Mulla tuli 'uudessa' Kulla TL-veneestä samaa mössöä partaan ja skantäkin välisestä liitoksesta, jonka tulkitsi olevan juuri kyllästettä. En maistanut - vielä...Jape kirjoitti:Oisko puusta tihkunutta kyllästettä joka on menny veden kanssa harmaaksi. Samanlainen ilmiö oli finmar pemarin pohjalla, ja kun se kuivu niin puu oli taas ihan puhtaan näköstä.
"Summalainen Dejah Thoris ja uudet seikkailut pohjoises
-
keelson
- Viestit: 359
- Liittynyt: 06 Syys 2007 15:23
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Minäkin aloin miettimään sitä kyllästeen esiin tulemista ja värjäytymistä tumman harmaaksi veden kanssa. Kun runkoon ajetaan 400l pöötä niin siellähän se pohjalla lilluu (selvä ja suora linja värjäytymisellä) ja sitä levitellään viikkotolkulla sieltä harjalla laitoihin kunnes on kadonnut sinne. Ja eniten sitä on juuri siellä missä tarvitaankin eli vesirajan alapuolella. Eli en menetä yöuniani sen takia...
Uskoisin että kaikkineen ehkä 200 kiloisen tankin siirtyminen pituusakselilla veneen toiseen päähän aiheuttaa ehkä vain erittäin pientä ja harmitonta väliaikaista haittaa koska koko veneen rakenteet siirtyvät taaksepäin seuraavan talven muutosten myötä ja kun avotilaan tulee vielä lisärakenteita joissa varastoidaan mm. kaksi ankkuria, varapolttoaineet ja -oluet, hylsyt, jne...
Eikä siihen vaikuta sen enempää koneen siirtäminen muutamaa kymmentä senttiä edemmäs - siis jos se siirretään. Sen ratkaisee se miten tilat ja kalusteet rakentuvat pidemmän ajohytin sisälle.
Lopullisen painopisteen säätämisen voi tehdä, jos siltä tuntuu, vaikka akuilla kun tuo kuparikaapelikin on niin pirun halpaa.
Toisaalta alkuperäinen kone on ollut myös edempänä sen 30-40cm ilmeisesti Valmet on asennettu taaemmas koska on käytetty vanhaa akselia.
Enkä usko että lievä painopisteen siirtäminen muuttaisi kovinkaan paljon laajarunkoisen yli 10m fiskarin ominaisuuksia puoleen tai toiseen. Fiskari on merten työjuhta eikä mikään herkkähipiäinen trimmattava keppiraaseri
Uskoisin että kaikkineen ehkä 200 kiloisen tankin siirtyminen pituusakselilla veneen toiseen päähän aiheuttaa ehkä vain erittäin pientä ja harmitonta väliaikaista haittaa koska koko veneen rakenteet siirtyvät taaksepäin seuraavan talven muutosten myötä ja kun avotilaan tulee vielä lisärakenteita joissa varastoidaan mm. kaksi ankkuria, varapolttoaineet ja -oluet, hylsyt, jne...
Eikä siihen vaikuta sen enempää koneen siirtäminen muutamaa kymmentä senttiä edemmäs - siis jos se siirretään. Sen ratkaisee se miten tilat ja kalusteet rakentuvat pidemmän ajohytin sisälle.
Lopullisen painopisteen säätämisen voi tehdä, jos siltä tuntuu, vaikka akuilla kun tuo kuparikaapelikin on niin pirun halpaa.
Toisaalta alkuperäinen kone on ollut myös edempänä sen 30-40cm ilmeisesti Valmet on asennettu taaemmas koska on käytetty vanhaa akselia.
Enkä usko että lievä painopisteen siirtäminen muuttaisi kovinkaan paljon laajarunkoisen yli 10m fiskarin ominaisuuksia puoleen tai toiseen. Fiskari on merten työjuhta eikä mikään herkkähipiäinen trimmattava keppiraaseri
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Näin yöllä ilmestyksen joka kertoi että se väri on tosiaankin vain pöötä. Aika outo ilmiö meikäläisen silmälle sillä täälläpäin pilssit aina maalataan joko lyijymönjällä tai ferrexillä. Taitaa olla ensimmäinen maaliton pilssi mitä olen koskaan nähnyt.
