paljonkohan tulee maksamaan?

[skarvonen]

Täytyypä kommentoida minunki kun asun tässä Ruotsin rajan läheisyydessä ja vaikka ne prkleet voitti jääkiekossakin.

Niin kyllä siellä Ruotsin maalla on mielestäni tehty tosi hienoja puuveneitä ja kun katselee niin on siellä tosi vanhoja veneitä viellä myynnissäkin ja hyväkuntoisia, että kyllä ne varmaan tietää puuveneasioista aika paljon.
Väittäisinpä että niillä on aika lailla silmää puuveneisiin, verrattuna moniin suomalaisiin "laatikoihin" , joita killuu joita joka suomalaisessa satamassa, myös minulla. ; )

-Sami-

[hannuvartiala]

Meinaan minusta vaikuttaa siltä että suomalaiset puuveneharrastajat eivät hae apua hurreilta kovinkaan paljon mutta ameriiiiiiiikan ihmemaa se vasta on jotakin josta huudetaan apua tai haeteen opaskirjasta melkeinpä hammastikun vuolemiseenkin jos se pitää tehdä alle kilometrin päässä vedestä.

Suomalaiset eivät hae apua Ruottista, koska pelkäävät ruotsin kieltä. Ja koska suomalainen on opetettu pitämään ruotsalaista bättre folkina, jota täytyy, jos ei nyt sentään vihata, niin ainakin kadehtia.

Ameriikan opeissa on kyllä paljon hyvääkin, kun suodattaa jenkkihösötyksen.
Ensinnäkin, jenkit osaavat yksinkertaistamisen taidon. Jenkkiohjeissa haetaan aktiivisesti jonkin asian yksinkertaista tekotapaa. Mitään ei tehdä vaikeasti sen takia, että se on ennenkin tehty vaikeasti.
Toisekseen, jenkkikirjoissa kerrotaan paitsi miten, myös miksi. Tämä "miksi" puuttuu melkein tyystin suomalaisesta keskustelusta, jenkit osaavat aina kysyä "miksi"?
Komanneksi siellä on puuveneitäkin tehty sarjatuotantona jo yli sata vuotta. Menetelmiin ja tekotapoihin on perusteita.

Mutta 50 % suomalaisista miehistä ei oikeasti tarvitsisi ameriikkalaista eikä ruotsalaista apua soutuveneen tekemiseen.
Kyllä suomalainen tietää, miltä soutuveneen pitää näyttää ja mitka sen mitat ovat, riittävällä tarkkuudella. Eikä se ole niin kauhean tarkkaa. Ennenkin joka ukkeli teki sellaisia veneitä kuin sattui tekemään, ja niistä tuli riittävän hyviä.

Jos ennenvanhaan on joka toinen ukkeli tehnyt veneitä "tosta vaan", miksei muka nykyukkelit siihen pystyisi? Kun vaan luottaa itseensä sen aloituskynnyksen verran.

Ennen ukkeleilla oli toki enemmän harjoitusta, neuvojia lähellä ja parempi puutavaran valintamahdollisuus.
Nykyukkeleilla näitä tasapainottaa vaneri, ruuvit, paremmat työkalut, liimat ja massat.

Ai niin, ennen ukkeli sanoi tuvassa "meen nyt rakentamaan venettä".
Nyt "kulta, saisinko mennä rakentamaan venettä?".

Hannu

[Veli-Matti]

Tuohon Hannun lopputekstiinkin passaa pirun hyvin mainitsemani vanha suomalainen sanalasku ;)
Näinhän se on juuri niin kuin Hannu sanoo - tai sen verran pitää (periaatteesta) olla vastaan että mielestäni vähintäänkin 75% suomalaisista miehistä osaa tehdä vähintäänkin soutuveneen. Vastaavat propsentit taitavat olla jenkkilässä 0,75% ja hurrilassa 7,5%.

Mitä tuohon sarjatyöhön tulee niin eikös sitä olla Suomessakin paahdettu veneitä kohta sata vuotta sarjassa ja mitäs varten tasasaumarakenne on kehitetty (tai lainattu ulkomailta)? Vaikka suomalaiselle teolliselle puuvenetuotannolle tais käydä ohraisesti -50 luvun lopussa joten ei sitä historiaa olle kuin puoli vuosisataa ;(

Suomessa on 5 ja jenkeissä 250 miljoonaa asukasta. Jos niistä 0,1% on kiinnostunut (puu)veneistä niin onko siinä mitään epäselvää kummassa on enemmän ostajia, julkaistaan oppaita, tuotetaan rakennussarjoja, pidetään kursseja ja on useampi "hannuvartiala" ;)

[Kinde]

En tiedä pelätäänkö täällä ruotsin kieltä, mutta ei sitä kyllä puhua haluta. Vaikka ite puhun tai ainakin puhuin ruotsia niin kyllä se taitaa aina 2 vuotta mennä kertojen välissä kun täällä tulee tuota ruotsia puhuttua. Ruotsissa sitten tietty tulee kieltä käytettyä mutta harvoinhan sitä siellä tulee käytyä vain noin 5-10 kertaa vuodessa ja silloinkin lähinnä Haaparannssa :)

