Kaasupullon kotelo

[raimå]

Olen mietiskellyt mahdollisuuksia rakentaa 5kg tai 11kg kaasupullolle koteloa veneen sisäpuolelle siten että siitä saisi oikeastikin uloshengittävän laatikon...

Yleensähän pienemmissä fiskareissa tämä ei ole millään mahdollista, pienen laidan korkeuden takia. Nyt tulevassa veneessä reilummin rungolla korkeutta ja homma varmastikin helpottuu.

Olen ajatellut sijoittaa pullon avotilaan/ajohytin jommalle kummalle laidalle. Houkutus on suuri tehdä kotelo siten että jää matkustamon penkin kannen alapuolelle. Tällöin on varmaankin pakko käyttää 5kg säiliötä, joskin siinä ei isompaa ongelmaa - ottaa vain useamman pönikän mukaan matkalle. Tällöin valumaputki saattaa tulla lähelle vesilinjaa.

Laatikko varmaankin olisi fiksuin rakentaa vanerista kasaan ja sen jälkeen kuiduttaa muutamalla mattokerralla sisäpuolelta, jotta tosiaan tulee tiivistä. Entäpä millaista palikkaa pitäisi soveltaa läpivienteihin? Kaippa siihen joku normaali vesipuolen läpivienti sopii ja reilusti sikaa väliin.

Kysymys olisikin nyt että mikäli sijoituspaikka ei oikein anna myöden valumaputken sijoitusta laatikon alalaitaan (tulee liian lähelle veden pintaa) onko oikeastaan mitään hyötyä sijoittaa valumaputki laatikon yläosaan? Ei varmaankaan...

No entäs arvon herrat, jos valumaputken sijoittaa alaosaan ja ulostulo kyljestä tulee melko lähelle vesirajaa, onko siitä juurikaan haittaa mikäli laatikko on vesi/kaasutiivis ja valumaputki yhtälailla tiivis? Voisihan kaasupullon alle tehdä pienen korokkeen jos ruikkaa merivettä laatikon sisälle hetkellisesti, niin ei kaasupullo ui jatkuvasti vedessä? No entäpä sitten korroosio perskele, kun laatikon sisällä meriveden kosteutta ajossa ja senkin jälkeen todennäköisesti?

Olisi kiva kuulla miten muut ovat noudatelleen kaasukotelointien kanssa. Helppohan se olisi tietysti tasaperäisessä veneessä laittaa esim. uimatasolle, mutta nyt ei ole uimatasoa (eikä tule) ja kannelle en todellakaan halua jotain epämääräistä laatikkoa estämään kulkua. Eli mikäs nyt neuvoksi. Pitääkö keksiä ruuti uudelleen:)

PS. Jos jollain vinkkiä minne kannattaa vanhempi kaasuliesi/hella viedä koeponnistettavaksi pääkaupunkiseudulla saapi antaa vinkkejä:) Vai onko parempi tilata kaasuasentaja asentamaan/varmistamaan kaikkien putkienkin tiiveys?

[rickenbacker]

Mulla on tuollainen vanerista tehty kuidutettu boxi komposiittipullolle. Tuo komposiittipullo on hyvä, sillä se on kevyt, sillä ei kolhi paikkoja, se ei ruostu ja siitä näkee läpi kuinka paljon kaasua on jäljellä.

Laatikon kyljestä, aivan pohjalta on läpivienti veneen kyljestä ulos. Haponkestävä, mutterilla kiristettävä laippa sekä laatikon seinässä, että kyljen läpi. Sikaa välissä. Kummassakin laipassa haponkestävät palloventtiilit joihin pääsee käsiksi veneen sisältä helposti. Välissä teräskierrevahvistettu kumiletku. Alaputken korkeus vesirajasta n.35cm.

Laatikon kannen, joka sijaitsee sivukannella ajohytin vieressä, tein reunoiltaan väljäksi (n.5-7mm joka puolelta). Ajatuksena oli että laatikossa on "läpiveto" kun alhaalla on valumaputki ja yläpuolella väljä luukku. Käytännössä kaikki kannella liikkuva roska kerääntyy laatikon pohjalle ja tukkii valumaputken (sisähalkaisija n.20mm). Tarkoutuksena onkin muuttaa yläpuolen rakennetta niin ettei kököt pääse enää alas. Vaihtoehtoina on tiivistää luukku kunnolla tai sitten rakentaa välittömästi luukun alapuolelle "rännit". Kummassakin tapauksessa pitää yläpuolen tuuletus miettiä uusiksi.

[raimå]

Ookoo hyvä kuulla että muitakin "kaasumiähiä" olemassa:) Oon tottunut juniorina asuntoautoilla matkaillessa että kaikki toimii kaasulla tai verkkovirralla. Ja ainakin oma fiilis on että hyvin riittää 11kg lämmittämään kesäisin isoa asuntoautoa ja pyörittämään jääkaappia matkalla. Sitten verkkovirtaan kiinni jos sellainen on saatavilla.

