa että "Summalaiset" on tehty kestämään ydinsodan ja painoa on kertynyt melkoisesti. "Pellinkiläiset" taas tehty kevyemmin. Ymmärtääkseni 10 metrinen summalainen voi painaa lähes kaksi kertaa enemmän kuin vastaavan kokoinen pellinkiläinen. Ja onhan niissä kaikissa eroja, joista meikäläinen ei osaa sanoa oikein mitään. Omasta mielestäni pellinkiläiset ovat niitä tuon ajan raasereita ja summalaiset traditionaalisia ja hidaskulkuisia.

Ystävälläni on kusilaituinen 12 metrinen avofiskari jonka runko muistuttaa "siroudeltaan" pellinkiläistä, mutta maalle nostettuna paljastuukin todella oudon tyyppinen rungon muotoilu mitä en ole nähnyt ikuna missään. Eli kyllä varmaan jokaisella kyläsepällä ihan oma käden jälki.

Kyllä semmonen lujaa kulkeva iso pellinkiläinen on merten herra!

[JussiA]

"Onko yks ja sama veistäjä molemmissa paikoissa ja malli sekä koko?Mä kun en tiedä niin kysyn "
Juu veistäjiä on ollut paljon molemmissa paikoissa, molemmilla seuduilla tehdyillä veneillä on vaan tyypilliset ja tunnistettavat ominaispiirteet.
Olin edesmenneen Poju Suntion opissa Haminassa, hän kyllä ihmetteli koulukaverini yli ysimetrisen Pellinkiläisen piirustuksia joissa laudan vahvuus oli 14mm,
Vastaavan kokoinen Summalainen on tehty tuplasti vahvemmasta tavarasta.
Kuulemani tarinan mukaan Pellingissä nopeus oli suuressa asemassa siitä syystä että sieltä ajettiin Helsinkiin kaloja myymään, Hamina-Kotka alueella ei noin pitkää taivalta ollut pääsääntöisesti taitettavana. Enpäs tiedä pitääkö kutinsa.

[pellamo]

Tokihan vene saa vahva olla.
Onkohan se 14mm lauta limi vai tasasauma kun se on 9m paatissa tuplattu paksuudeltaan..Vai onko se 28mm(tuplattu) tasasaumaiseen ja 14mm limisaumaiseen?

[Veli-Matti]

Summalaiset ja pellinkiläiset on useimmiten tasasaumaisia oli laudoituksen vahvuus mikä tahansa.
Kyllä ne summalaistenkin rakenteet vaihtelevat veistäjä kohtaisesti;
Suurnäkin veistämä Dejah Thoris on 32mm lautaa, 2" veistokaaria keulassa on 3m matkalla ja perässä 1,5m 28cm jaolla ja keskiosa veneestä on samalla jaolla mutta joka toinen on jämerä painokaari. Pituusjäykkääjät on 3x8" ja läpi koko veneen. Näillä rekenteilla painoa on kertynyt ajokunnossa +6 tonnia. Vastaavasti Simon summalainen Petra joka on Veljekset Timperin veistämä on huomattavasti kevytrakenteisempi ja painaa ajokunnossa muistaakseni 3,2 tonnia.
Myös runkomuodossa on melkoisesti eroa - Dejah Thoris on pullukka ja Petra solakampi mutta molemmat ovat kuitenkin samankokoisia "summalaisia".
Ei summalainen eikä pellinkiläinen ole mikään yksityyppivene vaan niitä on hyvin monenlaisia veistäjästä riippuen. Yleisimmin niille luonnehditaan eroksi nopea vs. hidas ja/tai kevytrakenteinen vs. raskasrakenteinen.

[simo]

Vastaavasti Simon summalainen Petra joka on Veljekset Timperin veistämä on huomattavasti kevytrakenteisempi ja painaa ajokunnossa muistaakseni 3,2 tonnia.

