tämän talven projektina vanerivene
-
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44
Kylläs se lasikuitu + epoksi antais noille vettä vasten tuleville pinnoille parhaan suojan kulutustakin vastaan, ellet sitten liimaa alumiinilevyä siihen pintaan.
Kohtuu hyvän pintasuojan antaa jo kevyehkö 160 g/neliö luokkaa oleva lasikuitukangas epoksilla; ainakin omassa paatissa runko kestänyt hyvin ilman ainuttakaan läpi mennyttä naarmua. Mulla tosin palteissa kaksinkertainen kangas, ja kölissä nelinkertainen, jonka päällä vielä tamminen kulutuslista - joka ei juuri sekään ole miksikään kulunut.
Vinkki alumiinin liimaukseen, jos siitä joku innostuu:
- vanha oksidikerros pestään tai hiotaan ensin pois !
- kasvatetaan uusi paksu oksidikerros miedossa rikkihapossa - auton akkuhappo sopii tähän.
- pinta pestään ja neutraloidaan , ja pestään taas
- pinnan tiivistys kuumalla höyryllä ( ei aivan välttämätön vaihe)
- kuivauksen jälkeen valmis liimattavaksi
Liimaukseen esim. puuepoksit ( West Systems, SP jne. alhaisen moolimassan epoksit) , 3M koriliima , 2-k PU , ....
Kohtuu hyvän pintasuojan antaa jo kevyehkö 160 g/neliö luokkaa oleva lasikuitukangas epoksilla; ainakin omassa paatissa runko kestänyt hyvin ilman ainuttakaan läpi mennyttä naarmua. Mulla tosin palteissa kaksinkertainen kangas, ja kölissä nelinkertainen, jonka päällä vielä tamminen kulutuslista - joka ei juuri sekään ole miksikään kulunut.
Vinkki alumiinin liimaukseen, jos siitä joku innostuu:
- vanha oksidikerros pestään tai hiotaan ensin pois !
- kasvatetaan uusi paksu oksidikerros miedossa rikkihapossa - auton akkuhappo sopii tähän.
- pinta pestään ja neutraloidaan , ja pestään taas
- pinnan tiivistys kuumalla höyryllä ( ei aivan välttämätön vaihe)
- kuivauksen jälkeen valmis liimattavaksi
Liimaukseen esim. puuepoksit ( West Systems, SP jne. alhaisen moolimassan epoksit) , 3M koriliima , 2-k PU , ....
Mile
- Pukatti
- Viestit: 142
- Liittynyt: 07 Joulu 2008 20:52
- Paikkakunta: Kangasala
- Viesti:
Tuota, toi alumiini oli ainakin minulle uutta. Mutta siitä tulee painavampi, millin alumiini painaa 2,7 kg/m2. Lisäksi käännösten ym saumojen teko olisi ehkä tässä tapauksessa hankalaa. Muutenhan se olisi melkein ikuinen...
Toi ohuempi lasikuitumatto saattaisi olla silti vielä vaihtoehto. Kaavailin ensin 290 grammasta mutta se vaikuttaa kovin jäykältä. Joutuis leikkaamaan kulmista aina poikki. En tiedä kuinka toi 160 grammanen taipuu kulmien yli. Saako siihen teräviä särmiä.
Toi ohuempi lasikuitumatto saattaisi olla silti vielä vaihtoehto. Kaavailin ensin 290 grammasta mutta se vaikuttaa kovin jäykältä. Joutuis leikkaamaan kulmista aina poikki. En tiedä kuinka toi 160 grammanen taipuu kulmien yli. Saako siihen teräviä särmiä.
Venevilmi 1970-71: https://www.youtube.com/watch?v=lS-eSmUHoKg
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
-
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44
Ja sana muutama vielä.
Unohda se sana "MATTO" sillä lasikuitumatolla ei tee pinnoitushommissa yhtään mitään, ellet halua viettää loppuelämääsi hiontapölytehtaalla tai sitten hyväksy pinnaksi piikkilankalaatikkoa eli silakkalaatikkoa.