Mulla ois rickenbackerille vielä kysymystä. Miksi palloventtiili valumaputkessa? Entä tuleeko vesi kovalla kelillä pahastikin reiästä sisään vai onko pikemmin joitain roiskeita ym.?

[rickenbacker]

Jos oikeen säännösten mukaan mennään, niin jokainen runkoläpivienti lähellä vesirajaa tai sen alapuolella on varustettava suljettavalla venttiilillä. Palloventtiili on siitä hyvä että se harvemmin jumittaa/falskaa ja on nopea avata ja sulkea. Myös aukinaisen venttiilin läpi on mahdollisimman suora reitti tavaran kulkea, eikä sinne yleensä jää roskaa.

Oletustilanne: Tuo em. kumiletku menee jostain syystä puhki tai poikki (hyvin epätod.näk.) on hyvä että läpiviennin saa suljettua ettei tule mahdollinen roiskevesi sisään. Ja vastaavasti kotelon päässä oleva venttiili voidaan sulkea ettei kannelle roiskuva merivesi tai sadevesi (tai pahimmassa tapauksessa pullosta vuotava kaasu) valu kotelosta suoraan pilssiin. Tällaisia tilanteitahan varten on veneessä valikoima erikokoisia letkunpätkiä ja klemmareita jotta vian voi korjata tilanteen salliessa

Itselläni tuo runkoläpivienti on n. puolessa välissä veneen pituussuunnassa veneen leveimmällä kohdalla. Koskaan en ole huomannut boxin keräävän vettä kovassakaan merenkäynnissä, mutta roiskeveden mahdollisuushan on aina olemassa.

[raimå]

Aivan kyllä kyllä. Ymmärsinkin tuon venttiilin merkityksen jo etukäteen, halusin varmistaa vain ettei kyse ole jostain muusta.

Oma koteloni tulee rakenteellisesti sellaiseksi että hana tuskin tulee mahtumaan rungon ja kotelon väliin. Saas nyt kattoa. Pitäähän se säädöksien mukaan edetä ettei tule nokkapokkaa katsastajan kanssa. Monet venepuolen säädökset on kyllä tehty hypoteettisen "mitä jos, ehkä, kun jos tapahtuu näin" ajatuksen mukaan. Itse tykkään soveltaa tervettä järkeä rakenteiden suunnittelussa - joka ei välttämättä aina kohtaa katsastussäädöksien kanssa 100%:sti - ehkä kuitenkin 99%:sti:)

[rickenbacker]

tevisu on oikeassa, se 300mm on raja, muistin väärin. Samoin se on tuolla SFS-standardissa.

Vesillä on kyllä hyvä olla olemassa kaikessa ns. varmuuskerroin,
"mitä jos, ehkä, kun jos tapahtuu näin"-skenaario on hyvä käydä läpi jo suunnittelupöydällä ja tarkistaa tilanne viimeistään rakennusvaiheessa. Parempi tehdä varmanpäälle kuin katua jälkeenpäin.

Itsellä sattui olemaan nurkissa tuollaiset palloventtiilit, joten niiden asentamiseen ei tarvinnut rahallista panosta ...kaupasta haettuna ovat arvokkaita.

Kyseisen säädöksen runkoläpiviennistä tässä nimenomaisessa tapauksessa olisin pystynyt "kiertämään" tekemällä boksista leveämmän, niin että boksin yhtenä seinänä olisi toiminut rungon sisäpuoli. Läpiviennin tilalle olisin voinut puhkaista kunnon valuma-aukon... olisikohan tuo sitten mennyt nimikkeellä "itsetyhjentyvä kannellinen avotila"?
Halusin kuitenkin jättää boksin ja rungon väliin tilan kaasuputkistoa ja pilssin ilmanvaihtoa varten.

Sekin täytyy aina muistaa että jokainen vene on oma yksilönsä ja kaikkia toteutuksia ei pysty toteuttamaan samalla tavalla. Maalaisjärkeä siis

PS. Tuossa lisäksi vielä yksi "mitä jos, ehkä, kun jos tapahtuu näin"-skenaario:
http://www.onnettomuustutkinta.fi/36420.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

[raimå]

No kyllä se näin on että varman päälle pitää homma tehdä. Silti mielestäni tärkeämpää on TUNTEA veneensä teknisesti niin hyvin että tietää mahdolliset epäkohdat ja voi pahassa paikassa ennaltaehkäistä onnettomuuden tätä kautta. Se on kyllä taivahan totta että varalaitaa on vain siihen asti mistä vesi voi missään tapauksessa tulvia sisälle....

