ruuveista ja mitä kokoja vene käytössä!
-
- Viestit: 59
- Liittynyt: 21 Syys 2007 16:23
- Paikkakunta: Helsinki, Kesä-Espoolainen
-
- Viestit: 430
- Liittynyt: 09 Huhti 2007 15:12
- Paikkakunta: Jäämeri
Oletan nyt että semmonen vakiomallinen "Laihian metalli" tyyppinen hankain puiseen laitaan..
Eli just semmonen kartiomallinen uppokantaruuvi. Niin paksu kuin reikään hyvin sopii ja niin pitkä ettei ettei ihan yllä läpi. Sinkitty, messinki tai pronssi, kaikki käy.
Ps Se reikä mieluummin "sopiva" jos vain ruuvaa kiinni (eli ainakin kahdella eri poralla tai kartioporalla).Jos laittaa liimaten (epoksilla) niin väljä, paitsi ihan kärjestä että pysyy paikallaan kunnes liima kuivuu (eli yhdellä poralla hiukka "lyhyt" reikä).
Eli just semmonen kartiomallinen uppokantaruuvi. Niin paksu kuin reikään hyvin sopii ja niin pitkä ettei ettei ihan yllä läpi. Sinkitty, messinki tai pronssi, kaikki käy.
Ps Se reikä mieluummin "sopiva" jos vain ruuvaa kiinni (eli ainakin kahdella eri poralla tai kartioporalla).Jos laittaa liimaten (epoksilla) niin väljä, paitsi ihan kärjestä että pysyy paikallaan kunnes liima kuivuu (eli yhdellä poralla hiukka "lyhyt" reikä).
-
- Viestit: 59
- Liittynyt: 21 Syys 2007 16:23
- Paikkakunta: Helsinki, Kesä-Espoolainen
Kiitos vastauksesta.
Joo ymmärtääkseni kotimaisen puljun ( telger ) alumminista valamat klyygat. Merisoutuveeneessäni ( rak: 50/60 L ) on kaksi paria puisia palikoita ( koko noin kork: 8cm pit:15cm ) laidassa kiinni hankaimia varten, reikä keskellä. Periaattessa vois soutaa ilman hankaintenkiinnittimiäkin mutta ajattelin että ehkä syö puuta pidemmän päälle.
Joo ymmärtääkseni kotimaisen puljun ( telger ) alumminista valamat klyygat. Merisoutuveeneessäni ( rak: 50/60 L ) on kaksi paria puisia palikoita ( koko noin kork: 8cm pit:15cm ) laidassa kiinni hankaimia varten, reikä keskellä. Periaattessa vois soutaa ilman hankaintenkiinnittimiäkin mutta ajattelin että ehkä syö puuta pidemmän päälle.
-
- Viestit: 430
- Liittynyt: 09 Huhti 2007 15:12
- Paikkakunta: Jäämeri
Eli kun nyt sattu nokan eteen niin laitanpa tänne vastaisen varalle..TeddyDiver kirjoitti:eli #6 on 3,4/2,2mm, #8 on 4,1/2,6mm ja #12 vastaavasti 5,5/3,7mm paksuja (kierteettömälltä osalta/ kierreosan "pohjalta") Pituudet tietenkin tuumissa eli 1'1/4=32mm, 1'1/2=38mm ja 1'3/4= 44mm.
Profiili on "perinteisen" puuruuvin eli lievästi kiilamainen eli noi paksuudet on apaut keskikohdalta..
American Screw Gauge Screw Dimensions
No. Shank Head eli milleinä:
0 1,52 2,78
1 1,85 3,75
2 2,18 4,37
3 2,51 3,51
4 2,84 5,56
5 3,18 6,35
6 3,51 7,14
7 3,84 7,54
8 4,17 8,33
9 4,5 9,13
10 4,83 9,53
11 5,16 10,32
12 5,49 11,11
14 6,15 12,3
16 6,81 13,49
18 7,47 15,08
20 8,13 16,67
24 9,45 19,05
-
- Viestit: 41
- Liittynyt: 07 Marras 2006 20:50
- Paikkakunta: kaarina
pronssiruuvit hahlolla
Pronssiruuvit(punametalli) kestävät syöpymättä merivesikäytössä lähes 50 vuotta, messinki max. 20 vuotta ilman erillistä käsittelyä, mutta kuumasinkityt teräsruuvit pellavaöljyllä suojattuina kestävät merivesikäytössä kokemukseni mukaan vauriotta ainakin 50 vuotta. Niitä ei ole juuri saatavan talttakantaisina(hahlokanta). Teräsruuvien päälle asennettavat peitetroput on liimattava metallia syövyttämättömällä hapottomalla liimalla tai kovikeöljyllä.