Mattoa on menestyksekkäästi käytetty kaikissa ranen pajan kuidutuksissa ... niissä jotka kaukaa näkee " ai kuidutettu" ..
KÄYTÄ ihmeessä lasikuitukangasta, siis lasikuidusta kutomalla tehtyä kudosta. Se taipuu muotoihin vähän erilailla riippuen kudostyypistä. Kudoksia on saatavana mm. palttina , eli tasavaltainen ristikudos -perinteinen lakanakankaan kudos meillä jotka ei olla synnytty kartanoissa tai linnoissa; palttinaa on helpoin käsitellä, mutta ns. taipuu huonointen muotoihin ryppyyntymättä. Paremmin muotoutuvia ovat toimikas- ja satiinikudosteiset kankaat. Huonona puolena näillä satiineilla ja toimikaskankailla on niiden muotoutuvuus, niitä vähän hankala käsitellä koska kangas pyrkii venymään ja vanumaan joka suuntaan - tarvitset enemmän apukäsiä.
Kudosten hyvä puoli mattoon verrattuna on niiden valmiiksi sileä pinta, etenkin ohuemmilla laaduilla; muista että kaksi kerrosta ohutta vastaa yhtä paksua paksumpaa kudosta, mutta tuottaa paljon vähemmällä vaivalla sileän pinnan.
S-lasista valmistettu lujite on lujinta tavaraa lasikuiduista.
Lisää kuitukomposiiteista:
http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_4_5_1.php
Unohda se sana "MATTO" sillä lasikuitumatolla ei tee pinnoitushommissa yhtään mitään, ellet halua viettää loppuelämääsi hiontapölytehtaalla tai sitten hyväksy pinnaksi piikkilankalaatikkoa eli silakkalaatikkoa.
Mattoa on menestyksekkäästi käytetty kaikissa ranen pajan kuidutuksissa ... niissä jotka kaukaa näkee " ai kuidutettu" ..
KÄYTÄ ihmeessä lasikuitukangasta, siis lasikuidusta kutomalla tehtyä kudosta. Se taipuu muotoihin vähän erilailla riippuen kudostyypistä. Kudoksia on saatavana mm. palttina , eli tasavaltainen ristikudos -perinteinen lakanakankaan kudos meillä jotka ei olla synnytty kartanoissa tai linnoissa; palttinaa on helpoin käsitellä, mutta ns. taipuu huonointen muotoihin ryppyyntymättä. Paremmin muotoutuvia ovat toimikas- ja satiinikudosteiset kankaat. Huonona puolena näillä satiineilla ja toimikaskankailla on niiden muotoutuvuus, niitä vähän hankala käsitellä koska kangas pyrkii venymään ja vanumaan joka suuntaan - tarvitset enemmän apukäsiä.
Kudosten hyvä puoli mattoon verrattuna on niiden valmiiksi sileä pinta, etenkin ohuemmilla laaduilla; muista että kaksi kerrosta ohutta vastaa yhtä paksua paksumpaa kudosta, mutta tuottaa paljon vähemmällä vaivalla sileän pinnan.
S-lasista valmistettu lujite on lujinta tavaraa lasikuiduista.
Lisää kuitukomposiiteista:
http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_4_5_1.php
Mile
- Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Kyllä se ammattimies tekee kunnon jälkeä vaikka peilipinnaksi asti matollakin mutta se legendaarinen "rane" ei ole ammattimies... 
Toki se kangas on huomattavasti helpompaa varsinkin jos ei ole taito viimosen päälle hyppysissä...
Mulla kun ei ole niin tein kombinaation Dejah Thoriksen kattojen kanssa - reunoihin 10cm kangasta ja keskiosiin matto. Tulee helpommin nätti taitos reunaan.
Kieltämättä hommassa painoi myös se että kauttaaltaan laitettuna kudottu kangas olisi tullut n. 95 € kalliimmaksi - siihen hintaeroon kannattaa tuuskata tuntipari ylimääräistä...

Toki se kangas on huomattavasti helpompaa varsinkin jos ei ole taito viimosen päälle hyppysissä...
