Ristiinlaminoidun purjepaatin murheet

1Kari · Viesti Kirjoittaja **1Kari** » 08 Touko 2003 23:34

Osaiskos kukaan jelppia miestä pulassa?

Ostin syksyllä perusterveen, 1978 rakennetun, viiluista ristiinlaminoidun varttitonnarin. Vene oli aikaisemmassa käytössä maalattu pohjastaan Internationalin Interprotectilla, vesilinjan yläpuolelta vielä Internationalin Toplacilla.

Aikaisemmalla omistajalla ei ollut pari vuotta maalauksen jälkeen isompia murheita, pieniä hiushalkeamia paikoin maalipinnassa viilusaumojen kohdalla, jotka hioi ja paikkasi keväisin.

Tänä keväänä Interprotect alkoi irrota laajemmin vieden mukanaan alla olevan vanhan maalin. Paikoin maali irtosi puuta myöten.

Hämmästys oli suuri, kun paljas puu tuli esiin: pinnassa ei ole epoksikerrosta lainkaan! Viilu on kuitenkin kovaa, puukonkärki ei siihen uppoa, tummuudesta päätellen Teakia. Siitä ei ole tietoa, miten viilu on alun perin käsitelty, onko se kyllästetty vai suoraan maalattu. Veneen on valmistanut Jorma Eschner Tampereella.

Nyt sitten se kuuma kysymys? Onko mitään turvallista keinoa käsitellä venettä _yhtä_ kesää varten tilapäisesti (kolmen kuukauden sisävesipurjehduskaudelle? Vesillelaskuaika on pian käsillä. Raskaasti masentaa, jos heti eka kausi jää tällä paatilla välistä, mutta isompia riskejä ei tee mieli tervepuisen veneen kanssa ottaa.

Kävi vesillelaskun kanssa miten tahansa, mitä syksyllä pintaan? Epoksia?

Jos päädytään epoksointiin, pitääkö koko kylki putsata paljaaksi ylös asti vai riittääkö vesilinjan alapuolinen käsittely. Jääkö vaaraksi veden pääsy yläkautta epoksoidun osan alle?

Voiko hiekkapuhaltaa, eli onko helpompaa menetelmää kuin kuumailmapuhallin ja lasta. Kylki kun on paksussa ja hyvässä maalissa ja maali lujasti kiinni?

terhohalme · Viesti Kirjoittaja **terhohalme** » 11 Touko 2003 00:04

Mittaa tai mittauta rungon kosteus ensin. Rakennusremonttiliikkeillä on kosteusmittareita. Jos puu on kuivaa, hio irronneet kohdat ja halkeamat. Jos puu on tosiaan tiikkiä, pese puun rasva pois ennen pohjamaalia.
Maalaa 3-4 kerrosta epoksiprimeeriä ja pintamaalaus. Selvisit säikähdyksellä...

Jos veneesi runko on paikoin märkä maalin alta, niin tulee enemmän hommia ja tänä kesänä ei sitten seilata. Koko runko tulee hioa, ainakin kaikki paikat, joissa kosteutta on yli 15%. Hiomisen jälkeen kuivatus hallissa mieluummin talven yli. Sen jälkeen koko veneen maalaus epoksiprimeerillä ja pintamaalaus.

Jos veneen liimaus on kunnossa, epoksiprimeeri antaa riittävän kosteussuojan.

1Kari · Viesti Kirjoittaja **1Kari** » 11 Touko 2003 22:27

En selvinnyt säikähdyksellä :-(

Kun paljaat kohdat kuivuivat, paljastui totuus. Ristiinlaminoitu mahonkivanerista. Ja niinhän se on, että mahonki missään muodossa ei kestä märkänä talvehtimista. Vaikka ei ole lahoa, on silti haperoa.

Ohutta vaneria lienee kolme tai neljä kerrosta, kussakin kolme ohutta viilua. Päällimmänen vaneri menee osin vaihtoon.

Se on nyt sitten vaan niin, että tämä kesä jää välistä. Eipähän tarvi ajaa kivelle, kun vedet on Tarjanteella alhaalla.