Parasta olisi kuitenkin käyttää haponkestäviä ruuveja ja pultteja meriveneissä, ainakin jos haluaa tehdä perintöveneen jälkeläisilleen. Haponkestävien ruuvien kestoikää ei liene kovin moni testannut suolavesikäytössä, luonnon oloissa?
Jouko Heikola, ins:DIS
venesuunnittelija
Parasta olisi kuitenkin käyttää haponkestäviä ruuveja ja pultteja meriveneissä, ainakin jos haluaa tehdä perintöveneen jälkeläisilleen. Haponkestävien ruuvien kestoikää ei liene kovin moni testannut suolavesikäytössä, luonnon oloissa?
Jouko Heikola, ins:DIS
venesuunnittelija
-
- Viestit: 430
- Liittynyt: 09 Huhti 2007 15:12
- Paikkakunta: Jäämeri
Re: pronssiruuvit hahlolla
Itseasiassa on, ja ajoittain melko huonoin kokemuksin. Hapokkaat kun voivat happiköyhissä olosuhteissa merivedessä syöpyä yhta nopeasti kuin patarauta. Merivedellä tarkoitan tässä nimenomaan merivettä enkä murtovettä, hapokkaalla 316L eli meriolosuhteiseen suositeltua laatua. Ko hapettomat olosuhteet voivat tulla kyseeseen esim kölipulttien ja potkuriakselien kohdalla..jiho kirjoitti:Parasta olisi kuitenkin käyttää haponkestäviä ruuveja ja pultteja meriveneissä, ainakin jos haluaa tehdä perintöveneen jälkeläisilleen. Haponkestävien ruuvien kestoikää ei liene kovin moni testannut suolavesikäytössä, luonnon oloissa?
Jouko Heikola, ins:DIS
venesuunnittelija
-
- Viestit: 41
- Liittynyt: 07 Marras 2006 20:50
- Paikkakunta: kaarina
Haponkestävä teräs
On aikoihin eletty kun haponkestävä(antimagneettinen ja raudasta vapaa) teräs ei enää kestä merivedessä eli suolassa?
Venetöissä haponkestävä teräs (HK) on ollut ainoa suolavettä sietävä materiaali ruuveissa ja pulteissa siitä asti kun sitä ryhdyttiin yleisesti käyttämään 50- luvulla. En nyt puhu "taiwanilaisista silumiineista" tai ns. "haponkestävistä", joita mm. muuan ruotsalainen massatalo myy Suomessakin.
Oikea haponkestävä on lähes ikuinen venekäytössä, ei yksin kölipulteissa tai potkurinakseleissa, vaan nimenomaan ruuvituotteissa.. Akseleissakin on oltava tarkkana, millaista HK-terästä valitsee.. Valintaan vaikuttaa mm. akselin pituus, paksuus, kierrosnopeus, potkurin koko ja kierrosten alennus( vääntö), joka vaikuttaa suoraan akselin materialiin.
Suosittelen mäntyveneisiin kuumasinkittyjä, pellavaöljyllä kyllästettyjä ruuveja ja entisöitäviin jalopuuveneisiin pronssi- tai haponkestäviä ruuveja. Hintaero on huomattava ja siksi kannattaa aina harkita, miksi käyttää saneerauksessa kalleinta. Entisöinti ja alkuperäistäminen on eri asia kuin käyttökunnostus!
Jouko Heikola
Venesuunnittelija
Venetöissä haponkestävä teräs (HK) on ollut ainoa suolavettä sietävä materiaali ruuveissa ja pulteissa siitä asti kun sitä ryhdyttiin yleisesti käyttämään 50- luvulla. En nyt puhu "taiwanilaisista silumiineista" tai ns. "haponkestävistä", joita mm. muuan ruotsalainen massatalo myy Suomessakin.