Mulla kun ei ole niin tein kombinaation Dejah Thoriksen kattojen kanssa - reunoihin 10cm kangasta ja keskiosiin matto. Tulee helpommin nätti taitos reunaan.
Kieltämättä hommassa painoi myös se että kauttaaltaan laitettuna kudottu kangas olisi tullut n. 95 € kalliimmaksi - siihen hintaeroon kannattaa tuuskata tuntipari ylimääräistä...
Viimeksi muokannut Veli-Matti, 22 Huhti 2009 23:04. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
- Pukatti
- Viestit: 142
- Liittynyt: 07 Joulu 2008 20:52
- Paikkakunta: Kangasala
- Viesti:
Kas prkl en huomannut että matto ja kangas on eri asija vähän kuin lakana ja verho........tässä kohti olen aloittelija. Taikka ei juur vaihdettiin verhot...
Otin auki Mile:n tarjoaman linkin ja nythän pitää mennä luennoille, 21 luentoa siellä... mutta sitten tietää kaikki. Varsinkin jos vielä käytännön harjoituksiakin!
Tota, ehkä olen kallistunut johonki noin 160 gramman mat..äh kankaaseen joka telataan epoksin ja talkoowäen avulla kiinni ja sen kuivuttuako sitten Topcoattia? Vai meniskö siinä jo pelkkä maali?
Otin auki Mile:n tarjoaman linkin ja nythän pitää mennä luennoille, 21 luentoa siellä... mutta sitten tietää kaikki. Varsinkin jos vielä käytännön harjoituksiakin!
Tota, ehkä olen kallistunut johonki noin 160 gramman mat..äh kankaaseen joka telataan epoksin ja talkoowäen avulla kiinni ja sen kuivuttuako sitten Topcoattia? Vai meniskö siinä jo pelkkä maali?
Venevilmi 1970-71: https://www.youtube.com/watch?v=lS-eSmUHoKg
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
-
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44
Epoksin hyvä puoli on se että se ei tarvitse mitään toppareita eikä edes primereitä vaikka olis veneen pohjassa. Epoksi itsessään muodostaa sen myrkkymaalien primereillä haetun kosteussulun, ja usein ne primeritkin ovat juuri epoksia.
Epoksin pintaan sopii parhaiten UV suojatut 2-k polyuretaanimaalit, näitä löytyy hyviä UV suojattuina mm. automaaleja , venemaaleja, ja teollisuusmaaleja. Itse ( ja pari kaveria ) ollaan käytetty Teknoksen Teknodur maaleja ja lakkoja, jotka on periaatteessa näitä teollisuusmaaleja. Erittäin kestävä pinta.
Epoksista pitää muistaa pari seikkaa - näistä kirjoiteltu näilläkin sivuilla lukemattomia kertoja ; käytä hakua hakusanoillla epoksi, vaneri jne. Mutta kertauksen vuoksi:
- kovettuneen kiiltävän epoksin pintaan ei tartu juuri mikään kunnolla - paitsi ehkä se kuuluisa p***a! Siksi kovettunut pinta tulee ensin hioa mataksi , siis ennen jokaista päällelaminointia ja ennen maalausta.
Ja koska kovettuessa epoksin pintaan muodostuu amiinivahaa, tämä tulee poistaa pesemällä vedellä ennen hiontaa, jotta vaha ei tukkisi hiomapaperia. JA siis VESI riittää, tippa Fairyä sekaan auttaa riittävästi - mitään liuottimia ei tarvita!
Epoksi aiheuttaa allergiaa , ja PAHAA sellaista; ei heti, mutta jatkuvassa käsittelyssä ; suojaudu kunnon suojavaatetuksella - naamaria ei tarvita ellei epoksia ruiskuteta. Kädet syytä suojata huolella!
Epoksin kohdalla on TÄRKEÄÄ noudattaa sekoitusohjetta ja sitä sekoitussuhdetta. Epoksin vedenkestoa voi tosin vähän parantaa sekoittamalla hivenen, siis aavistuksen vähemmän kovettajaa joukkoon kuin ohjeen arvo. Lujuus jää vähän alhaisemmaksi, mutta vesiliukoista amiinivahaa ei tuolloin juuri synny; tätä voi käyttää mm. vesitankeissa.