Kyllä nyt päädyin siihen, että kyljet paljaaksi puulle asti, haperot pois ja uutta tilalle. Ottaa päästä, mutta toivottavasti lopulta työ kiittää tekijäänsä. Onneksi seuraava kerros epoksiliiman alla on terve, ainakin tässä paikkaa.

Nyt jää sitten ratkaistavaksi se, mikä on lopullinen pintakäsittely, kun sen aika on. Kuka äänestää epoksihartsin puolesta? Kankaalla vai ilman? Vielä pitää selvittää nykyepoksien yhteensopivuus vanhojen kanssa ja se, laittaako tilalle vaneria vai paksua viilua.

Mitäköhän sille terveen kerroksen päällä olevalle epoksille pitää tehdä, että siihen saa uutta tarttumaan?

Ei tullut vastaus kovin kaukaa, minä majailen Vilppulassa.

terhohalme · Viesti Kirjoittaja **terhohalme** » 13 Touko 2003 14:23

Jos pintakerros vaneria on sökö, lienee se parasta hioa pois ehjään epoksiin saakka. Ja sitten:

Rimoittaisin koko rungon ulkopuolelta 5-6 mm kuusi, haapa tms. rimoilla. Rimojen väleihin jäävät raot eivät haittaa, mutta liimaus ristiinlaminoituun osaan pitää tehdä huolella (eli raaka epoksi ensin molempiin pintoihin ja sitten epoksia ja filleriä niin, että hiukan pursuaa. Niittaa rimat kiinni ristiinlaminoituun osaan niittipyssyllä, jossa on komposiittihakasia. Tasoita raot pursuavalla epoksimössöllä ja kaavi ylimääräinen pois. Hio pinta (suojaudu avaruuspukuun). Lasita ulkopinta 160 tai 240 g lasikankaalla ja epoksilla + pari kerrosta kirkasta epoksia. Päälle pintamaali ja veneesi on parempi kuin uusi.

Työmäärä voi tuntua suurelta, mutta puuveneilyhän oli kehittävä harrastus... Tähänkään hommaan et olisi koskaa ryhtynyt ilman venettä :)

1Kari · Viesti Kirjoittaja **1Kari** » 13 Touko 2003 19:21

Tällä hetkellä nayttää siltä, että haperoksi mennyttä viilua on yksi kerros hyvin pienellä alla (15cm v 50 cm). Tästä kohtaa 1/4 seinämävahvuudesta menee pahimmillaan uusiksi. Siihen siis uutta viilua/vaneria.

Ajatus oli jatkaa kunnon epoksoinnilla tästä eteenpäin, niin, että viilu todella tulee kyllästetyksi. Tätähän ei alunperin oltu tehty ja se mahdollisti syntyneen vaurion. Pintaan epoksi, joko kankaalla tai ilman. Näin neuvoi myös Kuupakko Teopinn-nimisestä epoksifirmasta Treella.

Mutta rimoitus ulkopuolelle? Onnistuu toki, mutta luuletko, että rakennetta pitäisi näin reilusti vahvistaa? Enimmäkseen 20mm vahvuinen laminaatti on kuitenkin ehjä ja luja, paatilla on joskus seilattu merelläkin aina Tukholmaa myöten.

Tuntuu siltä, että sinulla on näppituntumaa aiheeseen, oletko joskus tehnyt vastaavan savotan?

Vanhat epoksit ja maalit onneksi pehmenee kuumailmapuhaltimella. Muuten näkyisi valtaisia pölypilvi sinne länteen saakka ;-)

terhohalme · Viesti Kirjoittaja **terhohalme** » 13 Touko 2003 23:17

Jos vaurio on pienellä alueella, korjaa vain se alue. Rimoitusta ehdotin siksi, että kuvittelin pääosan ulommaisesta vanerista olevan kerroksen vaurioituneeksi tai pehmenneeksi. Pari digikuvaa vauriokohdista selventäisi asiaa.

Rimoituksen lopulliseksi vahvuudeksi jäisi n. 4 mm. Näin järeä toimenpide ei onneksi taida olla tarpeen. Ulkopuolen rimoittaminen tulisi kysymykseen tapauksessa, jossa omistaja on jo menettämässä toivoaan...

