Tietoja nopeasta Pellinkiläisestä kaivataan

[KS1030]

tuolta kun jaksaa kollata niin näkyy KS:n erikoinen pohjakin.
Kaikissa 1030 malleissahan on sama runko, mutta vanhemmissa huomattavasti paksumpi kuin uusissa. osassa vanhempia on Lloyd'sin laivaluokitus. yhteensä noita on väkerretty n.200kpl

Osaatko sanoa missä vaiheessa tämä ohennus tuli? Kuinka paksua materiaali oli silloin vanhana aikana. Olen kuullut että kärkkäinen lupaa että ohuimmasta kohdasta ylityy 28 milliä. Olen itse nähnyt nipun kiekkoja jotka olivat rungon läpivienneistä tulleita. Paksummat yklittivät 40 milliä.

(pikkaisen myöhäinen vastaus, mutta..)

Vesirajan alla laminaatin paksuus ei ole alle 28mm, vesirajan yläpuolella se on ohuimmillaan 17mm (varalaita). aivan pohjassa tosiaan paksuus on jopa tuon 40mm ja ylikin. kyllä huomaa eron kun nykypäivän veneen kylkeen kiskasee nyrkillä tai sitten keihässalmelaista.

en muista enää koska laminaattia on ohennettu, mutta ainakin -70 luvun vehkeet on paksusta tavarasta.

[Pellis]

Itselleni hommasin syksyllä tuollaisen 9,6 m x 2,6 m täyskatetun pellinkiläisen. Koneena siinä on ford transitin 2,4 l 62 hp (york diesel). Kierroksia huipputeholla sen pitäisi ottaa 3600. Kone vain alkaa hyytymään siinä 2200 kiekan paikkeilla (mustaa rupeaa pukkaamaan). Hevosia on paikalla tehokäppyrän mukaan tällöin n. 36. Aikaa nähnyt vaijeriloki näyttää tällöin vajaa 10 solmua. Potkuri on kolmelapainen 16x15 tuumainen.

Eli on ihan päin hiivattia koko potkuri. Joku 15x10 tuumainen saattaisi antaa jo enempi huippukyytiä.

Mutta kuinkahan eräät rungot ovat nopeita?

-Mitä kapeampi runko, sitä nopeampi. Pienempi aaltovastus.
-Mitä korkeampi prismaattinen kerroin, niin sitä nopeampi. Eli Veneen uppouma / keskikaaren muotoinen vesilinjan pituinen uppouma. Vaikuttaa myös positiivisesti merikelpoisuuteen.
-Mitä matalampi runko, sen nopeampi. Vaikutus merikelpoisuuteen negatiivinen.
-Mitä pidempi vesilinja sen nopeampi.
-Mitä pienempi vesipinta-ala sen nopeampi (pyöreässä pienin)
-Mitä kevyempi sen nopeampi. Huonompi aallokossa.

Tuossa jotain tekijöitä, joita kyllä on tässä aikaisemmin tullutkin. Mutta eihän pellikiläinen ole nuissa kaikissa tekijöissä aivan tapissaan kuitenkaan, eihän se ilman pitkää köliä olisi juuri ajettavissakaan.

Jos tämän fiskarirungon toisi nykyaikaan niin voisiko korvata tuon pitkänkölin vaikka tuplaperäsimellä, jossa olisi suurempi pituusleveyssuhde, mutta pienempi vastus ja suurempi noste?
Tuplakoneet antaisivat paremman manööveerauksen ja suuremman työntötehon tehoon nähden...

Huhhuu, maa kutsuu. Onhan tuo pellinkiläinen melkein yhtä hyvä kuin viikinkialus...jossa em. ominaisuudet ovat vieläkin enemmän tapissaan.

[jukkan]

---- [Koneena siinä on ford transitin 2,4 l 62 hp (york diesel).


terve !
Mulla on transetissa toi sama 2,4 vai oliko 2,5 york diesel ,
- suoraruiskutus diesel.

--olen sitä säästellyt, kun olen ajatellut laitaa sen veneeseen, avo-fiskariin.
-------------siksi kiinostaisi tietää , miten koneesi on marinoitu ?
-----------itse vai valmisosin ?

[Pellis]

No, ohi menee aiheesta, mutta tuo veneessäni oleva transitin malmi on marinoitu bomarin osin joskus vuonna 85. Ei ole tietoa siitä kuka tehnyt, mutta jossain länsiranikollla Raumalla tai Turunseudulla kuitenkin. En varsinaisesti ole konemiehiä, joten en osaa neuvoa enempää.