Oikea haponkestävä on lähes ikuinen venekäytössä, ei yksin kölipulteissa tai potkurinakseleissa, vaan nimenomaan ruuvituotteissa.. Akseleissakin on oltava tarkkana, millaista HK-terästä valitsee.. Valintaan vaikuttaa mm. akselin pituus, paksuus, kierrosnopeus, potkurin koko ja kierrosten alennus( vääntö), joka vaikuttaa suoraan akselin materialiin.
Suosittelen mäntyveneisiin kuumasinkittyjä, pellavaöljyllä kyllästettyjä ruuveja ja entisöitäviin jalopuuveneisiin pronssi- tai haponkestäviä ruuveja. Hintaero on huomattava ja siksi kannattaa aina harkita, miksi käyttää saneerauksessa kalleinta. Entisöinti ja alkuperäistäminen on eri asia kuin käyttökunnostus!
Jouko Heikola
Venesuunnittelija
-
- Viestit: 914
- Liittynyt: 07 Maalis 2005 18:05
Re: Haponkestävä teräs
Tässä haponkestävän teräksen AISI 316L kemiallinen analyysi. Siinä on rautaa ja lujasti.jiho kirjoitti:On aikoihin eletty kun haponkestävä(antimagneettinen ja raudasta vapaa) teräs ei enää kestä merivedessä eli suolassa?
Venetöissä haponkestävä teräs (HK) on ollut ainoa suolavettä sietävä materiaali ruuveissa ja pulteissa siitä asti kun sitä ryhdyttiin yleisesti käyttämään 50- luvulla. En nyt puhu "taiwanilaisista silumiineista" tai ns. "haponkestävistä", joita mm. muuan ruotsalainen massatalo myy Suomessakin.
Oikea haponkestävä on lähes ikuinen venekäytössä, ei yksin kölipulteissa tai potkurinakseleissa, vaan nimenomaan ruuvituotteissa.. Akseleissakin on oltava tarkkana, millaista HK-terästä valitsee.. Valintaan vaikuttaa mm. akselin pituus, paksuus, kierrosnopeus, potkurin koko ja kierrosten alennus( vääntö), joka vaikuttaa suoraan akselin materialiin.
Suosittelen mäntyveneisiin kuumasinkittyjä, pellavaöljyllä kyllästettyjä ruuveja ja entisöitäviin jalopuuveneisiin pronssi- tai haponkestäviä ruuveja. Hintaero on huomattava ja siksi kannattaa aina harkita, miksi käyttää saneerauksessa kalleinta. Entisöinti ja alkuperäistäminen on eri asia kuin käyttökunnostus!
Jouko Heikola
Venesuunnittelija
-
- Viestit: 430
- Liittynyt: 09 Huhti 2007 15:12
- Paikkakunta: Jäämeri
Re: Haponkestävä teräs
Googleta "oxygen starvation stainless steel" jos et usko..jiho kirjoitti:Oikea haponkestävä on lähes ikuinen venekäytössä, ei yksin kölipulteissa tai potkurinakseleissa, vaan nimenomaan ruuvituotteissa..
-
- Viestit: 430
- Liittynyt: 09 Huhti 2007 15:12
- Paikkakunta: Jäämeri
Re: Haponkestävä teräs
Kannattas noissa suosituksissa mainita sitten ne olosuhteet ja käyttökohteet mihin niitä voi laittaa. Sulla kun toi titteli näkyy olevan sellanen että siitä voipi joku vetää herneen nenään kun paatti uppoo keskellä Atlanttia ja ihan kun oli Heikolan ohjeitten mukaan korjattu ;)jiho kirjoitti:Suosittelen mäntyveneisiin kuumasinkittyjä, pellavaöljyllä kyllästettyjä ruuveja ja entisöitäviin jalopuuveneisiin pronssi- tai haponkestäviä ruuveja.
-
- Viestit: 8
- Liittynyt: 17 Syys 2004 18:40
- Paikkakunta: Heinävesi
Kyl ny on menny Jiholta puurot ja vellit sekaisin.
Jiho kirjoittaa:
"Pronssiruuvit(punametalli) kestävät syöpymättä merivesikäytössä lähes 50 vuotta, messinki max. 20 vuotta ilman erillistä käsittelyä, mutta kuumasinkityt teräsruuvit pellavaöljyllä suojattuina kestävät merivesikäytössä kokemukseni mukaan vauriotta ainakin 50 vuotta."
