Uuden limisauman tiivistys

[hannuvartiala]

Kokonaan naulaton versiohan olisi tää Cuttsin menetelmä jossa tehdään kaksinkertainen laudoitus suhta kapeista rimoista ja kaariksi vaan epoksilla liimattu kevlarnaru kerrosten väliin.

Cuttsin menetelmä
http://www.cuttsandcase.com/patented_method.html
on ihan jenkkiläistä höpöhöpöä ;-)))

Hannu

[matti]

Mutta jos saumassa käytetään esim. sika 291:stä (tai jotain muuta?? Joka liimaa ja tiivistää sauman tehokkaasti), eikö tällöin ole vaarana laudan halkeaminen puun eläessä? Mikä aine olisi hyvä ja huoleton sekä helppo teon kannalta esim. mäntyisessä limisauma soutuveneessä?

Kyllä on vaarana, on omakohtaisia kokemuksia kantapään kautta.Kun olin "Haminan puuveneopistossa" (oikea nimi on jotain muuta) soutuveneen rakennuskurssilla ja tehtiin Heikin kanssa PS-mallinen merisoutuvene (Ks Jari Reijosen soutuveneitä, on jotakuinkin samanlainen), niin "laitetaan sikaa saumaan" oli opetuksen motto, oli siellä toisinajattelijoitakin, mutta katsoin, että kompetenssini ei riitä olla eri mieltä. Halli oli "kuuma kuin sauna" vähemmän soveltuva perinteiseen veneenrakennukseen.
Laudoituksen valmistuttua mittailtiin lautojen kosteutta, jotain 9%-liian kuiva ja vastoin viisaamman(Heidi-oppilas) neuvoa kaaret sisään liian kuivaan roviin.
Lopputuloksena haljennut lauta kun sika saumassa ei anna lautojen luistaa toisiinsa nähden ja puu turpoaa paljon enemmän sivu-kuin pitussuunnassa. Ensin laudat meni s-mutkalle sivusuunnassa ja lopulta yks halkes, arvatkaa hatuttaako, koska menin sinne oppimaan?
Neuvoisinkin käyttämään jotain "heikompaa" materiaalia limin tiivistykseen jos kantti ei kestä koettaa pelkällä lauta lautaa vasten menetelmällä. Tällöin jokainen sauma antaa hieman periksi eikä lautohin tule liikaa jännitystä. Laudan päihin voi käyttää sikaa, päät tulevat liimattua tieviin/peräpeiliin ruuvien lisäksi=laudat ovat päistään paljon kapeampia ja kiinni koko leveydeltään kiinni toisensuuntaisessa puussa. Lujempi kuin pelkillä ruuveilla.
Viime talvena tein jollan johon käytin tosin sikaa, mutta maltillisesti, vain pohjan osalle ohut haiku limiin sekä laudan päihin ja yläosa pelkästään puu-puulle.
Se ei ollut tosin kuin kuukauden päivät joessa, mutta sinä aikana ei tullut mitään muutoksia, eikä vuotanut kuin jostain niitin juuresta muutaman helmen.
Kaikkea ei kannata itse kokeilla, mites se sanonta kuuluukaan....

Matti

[tany]

Tein 6mm:n U-pultista ja palasta lankkua työkalun jolla voi painaa lautaan syyn suuntaisesti pari milliä syvää uraa. Painoin limin lautaan uran joka puun turvotessa nousee ylös. Saumatessa ohut massamakkara tähän uraan ja sauma kiinni. Ei menny paljoa massaa ja oletan, että tiivistys toimii.
Ohessa piirros asiasta.
http://groups.msn.com/Veneetjakoneet/hu ... PhotoID=40

[hannuvartiala]

Ensin laudat meni s-mutkalle sivusuunnassa ja lopulta yks halkes...

Tarkoitatko, että laudan poikkileikkaus meni s-mutkalle?

Niinkuin tässä kuvaparissa testipalasta, jolla joskus kokeilin limisauman käyttäytymistä?
Kuivana:

Märkänä, taipunut s-poikkileikkaukselle:


Hannu

[matti]

Just noin, mutta kun turpoamisvaraa ei ollut, kuten kuvassa etenkin vasemmanpuoleinen ulompi lauta muodostaa mutkan sisemmän laudan reunan kohdalla, niin tämä ulompi laita halkesi=teki ikäänkuin nivelen saadakseen tilaa.
Tästä tein johtopäätelmän, että limisauman tulee päästä hieman luistamaan tarvittaessa, ettei mene rikki. Pälvirannan kirjassa mainittu rako alimman laudan ja kölin välillä lienee elintärkeä samasta syystä.
Tilannetta pahensi vielä se, että venessä on umpinainen parras, kaarenpäät upotettu parraslistan sisään ja koko yläreuna liimattu epoksilla paketiksi=tosi luja,jonka vuoksi ei anna kaarien päiden livetä alaspäin=sivuttaispuristus on kova laudoituksessa. Eli vene on tehty liian tiukaksi. Olisihan ton voinut oppia muutoinkin kun kantapään kautta. Oleellista hommassa on kaarituksen aikainen kosteusprosentti , mikä se liekään?? 13-15 % ehkä???
Heidi muuten sanoi, että laita märät matot sisään ennen kaaritusta, olis pitänyt uskoa!!!!