[mutterisorvi]

Länsirannikolla on toiminut pitkään Piikkiön venevarustaja.
Siltä löytyy yleisimpiin merkkeihin valmiit marinointiosat.

[KS1030]

Mulla on BOWMAN marinointikikkulat omassa venhossa.
niitä saa vaikkapa täältä

[Wave]

No onpahan ainakin pitkään riittänyt juttua aiheesta, joten laitanpa omankin lusikkani soppaan. Kyselen toisaalla neuvoja fiskarin moottorin vaihtoon.

Olen jo useamman vuoden ajan päässyt ajelemaan kahdella erilaisella pellinkiläisellä, molemmat ovat vähän yli 10 m pitkiä, toinen on kajuutalla ja toinen avovene. Molemmat ovat 70-luvun alusta. Ominaisuuksiltaan ne kuitenkin eroavat reilusti.

Avovene on tasaleveä ja täysin suora pohjan muodoltaan. Veistokaaria rungossa on muistaakseni vain joka neljäs ja runkolaudoitus on ehkä 20 mm paksua. Sen käyttötarkoitus on ollut alun perin tarinan mukaan kuljettaa nuotta/verkkoveneiden saalis mahdollisimman nopeasti toreille ja tukkureille. Moottori on vanha MB 100 hv, ja huippua vene ottaa vieläkin gepsillä yli 20 solmua. On aina yhtä hauskaa ohitella plaanaavia guttaperkoja. Veneen kulkuun vaikuttaa paljon painon jakautuminen, jos takana istuu ihmisiä vauhti hiipuu reilusti kuten myös keulassa istuttaessa. Kovassa kelissä soutuvenemäinen runko ratsastaa aallon harjalla niin, että potkuri haukkaa ilmaa. Vene ei kuitenkaan varsinaisesti plaanaa niin, että peräaalto menisi rikki, vaikkakin se selkeästi nousee keula-aaltonsa päälle.

Kajuuttavene on enemmän pisaran muotoinen ja paljon jykevämmin tehty. Pohja kapenee jo rungon puolivälin jälkeen reilusti. Kaarista joka toinen on veistokaari ja runkolaudoitus on jykevää. Suurin osa veneen painosta on veneen etupäässä. Ajossa vene kyntää ja halkoo vettä paljon avovenettä pidempään ja vauhdin noustessa nostaa keulaa reilusti, jolloin perä puolestaan putoaa alas. Veneen saaminen aallon päälle ei siis onnistu. Tehoa veneessä on 130 hp. Vene on vanha kalastusvene. Huippua vene ottaa 17 solmua, mutta ajofiilis silloin on kuin keulisi mopolla. Matkanopeutena voi kuitenkin pitää 14 solmua jos korvat kestää.

Kajuuttaveneen historiasta olen melko hyvin perillä, mutta yli 10 m pitkiin vastaaviin avofiskareihin en ole törmännyt. Ovatko kaikki kulutettu aikanaan loppuun, vai onko teillä jotain tietoa. Pari metriä lyhyempiä olen kyllä bongannut silloin tällöin.

[Mikko Lehtikanto]

Kajuuttaveneen historiasta olen melko hyvin perillä, mutta yli 10 m pitkiin vastaaviin avofiskareihin en ole törmännyt. Ovatko kaikki kulutettu aikanaan loppuun, vai onko teillä jotain tietoa. Pari metriä lyhyempiä olen kyllä bongannut silloin tällöin.

Varmasti työkalut on ollu kovalla käytöllä, mutta jos ne on huvikäyttöön siirtyneet niin huviveneilijällä on yleensä aika kova hytinrakennusvietti ja sitten taidot yleensä jopa riittää sen tekoon. Tyylistä ja toimivuudesta voi sitten olla monta mieltä. Oikeata tapauksia en kyllä aiheesta tunne tämä on vain arvaus.

[Kejonen]

elwood: Menee hieman aiheen ulkopuolelle, mutta veikkaan ettei sivulistat vaikuta juuri muuhun kuin vakauteen suuremmissa nopeuksissa Niiden koko tietysti ratkaisee vaikutuksen.

Siirsin keskustelun tänne minne kuuluukin tuolta laituriparlamentin ajotunti keskustelusta.