Pari pientä oikaisua:

Petra painaa keväällä tankki täynnä 3320kg ja on Tapani Suortin veistämä

[Veli-Matti]

No eipä ollut isoja korjauksia - 120 kiloa painoon lisää ja veistäjäkin on "summalainen"

[Wave]

Onko kenelläkään toteutettuna kiikkeryyttä ajossa vähentävää ratkaisua, siis lähinnä kai erilaisia listoja tai aputasoja jotka toimivat hyvin. Oma tarpeeni olisi saada vain hieman lisää vakautta lähinnä sivumyötäiseen ajettaessa, muuten kulku on komeaa. Veneeni on 10 m Pellinkiläinen.

[raimå]

Eikös Pellinkiläisen "kiikkeryyttä" pysty kaikkein parhaiten säätämään kaasukahvalla? Siis jos koneessa riittää tehoa, perä junttautuu alas, yhteen asentoon ja sitten menhään!

Family Cruiserin rungon sivuilla ja espanjalaisten kalastusveneiden runkojen sivuilla olen nähnyt sellaiset 90-asteen kulmassa runkoon kiinnitetyt n. 20 cm. "suikaleet" joiden kait pitäisi estää rullausta. Mene ja tiedä toimiiko. Asennuksen vaikeus on varmaan kanssa hankalaa, miten saada nämä suikaleet asettumaan siten että eivät haraa vastaan ajossa.

[Mile]

Eikös kunnon köli ajaisi samaa asiaa kuin kaikki sivuilla sojottavat siivekkeet ja eväkkeet?

Ei ole köliveneistä mitään kokemusta, että mitenkäs tuo kölin koko vaikuttaa rullaukseen?

[venho]

Kiikkeryys on mielenkiintoinen aihe. Mitä sillä tarkkaan ottaen sitte tarkoitetaankin.
Minä olen ymmärtänyt, että sillä tarkoitetaan laitapainoherkkyyttä, mutta vaikuttaisi siltä, että jotkut tarkoittavat sillä lisäksi rullausherkkyyttä aallokossa.

Itsellä on kokemusta moottoriveneestä (reilu 10 metrinen) joka sietää laitapainoa usean miehen verran, kallistumatta silti kovinkaan paljoa, mutta allokko-ominaisuudet ovatkin sitten ihan kamalat. Jo pienessä sivutuulessa pystyssä pysyminen vaati keskittymistä.

Samasessa veneessä on kuulemma joskus ollut jonkinmoinen tukipurje, mutta en tiedä kuinka onnistunut se on ollut.

Vene ei ole minun, mutta olen ehdottnut omistajalle, että laittaa lisäpainoa ja sijoittaisi sen niin, että se ei tulisi veneen pohjalle vaan ennemminkin vaikka katolle. Tällätavalla painopiste saataisiin ylemmäksi ja se uskoakseni lieventäisi heiluri liikettä.

Uskon, että moni on yrittänyt vakauttaa venettä lisäpainoilla ja sijoittanut ne veneen pohjalle, josta voi olla lopputuloksena, että rullaaminen vain pahenee. Laiturissa vene on tietysti vakaampi.

[janix76]

Kiikkeryys on mielenkiintoinen aihe. Mitä sillä tarkkaan ottaen sitte tarkoitetaankin.
Minä olen ymmärtänyt, että sillä tarkoitetaan laitapainoherkkyyttä, mutta vaikuttaisi siltä, että jotkut tarkoittavat sillä lisäksi rullausherkkyyttä aallokossa.

Itsellä on kokemusta moottoriveneestä (reilu 10 metrinen) joka sietää laitapainoa usean miehen verran, kallistumatta silti kovinkaan paljoa, mutta allokko-ominaisuudet ovatkin sitten ihan kamalat. Jo pienessä sivutuulessa pystyssä pysyminen vaati keskittymistä.

Samasessa veneessä on kuulemma joskus ollut jonkinmoinen tukipurje, mutta en tiedä kuinka onnistunut se on ollut.