Tinapronssi, joka kestää erinomaisesti suolavettä ei ole punametallia.
Punametalli sisältää Kuparin lisäksi myös Sinkkiä ja usein myös Lyijyä.
Oon kyllä täysin eri mieltä Messingin ja Sinkittyjen Rautaruuvien kestävyydestä, etenkin jos paatissa on Lyijyköli.
Jiho kirjoittaa:
"haponkestävä(antimagneettinen ja raudasta vapaa) teräs"
Antimagneettisuus johtuu austeniittisesta kiderakenteesta, ei seosaineista.
Tuon teräksen saa takomalla magneettiseksi.
Patarautaahan ne haponkestävät suurimmaksi osaksi ovat. Korroosion kestävyys johtuu Kromin oksidi kalvosta, jota ei tule hapettomissa oloissa.
Paraskin haponkestävä ruostuu jos on kosketuksissa tavan teräksen kanssa, asian voi kokeilla esim. laittamalla tiskipöydälle tavallisen rautaesineen muhimaan.
Mun mielipide on, että aina pitäs suositella parasta, etenkin jos tituleeraa itseään venesuunnittelijaksi.
Ainakaan mun rakenteilla olevaan paattiin ei tule yhtään rautaruuvia, vaikka olisivatkin oikein pellavaöljyllä "kyllästettyjä".
Jiho kirjoittaa:
"Pronssiruuvit(punametalli) kestävät syöpymättä merivesikäytössä lähes 50 vuotta, messinki max. 20 vuotta ilman erillistä käsittelyä, mutta kuumasinkityt teräsruuvit pellavaöljyllä suojattuina kestävät merivesikäytössä kokemukseni mukaan vauriotta ainakin 50 vuotta."
Tinapronssi, joka kestää erinomaisesti suolavettä ei ole punametallia.
Punametalli sisältää Kuparin lisäksi myös Sinkkiä ja usein myös Lyijyä.
Oon kyllä täysin eri mieltä Messingin ja Sinkittyjen Rautaruuvien kestävyydestä, etenkin jos paatissa on Lyijyköli.
Jiho kirjoittaa:
"haponkestävä(antimagneettinen ja raudasta vapaa) teräs"
Antimagneettisuus johtuu austeniittisesta kiderakenteesta, ei seosaineista.
Tuon teräksen saa takomalla magneettiseksi.
Patarautaahan ne haponkestävät suurimmaksi osaksi ovat. Korroosion kestävyys johtuu Kromin oksidi kalvosta, jota ei tule hapettomissa oloissa.
Paraskin haponkestävä ruostuu jos on kosketuksissa tavan teräksen kanssa, asian voi kokeilla esim. laittamalla tiskipöydälle tavallisen rautaesineen muhimaan.
Mun mielipide on, että aina pitäs suositella parasta, etenkin jos tituleeraa itseään venesuunnittelijaksi.
Ainakaan mun rakenteilla olevaan paattiin ei tule yhtään rautaruuvia, vaikka olisivatkin oikein pellavaöljyllä "kyllästettyjä".
-
- Viestit: 41
- Liittynyt: 07 Marras 2006 20:50
- Paikkakunta: kaarina
rautaruuvit ja -osat puualuksissa
Jätetään "tiedemiesten" ja snobbailijoitten kommentit ja mietitään miten rautaosat, pultit ja ruuvit ovat kestäneet vanhoissa puisissa purjealuksissa ja veneissä jo kauan ennen snobbailijoiden syntymää. Silloin ei voitu kuvitellakaan rosterien tai happoterästen käyttämistä puisissa laivoissa tai veneissä. Ei ollut tietoa muusta tai edes taloudellisesti mahdollista käyttää em. laivaheloissa kuin taottua, kyläsepän tekemää mustaa rautaa, korkeintaan sinkittynä. Herraskaisemmissa puujahdeissa oli sentään messinkikromattuja kansiheloja, jossa kromaus suojasi helat syöpymiseltä. Ovat hyvin kestäneet 100 vuotta ja kestävät edelleen.