Mutta hyvä niin sillä mutu sanoo että jos siellä olisi lyijymönjää niin siitä olisi ollut vain haittaa koska ulkopuoli on valtaosin pellitetty ja talvella runko ei pääsisi kuivumaan ollenkaan.
Mutta hyvä niin sillä mutu sanoo että jos siellä olisi lyijymönjää niin siitä olisi ollut vain haittaa koska ulkopuoli on valtaosin pellitetty ja talvella runko ei pääsisi kuivumaan ollenkaan.
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Nyt olisi runko sisältä riittävän puhdas että se kuivaa avitettuna riittävästi keväistä ulkopuolen kyllästystä varten. Parashan se olisi tietysti samanaikaisesti kyllästää molemmin puolin mutta leipätyöstä johtuen marssijärjestys on nyt se. Sisäpuolen kyllästys on myös nätimpi tehdä kun hytti ja muut ylimääräiset ovat poissa tieltä.
Suunnitelmissa on maalata runko valkoiseksi mikäli siinä on liikaa naarmuja ja muita pintavaurioita karun käytön takia.
Syy siihen laudan irtoamiseen takasteevistä löytyi; M16 mutteri oli pudonnut väliin ja rungon eläessä painanut 2. ja 3. lautaa niin paljon että 3. lauta on hieman haljennut ja ruuvin kannat korkanneet läpi laudasta. Myös 2. laudan yläreuna on hieman irronnut. Funtsailin samalla hiukan myös korjausta, helpoimmin se näyttää käyvän siten että yksinkertaisesti näppää multimasterilla laudat sopivasta kohtaa poikki ja vaihtaa ne. Samalla pääsee puhdistamaan kiinnityskohdat kunnolla paskasta.
Suurnäkillä on kyllä ollut taito hyppysissä ja hyvää puutavaraa kun yksikään lauta ei ole haljennut eikä kaari ole poikki. Lautojen tiivistyksessä köliin ja steeveihin on käytetty jotakin erittäin pehmeää valkoista massaa.
Kun otan vaihdettavat laudanpätkät pois samalla näen onko sitä myös lautojen saumoissa - pikainen silmäys antaisi siitä aavistuksen.
Suunnitelmissa on maalata runko valkoiseksi mikäli siinä on liikaa naarmuja ja muita pintavaurioita karun käytön takia.
Syy siihen laudan irtoamiseen takasteevistä löytyi; M16 mutteri oli pudonnut väliin ja rungon eläessä painanut 2. ja 3. lautaa niin paljon että 3. lauta on hieman haljennut ja ruuvin kannat korkanneet läpi laudasta. Myös 2. laudan yläreuna on hieman irronnut. Funtsailin samalla hiukan myös korjausta, helpoimmin se näyttää käyvän siten että yksinkertaisesti näppää multimasterilla laudat sopivasta kohtaa poikki ja vaihtaa ne. Samalla pääsee puhdistamaan kiinnityskohdat kunnolla paskasta.
Suurnäkillä on kyllä ollut taito hyppysissä ja hyvää puutavaraa kun yksikään lauta ei ole haljennut eikä kaari ole poikki. Lautojen tiivistyksessä köliin ja steeveihin on käytetty jotakin erittäin pehmeää valkoista massaa.
Kun otan vaihdettavat laudanpätkät pois samalla näen onko sitä myös lautojen saumoissa - pikainen silmäys antaisi siitä aavistuksen.
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Simon
- Viestit: 958
- Liittynyt: 22 Maalis 2007 23:27
- Paikkakunta: Kaskinen
Olisihan se valakia kylyki komian näkönen, mutta niistä kolohuista et kyllä pääse erohon kuin spaklaamalla. Kun taas lakatussa mäntykyljessä pienet naarmut eivät erotu kovinkaan paljon. Tuon laudoituksen osalta taas ehdottaisin pientä malttamista ja funteerausta, sillä 16 m mutteri ei ole voinut vahigoittaa tuota peräosaa niin paljon, etteikö sun taidoilla sitä vähemmälläkin saisi kunnostettua.
-
JLN
- Viestit: 266
- Liittynyt: 10 Elo 2004 17:02
- Paikkakunta: Porvoo
Perhana, jos sen valkoiseksi vedät, niin tulen salaa jonkin työreissusi aikana vetämään puulle ! ;-)
-- puolipuuveneilijä --
http://www.flickr.com/photos/jarnol/
http://www.flickr.com/photos/jarnol/
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Ähää, eppä uskalla
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Nyt ois tutkavene jotenkuten peiteltynä ja valmiina talviteloille...