Vene ei ole minun, mutta olen ehdottnut omistajalle, että laittaa lisäpainoa ja sijoittaisi sen niin, että se ei tulisi veneen pohjalle vaan ennemminkin vaikka katolle. Tällätavalla painopiste saataisiin ylemmäksi ja se uskoakseni lieventäisi heiluri liikettä.

Uskon, että moni on yrittänyt vakauttaa venettä lisäpainoilla ja sijoittanut ne veneen pohjalle, josta voi olla lopputuloksena, että rullaaminen vain pahenee. Laiturissa vene on tietysti vakaampi.

jo ton painon laittaminen mahdollisimman ylös ei oo tosiaankaan mikään viisasteko johan siinä alkaa fysiikan lait tulemaan vastaan.... mitä alempana painopiste on niin sitä vakaampi ja tanakammin paketti liikkuu niin vedessä kuin kuivalla maallakin mutta jos tota kiikkeryyttä alkaa selvitellä tarkemmin niin kyl se pohjasta ja sen muodosta on noin 60% kiinni ja loput painopisteestä joka pitäisi olla mahdollisimman keskellä ja alhaalla. veneitä joita olen ajanut/ omistanut joissa on ollut paino keulassa ja takana keula painoinen puskee kaik aallot läpi ja sukeltaa välillä ja taas takapainoinen heittää keulaa miten sattuu aallokossa tosin unelma tilanne ois et veneen raskaimmat paketit ois keulasta perään tasaisesti laitettuna mutta se vain kaikissa ei oo mahdollista. nyt nykyisessä ( 12m pitkä , 3,5 leveä ja syväys 1,3metriä) venhosessa veneentekijä yrittänyt saada painopisteen keskelle ja mahdollisimman alas. ainut minkä voisin muuttaa niin vesi ja polttoaine säiliöiden paikkaa kun nykyisin ovat veneen sivuilla niin painotus ei aina kohdillaan tosin hyvä apu on ollut muissa venhosissa johon ollaan rakennettu taka siipiä ja sivu siipiä vakauttamiseksi niin on jollain tavalla toiminut mutta kun aina kun tulee jotain uutta joka "ei kuulu" veneen ominaisuuksiin niin pitää tehä ylimääräistä ettei runko rupea vauriotumaan sivu ja taka evillä on yllättäväkin kova vastus vedessä joka taas kohdistuu runkoon rasitteena. esim. merillä kulkevat isoissa risteilijä laivoissa on kyljistä ulos työntyvät evät kovalla kelilä vakauttamaan alusta

[JussiA]

Kiikkeryys on mielenkiintoinen aihe. Mitä sillä tarkkaan ottaen sitte tarkoitetaankin.
Minä olen ymmärtänyt, että sillä tarkoitetaan laitapainoherkkyyttä, mutta vaikuttaisi siltä, että jotkut tarkoittavat sillä lisäksi rullausherkkyyttä aallokossa.

Itsellä on kokemusta moottoriveneestä (reilu 10 metrinen) joka sietää laitapainoa usean miehen verran, kallistumatta silti kovinkaan paljoa, mutta allokko-ominaisuudet ovatkin sitten ihan kamalat. Jo pienessä sivutuulessa pystyssä pysyminen vaati keskittymistä.

Samasessa veneessä on kuulemma joskus ollut jonkinmoinen tukipurje, mutta en tiedä kuinka onnistunut se on ollut.

Vene ei ole minun, mutta olen ehdottnut omistajalle, että laittaa lisäpainoa ja sijoittaisi sen niin, että se ei tulisi veneen pohjalle vaan ennemminkin vaikka katolle. Tällätavalla painopiste saataisiin ylemmäksi ja se uskoakseni lieventäisi heiluri liikettä.

Uskon, että moni on yrittänyt vakauttaa venettä lisäpainoilla ja sijoittanut ne veneen pohjalle, josta voi olla lopputuloksena, että rullaaminen vain pahenee. Laiturissa vene on tietysti vakaampi.

Nyt olet kyllä pahasti hakoteillä tuon lisäpainoasian kanssa. Toivottavasti kaverisi ei uskonut lisäpainoa katolle ideaa.