Matti

[hannuvartiala]

En suostu uskomaan, että uusi, niitattu sauma luistaisi lautojen turvotessa ensimmäistä kertaa. Itse saumakin vielä kiristyy laudan turvotessa paksuussuunnassaan.
Sen takia väitän, että sauman voisi yhtä hyvin liimata.

Mutta ensimmäisen turpoamisen jälkeen puu on tietysti rusentunut niittien alla, seuraavan (ensimmäisen) kuivumisen jäljiltä sauma on löysä ja pääsee luistamaan. Mutta siis vasta toisella turvotuksella, seuraavana keväänä.

Sensijaan uskon, että limilautaveneen paljon mainostettu "joustavuus" on nimenomaan tuota lautojen poikkileikkauksen taipumista s-mutkalle, ja siihen liittyvää sauman "pyörähtämistä".

S-mutkalle taipumista helpottaisi, jos vene tehtäisiin veistokaarille ja laudat naulattaisiin kiinni keskeltä, niinkuin perinteisesti tehtiin. Että sauman seutu pääsisi "pyörähtämään" vapaammin.

Tietysti s-taipumisellakin on rajansa. Jos laudat ovat kaaritettaessa rutikuivia, ne ilmeisesti turpoavat enemmän kuin s:lle vääntyminen pystyy ratkeamatta nielemään.
Senpä tähden veneet kuuluukin rakentaa ulkona ;-)

Hannu

[Sami1234]

Matille on käynyt lautojen liimailussa juuri niin huonosti, pelkäsinkin käyvän, jos käyttää sikaa limisaumassa. Enpä taida itse kokeilla.
Matin ehdotus laittaa sikaa ainoastaan laudan päihin ja käyttää limisaumassa jotain "heikompaa" ainetta (vaikka tervaa ja villalankaa) kuulostaa ajatukselta, jota olen itsekkin mietiskellyt.

Mitä tulee niitattuun saumaan, pidän sitä kyllä joustavana. Vaikka sauma vaikuttaa piukalta, se kyllä sallii aina enemmän joustoa, kuin liimattu sauma. Esimerkiksi joissain teräsrakenteissa käytetään edelleen niitattuja saumoja sen joustavuuden vuoksi.

Hannun kommenttit, että puuvene kuuluu rakentaa ulkona on varmasti täyttä totta. Saman olen kuullut muiltakin ammattirakentajilta. Tällöin puun eläminen jää mahdollisimman pieneksi, jolloin puun halkeamisriskikin pienenee. Tottahan sitä olisi mukavampi tehdä lämpimässä hallissa :)

Kyllä tuo puun eläminen näkyy muuallakin kuin veneenrakenuksessa. Esimerkiksi tässä koneen edessä seinällä on iso saaristomeren kartta, joka on liimattu levypohjalle, johon on puolestaan liimattu puu raamit. Taulu toimii ikään kuin kosteusmittarina. Näin kuivana talvikautena taulun yksi kulma on noussut ylös eli taulu pyrkii menemään kieroon :))

Sami

[Veli-Matti]

No niin, eilisehtoolla otin koemassat pois ohennekylvystä. Nehän olivat siellä umpisukkelissa kolmisen viikkoa joten eiköhän tuo passaa...
Tremflex HS ei liennut tai edes pehmennyt mineraalitärpättiin, pineeniin, kareeniin tai Oulutärpättiin ollenkaan. Sika 291 kesti myös loistavasti mutta erittäin lievää pehmenemistä kareenissa oli havaittavissa. Wyrttiläinen oli surkein, sillä ainoastaan mineraalitärpätti ei pehmentänyt sitä.
Jos ihan rehellisiä ollaan niin testin tulos oli minulle pettymyt sillä odotin että raaka kareeni liuottaa tai pehmentää kaikki massat suitsait - niin ei käynyt. Ja tuo Sikankin pehmeneminen oli todella lievää että kannattaako sitä edes huomioida. Kareenihan liuottaa mm. moranpään muovimössöksi muutamassa tunnissa ja tahtoo pyrkiä joistakin muovitörpöistä itsekseen ulos.
Elikkä unohtakaa ne hevosmiesten tietotoimiston väitteet että massat liukenisivat ohenteisiin - siis jos ne on kyllästettäessä kuivia. Sen sijaan tuore massa pehmenee mutta sekään ei sula liuottimella...

[tany]

Tekemäni limisaumavene on ollut käytössä 10-vuotta. Tein saumat niin että painoin höylättyyn limipintaan parin millin uran johon pursotin ohuen massanauhan (wurth). Niittauksen jälkeen massa ei pursunut saumasta ulos mutta saumat eivät myöskään vuoda jos veneen laskee veteen ennen kuin mansikat alkavat kypsyä Ideana on puun turpoaminen kosteuden vaikutuksesta, painettu ura kohoaa ja pieni massamäärä tiivistää sauman mutta ei liimaa lautoja tosiinsa. Yhtää halkeamaa ei ole tullut vaikka jotkin laudat ovat hyvin leveitä ja lähes kierteelle pasutettuja.