Pieni varoituksen sana noista pesuhommista. Pesin sisäpuolen jollain 5% kloriittiliuoksella ja heikolla painepesurilla. Kummivaatteet päällä ja kasvoilla maski. Koska ei ollut mitään vaihtaa kemikaalihöyryjä suodattavia patruunoita verstaan varastosta ajattelin että kyllä kait ne pölysuojaimetkin tuon vertaisen - varsinkin kun laittaa uudet sellaiset paikoilleen.
Siellähän sitä tuli huseerattua veneessä kolmeneljä tuntia maski päässä tiski-, ja pulloharjaa sekä painepesuria vuoron perään vaihdellen.
Illalla ja yöllä pääkopan sisusta olikin sitten kuin se Notredamen kellotapuli, poing, poing poing, jne loputtomiin. Mulla on kyllä joskus ollut suorastaan kaameita krapuloita mutta tämä oli tähänastisista paras
Tuosta vauriokorjauksesta sen verran että voisiko joku kertoa miten sen tekee hyvin ja niin että se kestää 30 vuotta? Itse en näe sille mitään muuta mahdollisuutta kuin lautojen irrottamisen ja uusimisen. Sovittelen ensin laudat paikoilleen ja kyllästän ne sitten irrallaan pöössä liottaen jonkun viikon ja paikoilleen kunnolla puhdistettuun paikkaan.
Jos vauriokohdan koettaa puhdistaa ulkopuolelta niin se onnistuu miten onnistuu (koska siellä on koivunlehtiä, hiekkaa yms.) ja sitten laittaa uudet ruuvit niin se ei mielestäni ole kovinkaan viisas korjaus.
Ja sitä paitsi haluan tarkistaa yhden rakenteellisen jutun josta kerron sitten kun laudat on irti....
Pieni varoituksen sana noista pesuhommista. Pesin sisäpuolen jollain 5% kloriittiliuoksella ja heikolla painepesurilla. Kummivaatteet päällä ja kasvoilla maski. Koska ei ollut mitään vaihtaa kemikaalihöyryjä suodattavia patruunoita verstaan varastosta ajattelin että kyllä kait ne pölysuojaimetkin tuon vertaisen - varsinkin kun laittaa uudet sellaiset paikoilleen.
Siellähän sitä tuli huseerattua veneessä kolmeneljä tuntia maski päässä tiski-, ja pulloharjaa sekä painepesuria vuoron perään vaihdellen.
Illalla ja yöllä pääkopan sisusta olikin sitten kuin se Notredamen kellotapuli, poing, poing poing, jne loputtomiin. Mulla on kyllä joskus ollut suorastaan kaameita krapuloita mutta tämä oli tähänastisista paras
Tuosta vauriokorjauksesta sen verran että voisiko joku kertoa miten sen tekee hyvin ja niin että se kestää 30 vuotta? Itse en näe sille mitään muuta mahdollisuutta kuin lautojen irrottamisen ja uusimisen. Sovittelen ensin laudat paikoilleen ja kyllästän ne sitten irrallaan pöössä liottaen jonkun viikon ja paikoilleen kunnolla puhdistettuun paikkaan.
Jos vauriokohdan koettaa puhdistaa ulkopuolelta niin se onnistuu miten onnistuu (koska siellä on koivunlehtiä, hiekkaa yms.) ja sitten laittaa uudet ruuvit niin se ei mielestäni ole kovinkaan viisas korjaus.
Ja sitä paitsi haluan tarkistaa yhden rakenteellisen jutun josta kerron sitten kun laudat on irti....
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
No niin, veneen kuivuminen talven aikana on varmistettu kunnolla sillä että tein kunnon tuuletusaukon runkoon
Purin vauriokohdasta ennakkosuunnitelmasta poiketen kolme lautaa kahden sijasta ja näin oli pakko tehdä. Samalla selvisi että steevin ja laudoituksen väliin kadonnut mutteri ei ollut yksin syypää vaurion syntymiseen. Vaurion todellinen syy on huomattavasti kauempana, vuodessa 1979, nimittäin laudoitus on ruuvattu steeviin sinkityillä ruuveilla ja näyttäisi siltä ettei veneessä ole koskaan ollut yhtään sinkkiä. Toisaalta jos ruuvit olisivat messinkiä niin vauriota ei olisi tullut ollenkaan. Joukkoon oli eksynyt myös yksi messinkiruuvi...