Jenkit tosiaan osaa yksinkertaistamisen taidon ja ovatkin sen takia tosi avuttomia ulkomailla liikkuessaan. On nimittäin niin, että olisi huomattvasti yksinkertaisempaa jos teiden nimet kirjoitettaisiin englanniksi. Nyt kun näin ei ole, on useampi kuin 10 jenkkilän turistiryhmää asiaa kuulteni ihmetellyt. Jenkeille semmoisen kartan lukeminen jossa tien ja paikan nimet ovat jollain mulla kuin omalla kielellä tuottaa uskomattomia vaikeuksia. Rahan taju on myös yksi kompastuskivi. Useilla Jenkeillä ( jopa korkeakoulun käyneillä) on nimittäin sellainen käsitys että kaikki valuutat ovat joko täysin tai lähes samanarvoisia, vain nimi ja ulkomuoto poikkeaa. Kun amerikan ihminen sitten matkustaa maahan jonka valuutan arvo suhteessa dollariin poikkeaa huomattavasti ovat he aivan ihmeissään, mutta onneksi heistä osa päätyy yhteen euroopan halvimpaan maahan, Britanniaan jossa kaikki on tosi halpaa, mekeimpä puolet halvempaa kuin Ameriikassa.

Ruotsissa taas on ihan omat juttunsa. Suomesta siellä ei kyllä juurikaan tiedetä paitsi Kekkonen , MA Numminen A Saijonmaa ja se hiihtopaikka,, oliko se LATHI nimeltään. Mutta mitäpä muuta me Eestistä tiedetään kuin Raivola rysäpöksyt ja Tallinna.

Takas veneiden pariin.
Jenkkilästä tosiaan löytyy hienoja kirjoja puuveneen rakennuksesta ja veneen rakennuksesta yleensäkin. Noissa kirjoissa se yksinkertaistaminen on kyllä ihan paikallaan. Epämääräiset ohjeet kun tuppaavat vain vaikeuttaa hommaa. Itse veneet sensijaan ovat monet jotenkin puolivalmiita, vaikka kaikki näyttää viimeistellyltä ja hienolta sattaa esim helojen kiinnitys ja mitoitus olla ihan poskellaan. samoin on monasti istuimet ja verhoilut kiinnitetty tosi kevyesti. Materiaalit ovat myös usein semmoisia että ne ei oikein täällä kestä. Kyllä siellä tietenkin tehdään aivan huippuakin mutta paljon on keskinkertasta.

Ruotsista taasen olen törmänny ainoastaan hyvälaatuisiin veneisiin joissa muodot ovat olleet kohdillaan. Ruotsissa asenne veneilyyn on hieman meitä kevyempi. Kaikkia veneitä ei ole suunniteltu äärikeleihin ja atlantin ylitykseen. Ruosissa ulkonäkö ja yksityiskohdat ovat tärkeämmässä asemassa kuin täällä. Musta sieltä olis kyllä paljon ammennettavaa ainakin tolla piirustuspuolella. Lankomiehet haukkuukin muo rantaruottalaiseks joten voi olla että olen sinne kallellaan:)

[KIMI]

Ja tässä on Taitokirjasta merisoutuveneen ja savolaisveneen piirustukset.

http://www.saunalahti.fi/~hvartial/tmp/soutuvene.gif

Hannu

Huomenta!

Mikähän tuo taito-kirja on? Olen etsinyt pitkään sellaista vanhempaa kirjaa jossa oli muutama veneen piirustus ja kaikennäköistä jokakodin tee se itse - hommelia. Voisi olla juuri tuo kirja.

Onko kirjassa myös suurempien veneiden piirustuksia? Muistaakseni ainakin sellainen seiskametrisen avofiskarin piirustukset hypistelemässäni kirjassa oli.

[Mile]

taitaa olla 30-luvulla painettu Kodin Taitosanakirja ( löytyy isoisän jäämistöstä). Siinä on muistaakseni ainakin porraspohja-pikaveneen piirustukset, joku soutuvene, sea-sled ( vesikelkka) , lisäksi käteviä ohjeita mm. valokaariuuni jossa voi sulattaa pieniä määriä korkean sulamispisteen metalleja ... kaiken näköistä mm. liitokone sellainen jalkojen- käsien- ja niskankatkaisulaite.

Tuo kirja tuskin olisi sallittu tänä päivänä, tai siinä pitäisi nimestä huolimatta olla varoitus " ÄLÄ TEE TÄTÄ KOTONA" .

Tosta kirjasta se munkin innostus omatekoisiin veneisiin lähti.

Mutta eilen toi posti kirjan . Boat Strength , Dave Gerr ( sama tekijä kuin Propeller Handbookilla) - täynnä mitoitusohjeita lasikuitu- puu- ja metalliveneille. Nyt väsyttää .. meni meinaan jonkin aikaa sitä töiden jälkeen selatessa laskin toisessa kädessä . Välillä nousi tukka pystyyn ja välillä pääsi helpotuksen huokaus kun oman veneen mitoituksia kävi läpi.