Eli jos sekoitussohje sanoo 100 osaa hartsia ja 20 osaa kovetetta, niin käytännön toleranssi tuolle suhteelle on n. 100: 19-21 ; mutta syytä tähdätä mahdollisimman tarkasti siihen ohjeelliseen arvoon esim. digivaakaa käyttäen, ja mieluummin hivenen alle kuin "varmuuden vuoksi reilusti yli"
Kovete ja hartsi ( siis epoksihartsi) tulee sekoittaa erittäin hyvin !
Kemiallinen reaktio saa sekoituksen kuumenemaan VOIMAKKAASTI , ja sitä voimakkaammin mitä paksummalti litkua on sekoitusastiassa ; laakea astia parempi kuin korkea. Ja se syntyvä lämpö vielä kiihdyttää reaktiota - reilun viileät soossit antavat pidemmän työskentelyajan.
Jokainen 10 asteen lämmönnousu kiihdyttää reaktion kaksinkertaiseen nopeuteen. Eli sekoitus ja laminointi / liimaustyö syytä suorittaa viileillä litkuilla : Kovetusta taas nopeuttaa lämmittäminen. Esim. 50-80 C lämmössä noi puuepoksit kovettuvat muutamassa tunnissa , mutta puuta päällystäessä ei ole syytä lämmittää kovin paljon, muuten puusta haihtuva kosteus ja paisuva ilma tekee pintaan rakkuloita! Epoksi , kuten se tavallinen "lasikuituhartsikaan" eivät KUIVU , vaan ne kovettuvat kemiallisesti muoviksi , eivät siis kovetu siksi että niistä joku liuotin haihtuisi pois.
Mutta lue epoksin mukana tulevat ohjeet tarkasti - ja muista pyytää sellaiset epoksia tilatessasi!
Siitä pinnan maalauksesta
Kun tavoitteena priima-luokan pinta, kuten aina, epoksipinnasta saa hyvän:
- hionta
- pakkelointi ( epoksia + täyteainetta esim. piituhkaa)
- hionta
- pohjamaali/hiontamaali : Teknos Inerta ( epoksimaali) , tais olla Inerta
5 - mattamaali
- hionta
- toinen kerros pohjamaalia
- hionta
- pintamaali Teknodur ruiskulla tai telalla / siveltimellä ; ihan hyvää pintaa tulee pensselilläkin
- pintakiiltoa voi syventää parilla Teknodur lakkakerroksella
VEneen pohjaan myrkkymaalin alle ei tarvita välttämättä mitään primeriä, mutta pohja tulee joka tapauksessa olla hyvin tasaiseksi ja mataksi hiottu. Primeri voidaan toki laittaa alle, ja sellaiseksi käy myös em. Inerta
Siinä linkissä ne muut luennot koskevat muutakin materiaalioppia. Joku peruskurssi kyseessä. Lujitemuoveista ja varsinkin komposiittimateriaaleista paras oppimateriaali suomeksi taitaa löytyä kirjasta : Muovikomposiitit. Nää on tosin lähinnä suunnittelijoita varten tehtyjä oppimateriaaleja; varsinaista käytännön työn oppia niissä ei ole.
Epoksin pintaan sopii parhaiten UV suojatut 2-k polyuretaanimaalit, näitä löytyy hyviä UV suojattuina mm. automaaleja , venemaaleja, ja teollisuusmaaleja. Itse ( ja pari kaveria ) ollaan käytetty Teknoksen Teknodur maaleja ja lakkoja, jotka on periaatteessa näitä teollisuusmaaleja. Erittäin kestävä pinta.
Epoksista pitää muistaa pari seikkaa - näistä kirjoiteltu näilläkin sivuilla lukemattomia kertoja ; käytä hakua hakusanoillla epoksi, vaneri jne. Mutta kertauksen vuoksi:
- kovettuneen kiiltävän epoksin pintaan ei tartu juuri mikään kunnolla - paitsi ehkä se kuuluisa p***a! Siksi kovettunut pinta tulee ensin hioa mataksi , siis ennen jokaista päällelaminointia ja ennen maalausta.