[jarppi]

Koskaan ei ole venttiilejä liikaa on putkimiespiireissä aika yleinen sanonta. Vanhoissa taloissa varsinkin on usein se tilanne, että jos patteriverkostossa tarvii jotain korjailla, niin joutuu tyhjentämään koko verkoston, että saa jonkun pikkuhomman tehtyä, esim vaikka vaan varoventtiilin vaihdon. Sama lienee veneissäkin. Kaasupullolaatikossa tai vastaavassahan on vaan semmonen pikku ongelma, että siinä vaiheessa kun huomaat (hajusta) että kaasun ulosvirtausletku on vioittunut, niin ne kaasut on jo siellä pilssissä. Toisaalta mitä vähemmän on liittimiä letkun varrella sen vähemmän on vuotavia liitoksiakin. Jos boksin rakentaa, niin että sen boksin reunat on reilusti vesirajan yläpuolella, niin eihän se vesi sieltä boksistakaan sisään pääse. Mulle kaasumies sanoi, että sen lootan pitää olla tiivis, eli ei saisi tuulettua yläkautta. Mitäs hyötyä on jos kaasut ajetaan läpivedolla yläkautta kannen välistä sinne veneen sisäpuolelle josta ne hakee tiensä ilmaa raskaampana sinne pilssiin.

[Northling]

Moro

Juu niin sano katsatusmies mullekin että pitää olla tiivis kansi... ensin. Kun ihmettelin sitten sitä että mites ne kaasut sitten pääasee sieltä laatikosta pois valumaan jos ei ole yläpäästä korvausilmareikää hän lupasi tarkistaa asian.
Tarkistettuaan jostain (SPL?) ilmoitti sitten että laatikko EI saa olla tiivis yläpäästään vaan pitää olla korvausilmareikä.

Pulloliitinhän päästää letkupaineet sinne laatikkoon aina silloin kun pullo suljetaan tästä liittimestä. Eli se laatikon tuuletus ei ole mikään pahan päivän varalle vaan jokapäiväiseen tarpeeseen. Minä ainakin pyrin aina sulkemaan pullon yöksikin kun paatissa nukutaan.

Nortti

[jarppi]

Ahaaa. Näyttäis olevan kaasumiehillä lisäkoulutuksen tarvetta. Vanhentunutta tietoa tai huonosti luetut oppikirjat. No oppia ikä kaikki.
Maalaisjärjellä ajateltuna, se korvausilmaletkukin pitäis sitten vetää laidan ulkopuolelle. Tuossa tulee vastaan ehkä fysiikan lait, että kumpi on vahvempi, kaasun ilmaa raskaampi olemus vai lämpöilan aiheuttama ilmavirtaus alhaalta ylöspäin. Kumpaan suuntaan se kaasu sieltä laatikosta siirtyy. Toisaalta silloin kun kaasupullo pistetään kiinni tai auki, niin olettaisin että se laatikon kansi on auki ja silloin se kaasu valuu sieltä tyhjentymisreijästä ulos (saa reilusti korvausilmaa). Uskoisin kyllä että korvausilmaa tulee sieltä tyhjennysreijästä tilalle sen verran mitä tarvii, eikä aiheuta mitään alipainetta laatikkoon joka estäisi kaasun poistumista laatikosta. Onkos muuten mitään säädöstä joka määrää, että pitääkö sen laatikon olla päältä avattava vai voiko se olla ns kaappimallinen. Säännöthän käsittääkseni sanoo vaan että pitää olla tiivis. Kaasuvaroitin olis vissiin hyvä hankinta veneeseen. Joku niitä tais joskus huutonetissä myydä.

[Notreal]

Katsastussäännöistä:
-Säilytys erillisestä tilasta jonne pääsy vain ulkokautta
-Tilan alimmasta kohdasta tuuletus veneen ulkopuolelle vesirajan yläpuolelle
-Tila saa olla avoin päältä ulkoilmaan, mutta ei saa tuulettua "istumalaatikkoon",
jos istumalaatikon pohja on vesirajan alapuolella.
-Sisätiloissa olevan kaasupullon kotelon on oltava kaasutiiviiksi suljettavissa
ja tuuletettava alimmasta kohdasta veneen ulkopuolelle vesirajan yläpuolelle.
-Sisätiloihin sijoittamista ei suositella.
-Kaasulaitteet tulee olla höyrystävää tyyppiä ja polttimissa on oltava liekinvarmistin
sekä oma sulkulaite jokaiselle kaasulaitteelle
-Letkuasennuksessa letkun max.pituus 120 cm ( oma asennus )
-Pidemmistä putkituksista asennusliikkeen tarkastus / asennustodistus
-Omistajan vastuulla putkistojen keväinen tiiveystarkastus ( saa tehdä itse )
-Lieden välittömässä läheisyydessä sammutuspeite
-Kaasuvaroitin on suositus, palovaroitin vaatimus ( jokainen suljettava makuutila )

Tässä noin pääpiirteittäin...

Yksinkertaisimmillan kaasupullon kotelo on ulkotilassa olevassa köysilaatikossa sijaitseva
muovinen muuttolaatikko, jonka pohjasta läpivienti veneen kyljestä ulos.
Ei erillista kantta, kunhan itse laatikko ja pullot ovat kiinnitetty ja muuttolaatikon reunat
ylempänä kuin pulloventtiili.