Olen suunnitellut ja rakentanut useita puu/epoksiveneitä. Tällä hetkellä ole puuveneenrakennusopena. (Ei kai täällä pikkukylässä muuten merenrantaihminen viihtyisikään)

Viesti Kirjoittaja **Pekka Huhta** » 14 Touko 2003 07:43

Onko muuten jotain erityistä syytä käyttää nimenomaan rimoja pinnassa esim. samanpaksuisen vanerin tai viilun sijaan? Vanerissahan on toki vähän enemmän sovittamista, mutta toisaalta se antaa elämättömämmän pinnan mahdolliselle epoksoinnille. Kuusi tuntuu muutenkin olevan kamala kyllästettävä epoksilla tai perinteisillä aineilla, vanerin pintarakenne on niin kivasti rikottu että se tuntuu horivan epoksiakin halukkaammin. Mitä sanot, Terho?

Mutta jos viallista on vain tuollainen lämpäres, niin ei kai sen vuoksi kannata kesää väliin jättää. Paikka päälle, auki hiotun pinnan maalaaminen useampaan kertaan epoksilla ja jos nyt sitten haluat niin kerros kangasta varmemmaksi vakuudeksi. Vaikka jos sen epoksoinnin tekee nyt hyvin, niin tarvittaessa kankaan voi vetää ensi talvenakin kunhan karhennat nyt maalatut epoksit kunnolla ja laitat tartuntakerroksen tai pari ennen kangasta.

Tietysti jos veneessä on paljon muutakin paikkailtavaa niin onhan se helpompaa tehdä kaikki kuntoon kerralla ja vaikka sitten jättää kausi välistä. Mutta muutenkin sen voi tehdä, onhan tässä juhannukseenkin pitkästi aikaa ja koko kaunein kesä purjehtia vielä senkin jälkeen.

Pekka

terhohalme · Viesti Kirjoittaja **terhohalme** » 14 Touko 2003 16:33

Ilman muuta pieni alue kannattaa korjata alkuperäisellä rakenteella. Rimojen käyttöä ehdotinkin vain koko ulkopinnan remontiksi, jos sellaista tarvitaan. Pitkittäinen rimoitus muuten vahvistaa veneen rungon pitkittäisjäykkyyttä ja parantaa tätä kautta rikin viritysmahdollisuuksia (esim. partuunat saa kireämmälle).

1Kari · Viesti Kirjoittaja **1Kari** » 15 Touko 2003 16:24

Kyllä tässä itsellekin tulee sellainen olo, että josko remontoisi isommasti vasta syksyllä. Vesilläolon ja remppaamisen suhteen ongelmana on työ, joka on epäsäännöllinen ja ajoittain ympärivuorokautinen.

Täytynee selvitellä, mistä Treella tai muualla Pirkanmaalla saa mahonki/okumevaneria tai viilua. Sitten pitää hankkia vielä pieni erä epoksia. Nyt olisi muutama vapaapäivä vielä käytettävissä puuhasteluun.

1Kari · Viesti Kirjoittaja **1Kari** » 15 Touko 2003 22:46

No nyt se vasta alkaa koko karmeus paljastua. Irroittelin huonoja päällisviiluja ja alta löytyi aina vaan kosteampaa kamaa. Kipaisin sisälle, raapasin vastaavasta kohdasta lakat pilssistä pois, ja märkää oli sielläkin. Eikä tämä tähän lopu. Kun sisältäpäin painaa märkää laminaattia, se tuntuu joustavan irti emäpuusta, noin metrin matkalta, kölin vierestä, vasemmalta puolen. Voiko se todella olla irti?

Emäpuuna on leveä Iroko-parru. Laminaatti lähtee siitä. Liitoskohdan päällä on ilmeisesti myös Irokosta tehty päällyspuu, joka peittää alleen emäpuun ja laminaatin liitoskohdan.

Nyt on hyvät neuvot todella tarpeen. Ensiksi tietysti kuivatus, mutta kuinka se tehdään ja saako laminaattia läpi asti kuivaksi? Mitä sitten. Olen valmis viemään paatin vaikka veistämölle, lainarahaa on siinä sen verran kiinni, että kokkona ei viitsisi polttaa.

Eli: mitä tälle pitää tehdä, vieläkö tästä saa ehjän veneen?

Viesti Kirjoittaja **Pekka Huhta** » 16 Touko 2003 09:49

Voi suru.