Ja koska kovettuessa epoksin pintaan muodostuu amiinivahaa, tämä tulee poistaa pesemällä vedellä ennen hiontaa, jotta vaha ei tukkisi hiomapaperia. JA siis VESI riittää, tippa Fairyä sekaan auttaa riittävästi - mitään liuottimia ei tarvita!
Epoksi aiheuttaa allergiaa , ja PAHAA sellaista; ei heti, mutta jatkuvassa käsittelyssä ; suojaudu kunnon suojavaatetuksella - naamaria ei tarvita ellei epoksia ruiskuteta. Kädet syytä suojata huolella!
Epoksin kohdalla on TÄRKEÄÄ noudattaa sekoitusohjetta ja sitä sekoitussuhdetta. Epoksin vedenkestoa voi tosin vähän parantaa sekoittamalla hivenen, siis aavistuksen vähemmän kovettajaa joukkoon kuin ohjeen arvo. Lujuus jää vähän alhaisemmaksi, mutta vesiliukoista amiinivahaa ei tuolloin juuri synny; tätä voi käyttää mm. vesitankeissa.
Eli jos sekoitussohje sanoo 100 osaa hartsia ja 20 osaa kovetetta, niin käytännön toleranssi tuolle suhteelle on n. 100: 19-21 ; mutta syytä tähdätä mahdollisimman tarkasti siihen ohjeelliseen arvoon esim. digivaakaa käyttäen, ja mieluummin hivenen alle kuin "varmuuden vuoksi reilusti yli"
Kovete ja hartsi ( siis epoksihartsi) tulee sekoittaa erittäin hyvin !
Kemiallinen reaktio saa sekoituksen kuumenemaan VOIMAKKAASTI , ja sitä voimakkaammin mitä paksummalti litkua on sekoitusastiassa ; laakea astia parempi kuin korkea. Ja se syntyvä lämpö vielä kiihdyttää reaktiota - reilun viileät soossit antavat pidemmän työskentelyajan.
Jokainen 10 asteen lämmönnousu kiihdyttää reaktion kaksinkertaiseen nopeuteen. Eli sekoitus ja laminointi / liimaustyö syytä suorittaa viileillä litkuilla : Kovetusta taas nopeuttaa lämmittäminen. Esim. 50-80 C lämmössä noi puuepoksit kovettuvat muutamassa tunnissa , mutta puuta päällystäessä ei ole syytä lämmittää kovin paljon, muuten puusta haihtuva kosteus ja paisuva ilma tekee pintaan rakkuloita! Epoksi , kuten se tavallinen "lasikuituhartsikaan" eivät KUIVU , vaan ne kovettuvat kemiallisesti muoviksi , eivät siis kovetu siksi että niistä joku liuotin haihtuisi pois.
Mutta lue epoksin mukana tulevat ohjeet tarkasti - ja muista pyytää sellaiset epoksia tilatessasi!
Siitä pinnan maalauksesta
Kun tavoitteena priima-luokan pinta, kuten aina, epoksipinnasta saa hyvän:
- hionta
- pakkelointi ( epoksia + täyteainetta esim. piituhkaa)
- hionta
- pohjamaali/hiontamaali : Teknos Inerta ( epoksimaali) , tais olla Inerta
5 - mattamaali
- hionta
- toinen kerros pohjamaalia
- hionta
- pintamaali Teknodur ruiskulla tai telalla / siveltimellä ; ihan hyvää pintaa tulee pensselilläkin
- pintakiiltoa voi syventää parilla Teknodur lakkakerroksella
VEneen pohjaan myrkkymaalin alle ei tarvita välttämättä mitään primeriä, mutta pohja tulee joka tapauksessa olla hyvin tasaiseksi ja mataksi hiottu. Primeri voidaan toki laittaa alle, ja sellaiseksi käy myös em. Inerta
Siinä linkissä ne muut luennot koskevat muutakin materiaalioppia. Joku peruskurssi kyseessä. Lujitemuoveista ja varsinkin komposiittimateriaaleista paras oppimateriaali suomeksi taitaa löytyä kirjasta : Muovikomposiitit. Nää on tosin lähinnä suunnittelijoita varten tehtyjä oppimateriaaleja; varsinaista käytännön työn oppia niissä ei ole.
