Meriläisistä...

[vester]

Moi,

Se oli juuri tuo Raivion diplomityö, josta puhuin. Kiitos tiedosta!

terv.

Vester

[Nnette]

Summalaisen veneveistäjän poikana sanoisin, että Lampila on lähimpänä käsitteiden oikeaa tulkintaa.

Summalainen viittaa yleisellä tasolla tietenkin summalaisten veneveistämöiden veneisiin ja erityisesti meriläismalliseen, eli suippoperäiseen venetyyppiin. Se on totta, että eihän summalaisetkaan ole samasta muotista veistettyjä, joskin tietttyjä yhteisiä piirteitä niistä löytyy erityisesti verrattaessa vaikkapa pellinkiläisiin. Pellinkiläisen ahteri on "jättävämpi" ja siis suipompi kuin summalaisen. Pellinkiläiset tapasivat olla rungoltaan nopeampia kuin summalaiset, mutta summalaiset taas merikelpoisempia kuin pellinkiläiset.

Sanoisin, että summalaiset myös tehtiin "raskaammaksi", mistä syntyi turvallisuuden ja vakauden tuntua veneeseen sekä laiturissa ollessaan että merellä kulussa.

Meriläismallinen ei kyllä minun suussani koskaan tarkoita tasaperäistä venettä. Summalaisten termi "kalastajamallinen" oli/on se suomenruotsalaisen rannikkoseudun "fiskari".

"Summalaisen" yhteisiä nimittäjiä rakenteissa saattaa löytyä kölin, kovien kaarien ja esim. kansirakenteen kiinnityksen konstruktiosta. Tällaiset yksityiskohdathan tapasivat siirtyä isältä pojalle ja naapurilta toiselle.

Tältä osin siis "summalaisen" ominaisuuksia voi löytää myös tasaperäisistä veneistä.

[jkanerva]

Itseäni ainakin kiinnostaa loppujen lopuksi nuo tasot ja miten niillä saadaa poistettua uppoumarunkoisten heikkoja ominaisuuksia.

En tiedä on tasoista kiinni mutta meidän seuran laiturissa kelluu 11 metrinen summalainen, jossa isohkot ja pätevän näköisesti tehdyt tasot. Matkavauhti muistaakseni kymmenkunta solmua ja huiput 14,5 solmua...

Taitaa olla kyseessä vene nimeltä roy?
Siinä on vaan laiturissa ollessaan pieni ärsyttävä ominaisuus, nimittäin perästä päin tulevat aallot pitävät ärsyttävää ääntä, kun lyövät tason ja "kyljen" väliin.

[JLN]

Minua on monesti ihmetyttänyt, että jos summalaiset tehdään uppoumarunkoisiksi, siis sellaisiksi, joilla on tarkoitus ajaa n. laskennallista runkonopeutta, niin miksi niihen on laitettu jo mahdollisesti verstaallakin joitan tasoja, joiden avulla saadaan nopeutta.
Jos haluaa "liukkaamman" fiskarin, niin eikö silloin kannata etsiä/tehdä pellinkiläis-tyylinen.

[Jarmo Niinimäki]

Minua on monesti ihmetyttänyt, että jos summalaiset tehdään uppoumarunkoisiksi, siis sellaisiksi, joilla on tarkoitus ajaa n. laskennallista runkonopeutta, niin miksi niihen on laitettu jo mahdollisesti verstaallakin joitan tasoja, joiden avulla saadaan nopeutta.

Itse itseäni aikaisemmasta tämän ketjun viestistä lainaten : "Ja Elwoodille, että voit hyvinkin olla oikeassa siinä, ettei tuollaisten tasorakennelmien värkkääminen ole kannattavaa puuhaa, mutta toisaalta voit olla väärässäkin. Itse en tuota ole veneeseemme tehnyt enkä taitaisi edes osata, mutta jotenkin minulla on sellainen kutina, että jos arvostamani summalaiset veistäjät, jotka ovat/olivat aika hyvin perehtyneet tekemiensä veneiden ominaisuuksiin, ovat katsoneet tuollaiset tasot järkeviksi, niin jokin syy siihen on. Itse en välitä pätkääkään tuosta huippunopeuden noususta, mutta jos esim. mainittu ohjattavuuden parantuminen peruutettaessa tai polttoaineen pienehkökin säästö pitävät paikkansa, niin tuo taso saa kyllä pysyä tuolla Summanmutikan perässä."

Eli jos (siis JOS) jonkinlaisilla tasoilla saadaan kulkuasentoa, ohjattavuutta, taloudellisuutta tai nopeutta (minulle vähiten tärkeä) parannetuksi ilman mainittavia negatiivisia vaikutuksia, niin miksi ei noita tasoja käytettäisi? Siihen en osaa vielä ottaa kantaa miten tasot ihan oikeasti vaikuttavat, mutta näin siis periaatteellisella tasolla.

