puuveneen kevätturvotus

[Saima]

Hyvänen aika!

, että imeytyykö vesi puuhun, jonka pinnassa on kyllästettä?

Tuossa vieressä otsikolla 'Turpoaako kyllästyksen jälkeen' todetaan että hitaammin turpoaa. Omat kokemukset ovat samankaltaisia, jopa kaksi viikkoa keati sellaisten pienten rakojen turpoaminen tiiviiksi, mihin en laittanut tättiä. Vene oli tosin hyvin kuiva silloin, nostettu aikaisin syksyllä ja ollut juhannukseen asti maalla erittäin kuivana keväänä.

Mistä pääseekin kyllästyksen periaatteisiin, että sitä parempi kyllästys mitä kuivempi puu, koska vesi täyttää puuta muuten eikä öljylle ole niin paljoa tilaa. Vastakkaistakin ajatusmallia olen kuullut käytettävän, että annetaan kyllästettä jopa jo syksyllä vasta nostetulle veneelle ja pitkin talvea lisää - en kyllä ymmärrä miten se onnistuu, koska öljy jähmettyy ja puu lakkaa imemästä.

Mielestäni parempi kuitenkin kyllästää kerralla niin paljon kuin mahdollista eikä sitä silloin tarvitse tehdäkään kuin vuosien välein. Jos nyt laittaa vettä kun sisäpuolen kautta ei vielä ole imeytetty, kuinka voit edes sanoa venettä kyllästetyksi? Kyllästys sanana on melko yksiselitteinen, mutta kenen vene on kyllästämisen jälkeen kylläinen?

Tätin en ole huomannut mitenkään sotkevan. Sitähän laitetaan, kuten edellä pellavaöljykittiä, myrkkymaalia vaille valmiiseen ja pelkästään vesirajan alapuolelle. Senkin on syytä antaa kuivua ennen myrkyn laittamista isommissa raoissa ~viikon. Ainetta voi ohentaa ohjeen mukaan ksyleenillä, jos se on liian paksua. Sauman leveys ja massan paksuus ja jäykkyys sekä syvyys vedessä on jokaisen harkittava ennen vesille laskua, kokeiltava onko pinta jo kovettunut yhtään. Virheitä ovat kyllästeen kanssa lotraaminen (esim. sisäpuolelta) tätin laiton jälkeen, veden laitto isommin sisälle (sitähän ei suosittella muutenkaan) sekä maalaus (myrkkykin hidastaa hieman kovettumista, eikä missään tapauksessa saa maalata millään muulla päältä - jää löysäksi.)

lLisäksi vielä sellainen huomio, että tättiä voi laittaa vasta rannalla turvottamisen jälkeen ja sitten vielä myrkytä ja eikun veteen. Pohjamaalipinta kyllä kuivuu äkkiä maalauskuntoon ja tätti ei edes kysele pinnan kuivuutta - sitä voisi laittaa vaikka uppoavaan veneeseen vedessä (ulkokautta tietenkin :).

[pelti]

Olen monena (perättäisenä) keväänä lotrannut ENSIN puutarharuiskulla pellavaöljy/aspergol soesta sisäpuolelle (sellaiset 20-30 litraa) (Itse olen ajatellut tekeväni sellaista "välikyllästämistä", ei siis sellaista massiivista 200 litraa tavaraa kerran kymmessä vuodessa.) . Aina toi kylläste on puuhun imeytynyt. Odotellut muutaman päivän MUTTA sen jälkeen jatkanut tuolla vedenroiskimisella. Ja edelleen puu turpoaa.

Juu, minäkin pitäisi erossa termit turvottaminen (= täytetään puun solut JOLLAIN nesteellä)
ja kyllästäminen (= täytetään puun solut nesteellä joka parantaa puun säilyvyyttä, estää hometta jne... JA POISTUU puusta hitaammin kuin vesi)

KSM kysyi että pitäisikö turvottaa ensin ennenkuin kyllästää... minusta kyllä tuo kyllästäminen on turvotusta eli kyllästämään vaan ja sitten sen jälkeen ihmettelemään millaisia rakoja vielä on jäljellä. sitten vielä turvottamista vedellä ja jos sekään ei riitä niin sitten jollain aiemmin kuvatuilla aineilla täyttämään rakoja.