Mile
-
- Viestit: 49
- Liittynyt: 24 Tammi 2009 15:11
- Paikkakunta: Turku
Sopiiko tämä Bilteman 2-komponenttimaali epoksin maalaamiseen?Mile kirjoitti:Epoksin pintaan sopii parhaiten UV suojatut 2-k polyuretaanimaalit, näitä löytyy hyviä UV suojattuina mm. automaaleja , venemaaleja, ja teollisuusmaaleja.
http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi ... e=rtopcoat
(sopivuus teknisessä mielessä, filosofiset keskustelut Bilteman tuotteiden sopivuudesta mihinkään eivät ole asian ydin).
Mainitsivat Terpolissa ohimennen ettei topcoat pysy epoksin pinnassa johtuen siitä että se on polyesteripohjaista. Miksi Biltema väittää tuotteen olevan topcoattia vaikka se selvästi on polyuretaanimaali?
- Pukatti
- Viestit: 142
- Liittynyt: 07 Joulu 2008 20:52
- Paikkakunta: Kangasala
- Viesti:
Kiitos, Mile tosi hyvästä vastauksesta. Ei niitä kaikkia aina jaksa kelata läpi jos haulla löytyy kymmeniä vastaavia aiheita...
Nuo vinkit kovettuneen epoksin pesusta ja toi pinnan työjärjestys ovat myös hyvä juttu!
Tyhmä kysymys vielä toi pakkelin täyteaine piituhka, käviskö siihen toi vl-koneen abrasiivihiekka? Raekoko on jotain 0,1...0,6 mm. Meillä on sitä joutilaana noin 12 tonnia...
t. os. Rane alias Pukatti
Nuo vinkit kovettuneen epoksin pesusta ja toi pinnan työjärjestys ovat myös hyvä juttu!
Tyhmä kysymys vielä toi pakkelin täyteaine piituhka, käviskö siihen toi vl-koneen abrasiivihiekka? Raekoko on jotain 0,1...0,6 mm. Meillä on sitä joutilaana noin 12 tonnia...
t. os. Rane alias Pukatti
Venevilmi 1970-71: https://www.youtube.com/watch?v=lS-eSmUHoKg
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
-
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44
Bilikan maaleista kysyjälle ensin. EI ole omaa kokemusta tuosta maalista, jos sitä sattuu jo olemaan kotona niin kokeilemallahan se selviää. Sen verran filosofointia kuitenkin pakko harrastaa, että eikös se Biltema taida käyttää lähinnä Beckersin maalitehtaan tuotteita? Ja nehän ovat erinomaisia.
Sitä lähinnä tuosta maalista epäilen että mahtaako tarttuvuus olla uretaani-akryylimaalilla yhtä hyvä kuin pelkällä uretaanilla. Eli kannattaa testata maalin kuivuttua koepalaan tai paikkaan lyödä meisselillä pala maalia irti ; jos lohkeaa isona siivuna, niin ei ole sopiva. ... hyvin tarttuva uretaanimaali lohkeaa vain iskun kohdalta, ja pintaan tulee pieni kuoppa siihen kohtaan.
Piituhkan käyttöä puoltaa se, että se tekee epoksista valumatonta; sillä on toinen nimikin: colloidal silica - joka viittaa siihen että sillä on "hyytelöivä" vaikutus. Tämä ominaisuus puuttuu kaikilta pallomaisilta ja vain vähän pitkulaisilta täyteaineilta kuten hiekka, liitu, lasipallot jne. Epäilen että se abrasiivi kuuluu tähän kastiin.
Lisäksi piituhkalla täytetty epoksi on melko kohtuullisesti hiottavissa, kun taas kovemmat täyteaineet vaikeuttavat hiontaa melkoisesti. JA melko karkeaakin tuo abrasiivi kittiin käytettäväksi.