Juu kyllä ne listat vakauttavat venettä nopeammalla vauhdilla hieman. Olivat sitten kapeat 15-5cm niinku mulle tulee tai isot 15cm+

Idea onkin siinä, että perässä oleva taso, joka on potkurin ylä/etupuolella on asennettu niin että se on samassa linjassa potkuri akselin kanssa, eli pääsääntöisesti niin, että peräosa on syvemmällä kuin etuosa. Silloin keula painuu alas ja perä nousee ylös. Siihen ympättynä sivuilla listat, jotka kääntävät veden pois kulkemasta runkoa pitkin, antavat nostetta veneen keskiosalle. Sopiva teho ja potkuri niin sitten mennään vallan nätisti.

Mikossahan perätaso on oikeassa paikassa, mutta väärässä asennossa. Eli suorassa. Peräosa pitäisi siis olla alempana. Kuten kuvistakin näkee, 13kn matkavauhdilla vesi ei ala nousemaan kylkiä pitkin ylös, mutta 16kn vauhdillä vesi nousee jo komeasti ylös ja perä sukeltaa. Mutta ei kauan, hoppas =D

http://hotsku.spaces.live.com/

[Wave]

Vuosi on lyhyt aika venettä rakennellessa, mutta oma moottorinvaihtoprojektini on päässyt koeajovaiheeseen. Vauhtia on tarvittaessa riittävästi, hitaammalla nopeudella mennään niin kuin ennenkin. Vene on nyt uppoamarunkoinen, puoliplaanari ja plaanaava samassa paketissa.

Huipun lähellä vene kuitenkin muuttuu kiikkeräksi ja kaasu tapissa keulii ja uhkaa kaatua. Perä kuitenkin irtoaa nätisti eikä sukella joten kantotasoa vene ei tarvinne, jonkinlainen kylkilistoitus voisi olla parempi vaihtoehto. Onko teillä kuvia tai tietoja miten listoitus on toteutettu, Kejonen en löytänyt sivuiltasi kuvaa listoista, tai jotakin muuta ratkaisua ongelmaan. Käyn ensi viikolla gepsin kanssa katsomassa paljonko vauhtia on tullut lisää.

[Elwood]

Huipun lähellä vene kuitenkin muuttuu kiikkeräksi ja kaasu tapissa keulii ja uhkaa kaatua.

Tuon ilmiön selittämiseen menisi sen verran aikaa, että en edes yritä sitä tässä.

Katso noita Mikon kuvia ja ajattele mielessäsi jatke keulan roiskelistaan, joka jatkuu vesirajan alapuolella avotilan päättymiskohtaan ja on samalla levinnyt n. 250mm:n. Vielä kun siitä poistaisi sen sivumyötäisessä kallistelua pahentavan tason perästä, niin voisi olla toimivat listat?

Kukahan uskaltaisi ehdottaa tätä Keijoselle, kun hän on niin varma sen tason paikasta?

[Kejonen]

hehehee

Kyl saa ehdottaa, ja en tyrmää. Katos kun mulla ei oo hajuakaan koko hommasta, noudatan vaan spesialistien ohjeita ja neuvoja =D=D Mutta noinhan se pääsääntöisesti menee kuin elwoodikin ehdottaa. Perätasosta sitten onkin monia mielipiteitä ;)

Tuokin on muuten aika vaikeaa tuo, fiskarin tuunaaminen. Joka vene kun on erilainen. Yhdessä toimii toinen ja toisessa toinen ratkaisu. Kokeilemallahan ne selkiäisi. Kenellä sitten on aikaa/mielenkiintoa/rahaa kokeilua harrastaa =)

pääasia että vene kulkee eteenpäin =P

http://hotsku.spaces.live.com/

[Pellis]

Suora perätaso perässä huonontaa veneen dynaamista vakavuutta, eli painopiste nousee ylöspäin ja samalla kallistuksessa nostevoimat perässä keskellä kallistavat venettä. Nousulistat toisaalta parantavat vakavuutta kun vene "seisoo kahdella jalalla"...

Itse laittaisin perätason jatkeen ihan vain vesilinjaa pidentääkseni mahdollisimman rungon mukaisesti "v-mäisesti" tai u-maisesti ja leveät nousulistat sitten parantamaan tuota puoliplaania.