Proof on sellaista bitumimaisat massaa, joten sen käsittelyssä pitää sen verran olla malttia ettei sitä nyt tukkaansa pyyhi, jos vahingossa menee veneen lakkapinnalle niin se lähtee tärpätillä pyyhkäisemällä. Kertakäyttöhanskat käteen ja kumilastaan tavaraa ja sillä kun vetelee niin ainakin minä olen saumat onnistunut tiivistämään.

[kms]

Kiitos neuvoistanne Saima, Pelti ja kumppanit! Toimin nyt seuraavasti: Lopetan pellavaöljykitin tunkemisen saumoihin toistaiseksi ja aloitan kyllästämään venettä vielä sisäpuolelta jonkin aikaa. TÄmän jälkeen sivelen ainakin ulkopuolen rungosta 1 kerroksella vernissaa, jonka jälkeen ryhdyn kastelemaan veneen sisäpuolta. TÄmän jälkeen (mitä nyt sitten tapahtuukin), annan ylimääräisen veden kuivua, maalaan ulkopinnalle lyijymönjät, myrkyt ja vesilinjan yläpuolelle maalit. Sisustaan, joka lienee tässä vaiheessa. Samalla tukin kaikki lautojen väliset aukot pellavaöljykitillä tai Tätillä., odotan 2 viikkoa ja vielä toinen kerros myrkkyä saumausaineden päälle ja sitten veden syleilyyn.

Niin, tässä tuli vielä mieleen, mikäli haluan käyttää vernissaa myös sisäpuolella, laitanko sen ennen vai jälkeen vedellä kastelun (tästä ei vissiin ollutkaan vielä puhetta)

t:kaapo

[Saima]

Sääntönä ensin maalit/lakat/vernissat/kyllästeet, sitten vesi. Poikkeukset keksittävä itse. :)

Esimerkiksi jos (kasteluun joutuva) maali tekee vettäpitävän pinnan joka kuivuu hyvin.

Ainakin kahta poikkeusta olen käyttänyt ongelmitta: Myrkkymaali ja tätti/proof 10. (Eli alla täydellinen kyllästys ja lyijymönjä, sitten vedellä turvotus.).

Myrkkyä on aivan turha levittää ennen saumausta.

Kannattaako sisälle vetää vernissaa, joka tekee kuoren pintaan, voi olla montaa mieltä.

Ollos hyvä ja tee hyvin!

Saima saimaalainen
sai merelle maalaisen.
Vielä vähän veistelen
ja lopuksi maalaisen.

[kms]

Ok. Alkaa pikkuhiljaa jopa hitaanlaiselle Turkulaisellekin valjeta tämäkin homma:-)

t:k

[Saima]

Runon veistäminen on joskus hankalaa myös, kuten edellä näkyy. Selitys on saimaalainen "käyttöveneenä" merellä. Käyttö onkin varsinaista harrastuskäyttöä, kun ruostuneet, irronneet, lahonneet ja hajonneet osat pitää tehdä uusiksi, jotta vene pysyisi kokonaisena!

Ai niin sellainenkin vinkki, että 0,70 litraisella purkilla myrkkyä saattaa hyvin vedellä koko pohjan, kun sitä jonkin verran ohentaa. Ohennuksen voi tehdä tärpätillä, vaikka purkissa lukisi muuta (kannattaa varmistaa joltakin käyttämäänsä maaliin). Pikku tela on paras levitykseen.

[pelti]

näillä keleillä +20 astetta ja kun on vähän tuulta puu kuivuu tosi nopeasti (varsinkin jos siihen pääsee aurinko paistamaan suoraan), joten suosittelen kyllä koko ajan pitämään puuta kosteana (ei tietenkään silloin kun se haittaa jotain työvaihetta) mutta heti kun ko. vaihe on ohi ja maali/lakka on kuivahtanut niin taas kostuttamaan puuta. Proofin osalta olen vetässyt sen kuivaan saumaan ja saman tien taas venettä sisäpuolelta kastellu, eikä tämä ainakaan ole tuntunut haittaa tekevän.
ja ilman muuta tuota puunturvottamista kokoajan lisännyt ennen vesillelaskua. Jos mahdollista, niin jätä pilssiin sellaiset 5 cm vettä koko ajaksi , se pitää jonkinmoista peruskosteutta siellä, mutta ei tietenkään auta niihin lautoihin, jotka ovat vesirajassa, eli niidenkin kosteudessa pitää pitää huolta.