Kittiin voi tosin käyttää myös hiontapölyä jatkeksi, kunhan siinä ei ole isoja tikkuja seassa, mutta jos käyttää mitään orgaanisia täyteaineita kuten puujauho tai selluloosamikrokuidut, niin kitattu pinta kannattaa vielä "lakata" puhtaalla epoksilla pariinkin kertaan ennen mitään maaleja, koska nämä imevät vettä kuin pesusieni, mikäli eivät ole EHEÄN ja riittävän paksun epoksikerroksen suojassa!
Mutta älä huoli, se piituhka on todella edullista epoksiin verrattuna, hyvin keveää ja sitä ei kovin paljoa mene ( kiloina)!
Yksi käyttökohde sille hiekalle on, raskaissa nurkkatäytteissä , piituhkan lisänä.
Sitä lähinnä tuosta maalista epäilen että mahtaako tarttuvuus olla uretaani-akryylimaalilla yhtä hyvä kuin pelkällä uretaanilla. Eli kannattaa testata maalin kuivuttua koepalaan tai paikkaan lyödä meisselillä pala maalia irti ; jos lohkeaa isona siivuna, niin ei ole sopiva. ... hyvin tarttuva uretaanimaali lohkeaa vain iskun kohdalta, ja pintaan tulee pieni kuoppa siihen kohtaan.
Piituhkan käyttöä puoltaa se, että se tekee epoksista valumatonta; sillä on toinen nimikin: colloidal silica - joka viittaa siihen että sillä on "hyytelöivä" vaikutus. Tämä ominaisuus puuttuu kaikilta pallomaisilta ja vain vähän pitkulaisilta täyteaineilta kuten hiekka, liitu, lasipallot jne. Epäilen että se abrasiivi kuuluu tähän kastiin.
Lisäksi piituhkalla täytetty epoksi on melko kohtuullisesti hiottavissa, kun taas kovemmat täyteaineet vaikeuttavat hiontaa melkoisesti. JA melko karkeaakin tuo abrasiivi kittiin käytettäväksi.
Kittiin voi tosin käyttää myös hiontapölyä jatkeksi, kunhan siinä ei ole isoja tikkuja seassa, mutta jos käyttää mitään orgaanisia täyteaineita kuten puujauho tai selluloosamikrokuidut, niin kitattu pinta kannattaa vielä "lakata" puhtaalla epoksilla pariinkin kertaan ennen mitään maaleja, koska nämä imevät vettä kuin pesusieni, mikäli eivät ole EHEÄN ja riittävän paksun epoksikerroksen suojassa!
Mutta älä huoli, se piituhka on todella edullista epoksiin verrattuna, hyvin keveää ja sitä ei kovin paljoa mene ( kiloina)!
Yksi käyttökohde sille hiekalle on, raskaissa nurkkatäytteissä , piituhkan lisänä.
Mile
-
- Viestit: 49
- Liittynyt: 24 Tammi 2009 15:11
- Paikkakunta: Turku
Näin se on varmaankin tehtävä. Kiitos kun selvensit että maaleilla voi sittenkin olla oleellisen tekninen ero.Mile kirjoitti:Sitä lähinnä tuosta maalista epäilen että mahtaako tarttuvuus olla uretaani-akryylimaalilla yhtä hyvä kuin pelkällä uretaanilla. Eli kannattaa testata maalin kuivuttua koepalaan tai paikkaan lyödä meisselillä pala maalia irti ; jos lohkeaa isona siivuna, niin ei ole sopiva. ... hyvin tarttuva uretaanimaali lohkeaa vain iskun kohdalta, ja pintaan tulee pieni kuoppa siihen kohtaan.
Tätä tuli äsken kokeiltua, esimerkiksi mikropallot ovat sellaisinaan varsin huonoja (massa valuu vähitellen), mutta piituhkan kanssa ominaisuudet paranevat oleellisesti. Pelkän piituhkan kanssa ominaisuudet ovat toki vielä paremmat mutta piituhkaa oli minulla hyllyssä vähemmän kuin mikropalloja.Piituhkan käyttöä puoltaa se, että se tekee epoksista valumatonta; sillä on toinen nimikin: colloidal silica - joka viittaa siihen että sillä on "hyytelöivä" vaikutus.