Minulla on pellinkiläisessä T-peräsin jossa 40 senttiä leveä "kantotaso". Jo tuo aiheuttaa yli 8 solmun nopeudella jonkinlaista "kampeamista", varsinkin myötaisellä. Jos peräsintä uusisin, niin laittaisin ihan simppelin profiiliperäsimen tuon sijaan.

[Roadmonster]

Moi,
Aloitan uutena miehenä uuden aiheen, kun en löytänyt hakemalla aiheesta mitään.

Siirsin tämän tänne kun nyt kuitenkin tällainen topiikki oli olemassa.

Meillä on isäni kanssa työn alla vene, jonka menneisyydestä meillä ei ole kovin paljoa tietoa.
Vene, toistaiseksi nimetön, on mitä ilmeisimmin ns. Pellinkiläinen, eli Porvoon saaristossa veistetty.
Asumme itse Vaasassa, veneen ostimme täältä reilu 10 vuotta sitten, 1999 tai 2000.
Myyjä oli ostanut veneen muutama vuosi ennemmin Helsingistä huutokaupasta, mutta ei ikinä laittanut sitä vesille.
Venettä on kuitenkin kuulemma käytetty ahkerasti pitkin 90-lukua ja siinä oli jopa melko uusi Sony auto CD-soitin.
Veneellä oli myyjän kertoman mukaan tehty monta Tallinnan reissua edellisen omistajan aikana.
Vene oli ostettaessa pohjaltaan alkuperäinen, männynvärinen mutta hytin mahonkivanerit oli maalattu tummalla sinisellä.
Pellinkiläiseksi arvelemme venettä mm. siksi että se on hyvin hoikka rungoltaan, 9m/2,5m.
Lisäksi luin joskus jostain kotimaisesta veneily-lehdestä artikkelin kaikista Suomen rannikon puuveneistä, ainoa malli jonka kuvaus sopii meidän veneeseen oli juuri Pellinkiläinen. Ilmeisesti vene on melko vanha, 1950 -luvun alkupuolelta, kun sen keula on korkea ja puolessa välissä on Pettersson -mainen terävä alaslasku. Perä on melko matala verkkokalastuksen helpottamiseksi. Lisäksi veneen kölipultit olivat kaikki messinkiä, joka vaihtui ruostumattomaan teräkseen 1950 -luvun puolivälissä, lehden jutun mukaan.
Aloimme kunnostamaan venettä joskus vuonna 2000 - 2001 kun saimme sille paikan erään venealan yrittäjän tiloista. Siirsimme kuitenkin veneen pois joskus 2002 -paikkeilla kun Vaasan Kaupunki nosti paikan vuokraa huimasti ja yrittäjä tietenkin meidän...
... Vene siirrettiin isäni silloisen omakotitalon pihaan omakotialueelle, johon ei saanut rakentaa sille oikein mitään kunnollista tallia tms. Teimme kuitenkin pressuista melko hyvän katoksen.
Nyt 10 vuotta myöhemmin Pellinkiläisemme on jälleen työn alla, kun sekä isä että minä olemme rakentaneet tällävälin omakotitalot ja tallit kaupungin ulkopuolelle.
Isäni talli on myös korkea, joten vene mahtuu olemaan siellä oikein hyvin.

Onko tällä forumilla muita Pellinkiläisistä kiinnostuneita?
Olisi kiva saada enemmän tietoa juuri noista 1950-lukuisista.
Edes myytävänä en ole nähnyt 1963 vanhempaa pellinkiläistä.

Pitää koittaa ottaa paatista kuvia, jos vaikka joku tunnistaisi tekijän.

[Roadmonster]

Muutama kännykkäkuva Meidän "pellinkiläisestä", kun unohdin kameran kotiin...
Alkuperäisestä hytistä ei ole mitään varmaa tietoa.
Purimme veneestä hytin, joka oli samanlainen kuin nyt, paitsi että lisäsimme yhden ikkunan verran pituutta ja tietenkin jatkoimme kattoa suhteessa.
Etuhytti on vanhoista levyistä piirretty ja tuulilasin kehyspuut ovat alkuperäiset mahonkiset.
Hyttien katot oli tehty vanerista ja päällystetty sellaisella salmiakki-kuvioisella muovikankaalla. Katot olivat mädät, joten vaihdoimme vanerit ja teimme mäntyrima-massa-katot, joita kiertää mahonkilaudat. Myös kaikki kolme luukkua on tehty rima-mahonki -systeemillä.
Otan lisää kuvia oikealla kameralla kunhan joudan.