Miten sitten jatkossa?
Uusin puretut laudat ja tarkistan toiselta puolen onko myös siellä sinkityt ruuvit. Jos on niin laitan jokaiseen lautaan uudet varmistusruuvit rosterista tai messingistä. Ja tietenkin sinkkianodeja laitetaan tarpeellinen määrä.
Nyt tuntuu pienessä hämmingissä ja vitutuksessa siltä että joskus tulevaisuudessa pellitys myydään kierrätykseen turhana varusteena ja koko veneeseen lisätään ainakin kölille ja steeveihin uusia ruuveja - ihan vaan varmuuden vuoksi. Mutta pellitys lähtee!
No niin tuosta eteenpäin:
http://groups.msn.com/Bertta-Lotta/tutk ... hotoID=562
Purin vauriokohdasta ennakkosuunnitelmasta poiketen kolme lautaa kahden sijasta ja näin oli pakko tehdä. Samalla selvisi että steevin ja laudoituksen väliin kadonnut mutteri ei ollut yksin syypää vaurion syntymiseen. Vaurion todellinen syy on huomattavasti kauempana, vuodessa 1979, nimittäin laudoitus on ruuvattu steeviin sinkityillä ruuveilla ja näyttäisi siltä ettei veneessä ole koskaan ollut yhtään sinkkiä. Toisaalta jos ruuvit olisivat messinkiä niin vauriota ei olisi tullut ollenkaan. Joukkoon oli eksynyt myös yksi messinkiruuvi...
Miten sitten jatkossa?
Uusin puretut laudat ja tarkistan toiselta puolen onko myös siellä sinkityt ruuvit. Jos on niin laitan jokaiseen lautaan uudet varmistusruuvit rosterista tai messingistä. Ja tietenkin sinkkianodeja laitetaan tarpeellinen määrä.
Nyt tuntuu pienessä hämmingissä ja vitutuksessa siltä että joskus tulevaisuudessa pellitys myydään kierrätykseen turhana varusteena ja koko veneeseen lisätään ainakin kölille ja steeveihin uusia ruuveja - ihan vaan varmuuden vuoksi. Mutta pellitys lähtee!
No niin tuosta eteenpäin:
http://groups.msn.com/Bertta-Lotta/tutk ... hotoID=562
Viimeksi muokannut Veli-Matti, 08 Tammi 2008 20:06. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Tuo on nyt suht pieni vika - sen kanssa pärjää.
Purku paljasti paljon hyvääkin, laudoitus on kuin uutta ja melkein 30 vuotta sitten tehty kyllästys on vieläkin ihan ok mutta siitä huolimatta otan ulkopinnan talvella puulle ja kyllästän niin paljon kuin puu vetää. Ompahan sitten tehty.
Steevit ja köli on tiivistetty liimamassalla mutta laudoitus perinteisesti pumpulilangalla.
En ihmettele enää yhtään veneen painoa; skötnät kauttaaltaan 28 ja 32mm vaneria ja laudoitus 30mm, 3m keulasta 2,5" veistokaaria 25cm jaolla ja loput samaa kaliiperia 50cm välein, välissä 30x20 painokaari. Kyllä siinä painoa kertyy...
Purku paljasti paljon hyvääkin, laudoitus on kuin uutta ja melkein 30 vuotta sitten tehty kyllästys on vieläkin ihan ok mutta siitä huolimatta otan ulkopinnan talvella puulle ja kyllästän niin paljon kuin puu vetää. Ompahan sitten tehty.
Steevit ja köli on tiivistetty liimamassalla mutta laudoitus perinteisesti pumpulilangalla.
En ihmettele enää yhtään veneen painoa; skötnät kauttaaltaan 28 ja 32mm vaneria ja laudoitus 30mm, 3m keulasta 2,5" veistokaaria 25cm jaolla ja loput samaa kaliiperia 50cm välein, välissä 30x20 painokaari. Kyllä siinä painoa kertyy...
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Mielessä alkoi kummittelemaan eri metallit ja niiden välinen syöpyminen.
Mikä vaikutus on rosteripellityksellä sinkityille ruuveille?
Missä kunnossa ovat pellityksen alla olevat ruuvit?
Mikä olisi viisain ruuvimateriaali korjaukseen rosteri, messinki vai alkuperäisen mukainen sinkitty?