Ilmeisesti sopivaa hiekkasekoitusta käytetään seosaineena katulaattoja korjattaessa. Veneeseen en moista kuitenkaan laittaisi.
Muutenhan täyteaineena voi käyttää melkein mitä vaan, testaamalla se selviää. Hieno sahajauho toimii hyvin, varsinkin puun paikkauksessa, mutta karkeampi puru näyttää lopputuloksena märiltä kauraryyneiltä. Hieno jauho on siis parempi kuin karkea, toisaalta suurten kolojen täytössä voi turvautua vaikkapa sopivien pienten puupalasten käyttöön jolloin täytettä tarvitaan vähemmän. Toki suuremman palaset täytyy asetella paikalleen.
- Pukatti
- Viestit: 142
- Liittynyt: 07 Joulu 2008 20:52
- Paikkakunta: Kangasala
- Viesti:
Re: tämän talven projektina vanerivene
Jaahas, nostetaas tätäkin, parin kuukauden työkiireitten aikana homma eri ole juuri edistynyt mutta nyt kun suunnitteluhommien teettäjät on lomilla niin...
Pohja on vanerien peitossa ja sitä pitäs alkaa kohta kuiduttamaan.
Toi otsikko alko naurattamaan, pitäskö olla että "ens talven jne..."
Pohja on vanerien peitossa ja sitä pitäs alkaa kohta kuiduttamaan.
Toi otsikko alko naurattamaan, pitäskö olla että "ens talven jne..."

Venevilmi 1970-71: https://www.youtube.com/watch?v=lS-eSmUHoKg
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
- Pukatti
- Viestit: 142
- Liittynyt: 07 Joulu 2008 20:52
- Paikkakunta: Kangasala
- Viesti:
Re: tämän talven projektina vanerivene
Itselleen kun vastaa niin...
Tänään kävin "taas" edistämässä rojektia ja selkä tuli kipeeksi. Pitäskö hankkia sairaslomaa?
Tänään kävin "taas" edistämässä rojektia ja selkä tuli kipeeksi. Pitäskö hankkia sairaslomaa?
Venevilmi 1970-71: https://www.youtube.com/watch?v=lS-eSmUHoKg
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
- Pukatti
- Viestit: 142
- Liittynyt: 07 Joulu 2008 20:52
- Paikkakunta: Kangasala
- Viesti:
Re: tämän talven projektina vanerivene
Nyt on tähtäimessä että ensi viikonloppuna saatas käännettyä hökötys ympäri! Konekin on kuulema lähiviikkoina tulossa että jos se pistäs kanssa vauhtia... jäitä hattuun... kyllä tämän valmistuminen menee ensi kevään puolelle. Ei kannata enää kiirehtiä.
Venevilmi 1970-71: https://www.youtube.com/watch?v=lS-eSmUHoKg
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
- Pukatti
- Viestit: 142
- Liittynyt: 07 Joulu 2008 20:52
- Paikkakunta: Kangasala
- Viesti:
Re: tämän talven projektina vanerivene
Noniin, nysse on käännetty
Operaatiosta muutama kuva boksissa...
Ei nitissy eikä natissu yhtään
![cool 8]](./images/smilies/icon_cool.gif)
Operaatiosta muutama kuva boksissa...
Ei nitissy eikä natissu yhtään

Venevilmi 1970-71: https://www.youtube.com/watch?v=lS-eSmUHoKg
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
Uudet omatekoiset kotisivut: http://tammerboats.is-best.net/
- terhohalme
- Viestit: 212
- Liittynyt: 15 Huhti 2003 20:59
- Paikkakunta: Kotka
Re: tämän talven projektina vanerivene
Hattu päästä ja syvä kumarrus!
Komeeta, komeeta...
Komeeta, komeeta...
Vain jaettu tieto voi lisääntyä.