Toisaalta, vaikka vaneri on märkää se ei välttämättä ole lahoa. Jos se on märästä paikasta irti kölipuusta niin se silti saattaa olla...

Nyt kyllä tekisi mieli neuvoa että rip rap veistäjä paikalle katsomaan kuinka korjataan. Sitä ennen voisit toholla ja skraballa poistaa maalit joka puolelta vauriokohdan ympäriltä ja kaikkalta vähänkin epäilyttävistä paikoista, jotta kaikki pääsee tutkimaan kerralla.

Voipi olla, että joudut tekemään pienen palan laminointia kokonaan uudelleen. Jos siellä on isoja uusittavia alueita niin yksi mahdollisuus on leikata paikka kokonaan pois, laminoida uusi käyttäen vanhaa pois leikattua osaa muottina ja sovittaa se paikalleen. Tai sitten tehdä korjaus paikan päällä, jolloin sovittaminen jää pois.

Viime syksynä ilmestyi Alfamerin suomentama West-epoksien mainoskirjanen, "Puuveneen entisöinti ja korjaus", jossa on käsitelty epoksikorjauksia ja myös aika laajasti vanerikorjauksia. Kannattaa varmaan hankkia perusteokseksi, vaikkei se nyt kummoinen vihko ole, seitsemisenkymmentä sivua.

http://www.alfamer.fi/naytatuote.asp?haku=SM257

Katsopa jos vaikka saisit Terhon houkuteltua veneesi alle... :)

Pekka

Matti Laurila · Viesti Kirjoittaja **Matti Laurila** » 16 Touko 2003 12:38

Moro!
Nolo homma on käynyt. Tampereella vanereja ja viilua löytyy ainakin Puukeskuksesta ja Starkilta, mahonkiviilua olen itse ostanut Puukeskuksesta. Sikäläisistä sahureista on muuten erittäin huonoja kokemuksia, ihme on, jos saa oikean määrän oikean kokoisia paloja...
t.Matti

1Kari · Viesti Kirjoittaja **1Kari** » 16 Touko 2003 17:46

Nyt tulee pitkä teksti pitkään threadiin, mutta saahan täällä keskustella.

Ensiksi kiitos kaikille vastanneille avuista. Laitoin kirjan tilaukseen ja suuntaan aikanaan Treen puukeskukseen.

Terhon viestiä odotellessa annan julkisesti arvosteltavaksi korjaussuunnitelman, joka on amatöörin mietteitä.

1. Ulkoa paatti puupaljaaksi, pilssistä lakka pois. Kuivatus kesän yli, varmaan talvenkin. Sitten, kun on pintakuiva sisältä, niin Silicaa ripotellen pilssiin.

2. Lahoa löytyy, tai läpi asti haperoa vaneria. En tiedä, miten edetä. Laitan sormen suuhun ja työnnän toisen... No joo.

3. Jos ei kuivu, niin päällyspuu sahalla poikki sieltä, missä on jo kuivaa, köli pois ja päällyspuun pätkä pois vauriokohdalta --> jatketaan kuivatusta.

4. Jos kuivuu ja vaneri käyttökelposta, niin hyvin tunkeutuvalla epoksilla kyllästys sisältä aloittaen ja toivoen, että tulee aikanaan ulkoa läpi. Epoksilla laminaatin liimaus emäpuuhun. Saumaa on vain vaikea putsata.

5. Ulkopuolelle epoksointi ja kangas. Vaurioalueella kankaalla peittoon emäpuun ja laminaatin liitosalue, ennen kölin asennusta.

6. Päällyspuu takaisin, epoksia väliin. Kangas peittämään päällyspuun ja laminaatin sauma.

7. Köli paikalleen, sauma tiiviiksi.

8. Muun paatin kyllästysepoksointi ulkoa käsin, pintaan epoksi ja kangas.

9. Maalaus.

10. Sisäpuolella turkkilevyn kannattimien laminoiminen epoksilla ja kankaalla pohjatukeiksi.

Jos kuivuu ilman kölin ja päällyspuun poistoa, niin sitten sama soveltuvin osin, niitä irroittamatta.

Miltäs kuulostaa muulta, kuin työläältä?