Mistä saa kunnolla sinkittyjä puuruuveja?
Mikä vaikutus on rosteripellityksellä sinkityille ruuveille?
Missä kunnossa ovat pellityksen alla olevat ruuvit?
Mikä olisi viisain ruuvimateriaali korjaukseen rosteri, messinki vai alkuperäisen mukainen sinkitty?
Mistä saa kunnolla sinkittyjä puuruuveja?
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Jussi_R
- Viestit: 41
- Liittynyt: 07 Marras 2003 15:15
- Paikkakunta: Kokkola
Eräs suomalainen soittoyhtye laulaa " ME VAADIMME METALLIA"
sinkki naulat ja Rst pelti ei sovi, ehkä makeassa vedessä, mutta mutta...
Toisekseen Rst / Hst ruuvit ei kyllä sovi ainakaan veneessä vesilinjan alapuoleiseen rakentamiseen. Vaikka Hst on hapon kestävä,niin suola heikentää huomattavasti esim vetolujuutta.
Ainoa oikea värkki veneeseen on Pronssi tai Messinki.
Olen V-M nähnyt mailman merillä hyvin saman tyypisen kaunokaisen kuin sinulla, mutta siinä oli messinki levyt keulan kyljissä.
Luulin levyjä kupariksi koska olivat nätisti patinoituneet, mutta pienen raaputustyön jälkeen (toivottavasti veneen omistaja ei minua nyt tästä tunnista...) totesin ne kupariseos levyiksi.
sinkki naulat ja Rst pelti ei sovi, ehkä makeassa vedessä, mutta mutta...
Toisekseen Rst / Hst ruuvit ei kyllä sovi ainakaan veneessä vesilinjan alapuoleiseen rakentamiseen. Vaikka Hst on hapon kestävä,niin suola heikentää huomattavasti esim vetolujuutta.
Ainoa oikea värkki veneeseen on Pronssi tai Messinki.
Olen V-M nähnyt mailman merillä hyvin saman tyypisen kaunokaisen kuin sinulla, mutta siinä oli messinki levyt keulan kyljissä.
Luulin levyjä kupariksi koska olivat nätisti patinoituneet, mutta pienen raaputustyön jälkeen (toivottavasti veneen omistaja ei minua nyt tästä tunnista...) totesin ne kupariseos levyiksi.
Samalla puuveneellä isänisältä pojanpojalle
-
jukkan
- Viestit: 154
- Liittynyt: 19 Syys 2004 00:21
- Paikkakunta: Lpr
-jatkan samoissa merkeissä .....;JLN kirjoitti:Perhana, jos sen valkoiseksi vedät, niin tulen salaa jonkin työreissusi aikana vetämään puulle ! ;-)
Puuvene "pilautuu" maalaamalla,,,
- siis se tunnelma tai jokin,,,,,katoaa pois....
-voi kyllä vaikuttaa siihen tunnelmaan kannen ja ylärakenteiden puuosien materiaaleilla ja käsittelyllä.
-iso puu / lakka-pinta summalainen on se paras. Ei ne pienet kolhut tunnu.... ja niitä voi paikata yhtä krouvisti kuin on koko vene.. siis käyttöä varten, eikä sipistelyä.
Toi vene vaan kaunistuu kolhuista ja eletystä elämästä !!
-älkää te pohjoisen miehet alkako kermakakkuja tehdä summalaisista.. se on tavaton tyylivirhe !
(- tiedän kyllä hyvin, että esim Oulun ja Rovaniemen seudulla on toi koreus ja kehumien niin perin tärkeää,, mutta silti,,, se on miesten vene toi summalainen,, huom !!
- koristelkaa vaikka sitä neljäntuulen hattua tai naapuria hienompaa autoa tai ...tai naapuria suurempaa taloa tai ...)
Se valkoinen liima tai täyte siellä laudan ja kölin välissä lienee valkoista sikaa.
Mulla itselläni on tasakylkinen moottorivene ja kaikissa saumoissa on sikaa. Hyvin toimii !!!
- Ei siis ole puuvillalankaa tms missään.
Kaakossa ovat paljo tehneet sikaa käyttäen laidoitusta, ja toi lanka on myös yleinen.
Venäjällä näin tervatun puuvillakankaan (suikaleen) samassa tehtävässä.
Mutta se oli liiallinen rive, mielestäni. mutta kun niillä on väljemmät toleranssit ...