Kokemukseni tuosta myrkystä myös on että se pitää laittaa ihan viimeiseksi. kaikki kemialliset aineet/nesteet (muut kuin vesi) haittaavat myrkyn toimintaa ja näkki iskee! Ja kun on hyvin kukin milläkin mömmällä kyllästänyt venettä niin sitä mömmöä liukenee vähän veteen ja jos turvotus vaiheessa sitä tihkuu saumoista (jo maalatun) myrkyn päälle, saattaa siis syksyllä yllättää sellainen näkkirivi siinä valumajäljessä :-(

[kms]

Kuumat kelit tosiaankin edistävät kuivumista. Kiusallista on, että tällä hetkellä , ennen maalausta, joudun vaan odottelemaan rungon ulkopuolen muuttumista pintakuivaksi kyllästyksen jälkeen. Pystyisinköhän nopeuttamaan odotteluaikaa ennen maalausta maalaamalla pinnat vernissalla, josta jo mainitsinkin?

t:k

[pelti]

tuosta vernissa asiasta ei ole kokemusta - en uskalla sanoa mitään. Veneen ulkopuolelta olen kyllästänyt ovatron 1:llä ja sehän kuivuu nopeasti ja on pian päälle "lakattavissa" ovatrol 2:lla.

[kms]

hmm. voiskohan tuota owatrol kakkosta laittaa kyllästetyn pinnan ja maalin väliin. Pintamaalina vesilinjan yläpuolella käytän joko pellavaöljymaalia tai sitten Sadoluxia, Miranolia tai jotain semmoista.

t:k

[Saima]

Vernissan pitäisi viimeisenä kerroksena nopeuttaa. Siitä olen lukenut täältä ja toimii ainakin männylle. Luulisin että se olisi järkevää laittaa viivyttelemättä öljyttyyn pintaan. Niin ainakin aion kokeilla. Ikäänkuin viimeisenä kyllästyskerroksena, minkä tarkoitus on edelleen imeytyä puuhun että varsinaista pintakerrosta ei tule.

Minun kokemukseni proofin pullistumisesta pois saumoista taisi liittyä siihen että kylläste sisäpuolelta laitettuna pehmitti sitä edelleen ja sitten veden paine, kun laitoin kymmenen senttiä vettä pilssiin. Siltikin se tarttui takaisin saumaan vetämällä sormella. Meni vain myrkyn veto uusiksi tämän jälkeen. Elikkä taisikin olla useampia virheitä työjärjestyksessä taustalla tuossa neuvossani edellä, joka oli varman päälle neuvo.

Mutta äkkiäkös sisällekin on laitettu kyllästettä (1. päivä) ja vernissa vedetty ulos (2. päivä). Ja ehkä jo kolmantena päivänä voisi vähän alkaa kastelemaan ettei vene enempää kuivuisi? Tai ehkäpä viikko siinä menee jos toisenakin päivänä vielä kyllästää. Mutta toukokuu vasta alkoi!

Aika pitkiä kuivumisaikoja täällä neuvotaan:
viewtopic.php?p=1280#1280
viewtopic.php?t=420

Mitä nuo Owatrol 1 ja 2 sekä Impreg 1 oikeastaan ovat? Vernissaa vain? Mikä on kovin ja nopein ja mikä pellavaöljymäisin?

[kms]

Joo, minustakin noissa artikkeleissa neuvotut kuivumisajat ovat tuskallisen pitkiä ainakin tässä säätilanteessa. Tosin kannen osalta (oregon pine) olen huomannut, että kahdenkaan viikon odottelu ei ole vielä kuivattanut pintaa tarpeeksi lakkausta varten. TÄytynee ruveta miettimään pyyhkimistä pineenitärpättiin kostutetulla rätillä tms.

t:k

[Veli-Matti]

Mää ainakin meinaan hoitaa "esiturvotuksen" siten että laitan veneen sisälle pohjalle ja kyljille vesirajaan asti juuttisäkkejä ja/tai sanomalehtiä jotka sitten aamuisin kastelen kastelukannulla kukkien ja tomaattien kastelun yhteydessä. Vaimokin tykkää ;)
Samaan aikaan venesssä pystyy kuitenkin työskentelemään tekniikan yms. kanssa.

[isomakke]

Unohda ne sanomalehdet,ne hajoavat moskaksi ja sitä tavaraa on sitten joka paikka täynnä.Kokeilin nimittäin edellisvuonna ja vieläkin pilssipumppuun eksyy sanomalehden kappaleita

[Veli-Matti]

Niinhän siinä taitaa käydä! Mistähän sitä opittiin ennen puuvenenettiä....