Jos haluaa "liukkaamman" fiskarin, niin eikö silloin kannata etsiä/tehdä pellinkiläis-tyylinen.

Lietsomatta sen suurempaa skabaa summalainen-pellinkiläinen -linjalla on kuitenkin selvää että näillä malleilla on muitekin eroja kuin nopeus ja nuo erot ovat saattaneet vaikuttaa nopeutta enemmän siihen kumman mallin on sattunut valitsemaan.

[jukkan]

Tämä sama asia on minuakin ihmetyttänyt.
- Kehitys on jotenkin pysähtynyt ?

Hitaana veneenä se summalainen toimi hyvin ja rullaukseenkin tottuu ajan kanssa. Oli mulla summalainen aikaisemmin, totuin.
- Mutta taas pitkästä aikaa summalaisen kyydissä ollessa tuli mieleen, että aika "puolukka" on tämä amme...
- Ja silti niitä yritetään tehdä puoliplaanareiksi...eril. virityksin.


[quote="JLN"]Minua on monesti ihmetyttänyt, että jos summalaiset tehdään uppoumarunkoisiksi, siis sellaisiksi, joilla on tarkoitus ajaa n. laskennallista runkonopeutta, niin miksi niihen on laitettu jo mahdollisesti verstaallakin joitan tasoja, joiden avulla saadaan nopeutta.

[Veli-Matti]

Mutta jospa noilla pienillä ohjaustasoilla kehitys onkin mennyt eteenpäin ja ollaan ns. "nopeahkossa summalaisessa" menossa ja on onnistuttu säilyttämään myös ne alkuperäiset ominaisuudet?



Ja noilla pienillä ohjaustasoilla en tarkoita mitään puoliplaanarivirityksiä jotka on tosiaankin ihan perseestä mutta omistajahan saa yhä edelleen tehdä veneellen mitä haluaa.

[Jarmo Niinimäki]

Ensi kesänä pääsee sitten toivottavasti kokeilemaan Summanmutikallamme kulkeeko se tosiaan 15 solmua 43 hevosvoimallaan, kuten myyjä tiesi kertoa. Minä en tuota kyllä kokematta usko.

Nyt on Summanmutikan nopeus testattu. 15 solmua jäi aika kauaksi ainakin 3 henkilön kuormalla, sillä gps näytti parhaimmillaan karvan verran yli 11 solmua VP 2003T:n kierrosten ollessa mittarin mukaan hieman alle 3200. Toki kuormaa eteenpäin siirtämällä olisi jonkin kymmenyksen voinut saada lisää. Meille sopivalla 7 solmun matkanopeudella kierroksia tarvittiin enää noin 2000, jolloin kulkuasento ja melu asettuivat paremmin kohdalleen ja olettaisin polttoainetaloudenkin olevan noilla kierroksilla suht hyvä.

[Baba]

Palaan tähän todella vanhaan ketjuun…

En ole asiantuntija, mutta muistan lukeneeni jostain (ehkä tältä sivustolta), että näitä erilaisia meriläisfiskareita määrittävät oleellisesti niiden käyttötarkoitus: pellinkiläisen on haluttu kallistuvan niin, että laita niiaa lähemmäs veden pintaa verkkoja käsitellessä. Summalaisessa taas ei ole tavoiteltu tätä ominaisuutta, ja siksi se on tuhdimpi ja laidoiltaan korkeampi.

[Qubik]

"gps näytti parhaimmillaan karvan verran yli 11 solmua VP 2003T:n kierrosten ollessa mittarin mukaan hieman alle 3200"

Jos täyskaasulla kone ottaa vaan 3200 rpm niin sulla on tuuma liikaa nousua potkurissa. Kone pitäisi kiertää 3600. Toki se ei sitä 6 solmua sinne lisää tuo. Näistä tasoista ja siivistä olen lukenut muutaman venesuunnittelun ammattilaisen mielipiteitä ja jopa laskelmia. Ne kallistuu vanvasti siihen että toivottun tuloksen toisi kantotaso, mikä olisi niin pitkä, ettei se ole millään tavalla järkevä. Eli jättöaalon seuraavan huipun saakka. Jokainen voi sit oman venen perässä katsoa, missä on seuraava aallonharja, mihin se kantotaso nojaa. Kaikenmaailman ohjattavuuden parannuksien yms, kannattaa vertaillaa vaikka modernin sukellusvenen perä. Ja miettii, että oisko ne ehkä todella hyvin ohjattavia ja mikä siihen vaikuttaa.
Peräsimen lavan muodolla levy/siipi on huomattavasti enemmän vaikutusta, kun kantotasolla. Näiten laskelmien mukan ainakin.

[Qubik]

https://www.researchgate.net/figure/Tes ... _277007595