Jos Terho kaipaat koululle oppilastyöksi korjausprojektia, niin... arvaat varmaan loput!

Mitäköhän tällainen projekti kustantaisi veistämöllä teetettynä ja kuka tällaisen huolisi ja hyvin tekisi?

terhohalme · Viesti Kirjoittaja **terhohalme** » 16 Touko 2003 18:08

Tässähän tuntee itsensä suorastaan imarrelluksi. No, ensiksi huonot uutiset: viransijaisuuteni puuveneopettajana päättyy tähän kevääseen, vakinainen jatkaa, ja omat suunnitelmani ovat tämän johdosta hieman levällään...

Suunnitelmasi lähtee hyvin liikkeelle, mutta mittauta nyt ensimmäiseksi koko rungon kosteus, jotta tiedät, mitkä paikat tulee avata. Jostain olen kuullut, että rakennusfirmat käyttävät mikroaaltokuivaimia betoniseinien kuivattamiseen. Voisipa tuo soveltua veneenkin kuivattamiseen. Ainakin sämpylä kuivaa korpuksi, kun se on liian kauan mikroaaltouunissa...

Viesti Kirjoittaja **Pekka Huhta** » 22 Touko 2003 16:07

1. Ulkoa paatti puupaljaaksi, pilssistä lakka pois. Kuivatus kesän yli, varmaan talvenkin. Sitten, kun on pintakuiva sisältä, niin Silicaa ripotellen pilssiin.

Sen Silican jättäisin pois, on ihan turhaa ainetta ja sitä paitsi jos sitä laittaa paljaalle puulle, niin se pitää puun märkänä ihan niinkuin tiesuola tien. Turha myrkyttää, ilmanvaihto riittää.

2. Lahoa löytyy, tai läpi asti haperoa vaneria. En tiedä, miten edetä. Laitan sormen suuhun ja työnnän toisen... No joo.

Lahot otetaan pois ja tehdään uudet osat tilalle.

3. Jos ei kuivu, niin päällyspuu sahalla poikki sieltä, missä on jo kuivaa, köli pois ja päällyspuun pätkä pois vauriokohdalta --> jatketaan kuivatusta.

Ei kuivatusta varten pitäisi venettä joutua pilkkomaan. Jos pinnassa on lahoa niin sen voi tietysti poistaa joka tapauskessa.

4. Jos kuivuu ja vaneri käyttökelposta, niin hyvin tunkeutuvalla epoksilla kyllästys sisältä aloittaen ja toivoen, että tulee aikanaan ulkoa läpi. Epoksilla laminaatin liimaus emäpuuhun. Saumaa on vain vaikea putsata.

Ei toivon häivää että epoksi menisi läpi, ei se mitään pellavaöljyä ole. Edes pellavaöljy ei mene vanerista läpi koska välissä on niin monta muovista viilusaumaa. Pellavaöljy imeytyy pintaviilun läpi, epoksi jää melko tarkalleen pintaan, uppoaa lahoon vaneriin vähän syvemmälle muttei sekään pintaviilua syvemmälle.

5. Ulkopuolelle epoksointi ja kangas. Vaurioalueella kankaalla peittoon emäpuun ja laminaatin liitosalue, ennen kölin asennusta.

Ihan hyvä veto. Pari kangaskerrosta antaa myös mekaanista lujuutta.

6. Päällyspuu takaisin, epoksia väliin. Kangas peittämään päällyspuun ja laminaatin sauma.

7. Köli paikalleen, sauma tiiviiksi.

8. Muun paatin kyllästysepoksointi ulkoa käsin, pintaan epoksi ja kangas.

9. Maalaus.

10. Sisäpuolella turkkilevyn kannattimien laminoiminen epoksilla ja kankaalla pohjatukeiksi.

Muuten aika hyvä lopetus.

Toistaisin vielä että tuon tekeminen helpottuu varmasti sillä että saat ammattilaisen paikalle. Ei se ole mitenkään mahdoton tehdä itse, mutta hyvät neuvot pitää olla joltain sellaiselta joka on veneen nähnyt eikä vain kuvitellut päässään. Veneenkorjausneuvojen antaminen netissä on aina välillä yhtä hankala juttu kuin lentokoneen siiven suunnittelu puhelimessa :)

Pekka