Käytännön tieto ja osaaminen on aivan muuta kuin googlaaminen lejeeringeistä tai teorian kanssa saivartelu.
Näyttää siltä, että nykyiset "kirjanoppineet" ovat viisaita omalla suppealla oppialallaan, mutta kokemus, käytännön tieto ja eri materiaalien soveltava osaaminen tai kustannusajattelu pojilta puuttuu lähes kokonaan.
Jouko Heikola,ins.DIS
Venesuunnittelua ja -neuvontaa
Suomessa yli 50 vuotta
Käytännön tieto ja osaaminen on aivan muuta kuin googlaaminen lejeeringeistä tai teorian kanssa saivartelu.
Näyttää siltä, että nykyiset "kirjanoppineet" ovat viisaita omalla suppealla oppialallaan, mutta kokemus, käytännön tieto ja eri materiaalien soveltava osaaminen tai kustannusajattelu pojilta puuttuu lähes kokonaan.
Jouko Heikola,ins.DIS
Venesuunnittelua ja -neuvontaa
Suomessa yli 50 vuotta
-
- Viestit: 914
- Liittynyt: 07 Maalis 2005 18:05
Re: rautaruuvit ja -osat puualuksissa
Hauskaa, että olemme saaneet sinut ainoana viisana valistamaan meitä tyhmempiä. Tosin sanotaan myös, että Joukossa tyhmyys tiivistyy. Jos niin on, niin eihän se Jouko Heikola myöskään kovin viisas ole.jiho kirjoitti:Jätetään "tiedemiesten" ja snobbailijoitten kommentit ja mietitään
Näyttää siltä, että nykyiset "kirjanoppineet" ovat viisaita omalla suppealla oppialallaan, mutta kokemus, käytännön tieto ja eri materiaalien soveltava osaaminen tai kustannusajattelu pojilta puuttuu lähes kokonaan.
Jouko Heikola,ins.DIS
Venesuunnittelua ja -neuvontaa
Suomessa yli 50 vuotta
Viimeksi muokannut Jude, 12 Loka 2008 18:06. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Olkoon mikä tahansa itse kullekin se "ainoa ja oikea" ruuvi tai naula mutta ns. sekametelisoppa on kaikkein pahin. Joissa korjauksissa on tullut 3-4 erilaista ruuvimateriaalia vastaan samassa kohtaa ja se on jo täysin tuhoon tuomittua hommaa...
Vaan täytyy vaan ihmetellä noita norskeja siellä ison ja oikeasti suolaisen meren äärellä kun ne vielä veneilee yli 100 vuotiailla veneillä jotka on yksinkertaisesti naulailtu kasaan sinkityillä venenauloilla ja vanhimmat kait vaan tervakarkaistuilla ;=)
Millähän nuo Kuolleenmeren puuveneet on kasattu? Vai liekkö siellä veneitä ollenkaan?
Vaan täytyy vaan ihmetellä noita norskeja siellä ison ja oikeasti suolaisen meren äärellä kun ne vielä veneilee yli 100 vuotiailla veneillä jotka on yksinkertaisesti naulailtu kasaan sinkityillä venenauloilla ja vanhimmat kait vaan tervakarkaistuilla ;=)
Millähän nuo Kuolleenmeren puuveneet on kasattu? Vai liekkö siellä veneitä ollenkaan?
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
- Viestit: 430
- Liittynyt: 09 Huhti 2007 15:12
- Paikkakunta: Jäämeri
Re: rautaruuvit ja -osat puualuksissa
Taidat olla jo liian "kirjaviisas" oppimaan mitään muuta, puhumattakaan siitä että voisit edes tarkistaa asiatiedot. Se ei kuitenkaan muuta faktoja fiktioksi...jiho kirjoitti:Käytännön tieto ja osaaminen on aivan muuta kuin googlaaminen lejeeringeistä tai teorian kanssa saivartelu.
Näyttää siltä, että nykyiset "kirjanoppineet" ovat viisaita omalla suppealla oppialallaan, mutta kokemus, käytännön tieto ja eri materiaalien soveltava osaaminen tai kustannusajattelu pojilta puuttuu lähes kokonaan.
Jouko Heikola,ins.DIS
Venesuunnittelua ja -neuvontaa
Suomessa yli 50 vuotta