[hannuvartiala]

Taitokirja on Kodin Taitosanakirjan uudempi laitos. Minun Taitokirjani taitaa olla vuodelta 1953.

Niinkuin Mile kuvailee, minkä tekemistä Taitokirjassa ei neuvota, sitä ei tarvii tehdä ;-)

Veneitä siellä on muistaakseni:
-intiaanikanootti
-kaksi erilaista kajakkia
-vanerijolla
-kaksi soutuvenettä, meri- ja savolaismalliset
-lautarakenteinen retkimoottorivene
-tosi röyhkeän näköinen vanerinen porraspohja-kantosiipi -roundabout
-pikamoottorivene
-joku neljäs moottorivene???
-ruuhi
-latukka (sellainen vanerista tehty iso tohveli)
-noin 7-metrinen saaristolaispurjevene, kaksimastoinen, priipurjeet.

Moottoriavofiskaria siellä ei ole, olisiko se ollut tuo purjefiskari?

Minullekin neuvottiin "ÄLÄ TEE TÄTÄ KOTONA" (kun ei ole vetokaappiakaan - pöh?), kun yritin ostaa Taitokirjassa neuvottuja aineita, joilla vanhasta peilistä poistetaan vanha hopeointi ennen uuden hopeoinnin tekemistä ;-)))

Yksi maailman parhaista (ohje)kirjoista. Ohjeiden itsestäänselvyydeltä kuulostava kirjoitustyyli hivelee mieltä.

Hannu

[Pekka Huhta]

Juu, taitokirja on munkin lemppari. Saman sortin mehukkaita vinkkejä löytyy Jokanaisen Niksikirjasta ("Uunin nuohous käy hienosti kun poltat pari [en nyt muista minkä merkkistä] sähköparia uunissa. Niistä nouseva suolahappo syö kaiken noen pois piipusta") ja Emännän tietokirjasta 30-luvulta (hakusanan "lihominen" kohdalla on ohjeet mitä tehdä kun haluaa lihoa ja miten toimia ettei lihominen vallan epäonnistuisi).

Taitokirjasta löytyy myös huima määrä eri työkalujen teko-ohjeita ja muuta hyvin hyödyllistä asiaa. Myöhempien painosten kanssa saa olla vähän varovainen ettei haksahda liika moderniksi meininki :)

Nuo "itsestäänselvät" ohjeet on kyllä hauskoja. Kerrankin oli Stokkalla tuoreita kalmareita kalatiskissä ja ajattelin että pakko ottaa. Myyjätyttö ei tienny että mitä kohtia niistä voi syödä ja mitä perataan pois, mutta muistelin että mun jonkun vanhan hienon keittokirjan syrjässä oli kalmariohje. Kun pääsin kotiin niin se ohje alkoi: "Perkaa kalmarit".

Pekka - "Paistetaan sopivan lämpimässä uunissa kypsäksi"

[ripatti]

Herättäisin vanhaa keskustelua hieman henkiin. Mulla on tässä ketjussa mainitun Taitosanakirjan 30-luvun painos ja hommasin äskettäin tuoreen 1957 painoksen. Tuoreen painoksen kohdassa "Moottorivene" on mainittu hienon näköinen, silmiähivelevä kantosiivellä varustettu roundabout.

Tämä vene rupesi kiinnostamaan sekä kauneutensa että moottoritaloutensa (8 hv perämoottorilla 20 solmua) vuoksi. Ennen veneen lisäämistä sitku-listalle kysyisin raadilta seuraavaa:
1) Onko konstruktio "vaarallinen" (eritoten kantosiiven kera) eli herkkä kaatumaan, jne.?
2) Vaikuttaako se kotikonstein toteutettavalta? Ohjeet ovat kovin ylimalkaiset ja kuvat tiivistetty yhteen sivuun. Kannattanee siis purkaa ensin kuvat.
3) Sopiiko siihen nykyaikainen perämoottori?
4) Nostaakohan kantosiipi perän ilmaan, vai "keventääkö" se sitä?

Karkea skannaus kyseisestä kirjan kohdasta löytyy linkistä
http://www.ripatti.net/files/moottoriveneita.pdf

(Kyseisestä tiedostosta voisi palvelimelle editoida ä-kirjaimen pois niin alkaisi toimia... -tevisu) (Kiitos vinkistä. Olenkin pitkaan ihmetellyt, miksi ei hakasulku url jupinat toimi. Muutin tietenkin myos tiedoston nimen.

[Veli-Matti]

Mulla on tuohon ykköseen antaa vastaus suoraan hihasta: Ei ole vaarallinen vaan ainoastaan haastellinen ajo-ominaisuuksiltaan Se vaaramomentti on vain ja ainoastaan siellä konen ja ohjauslaitteiden välissä...

[hkhk]

Vanhan tyylin mukaisesti tosi halvaksi tulee, jos sahaa sirkkelisahurin kanssa yhden tukin venelaudoiksi. Antaa niiden sitten kuivaa vaikka vuoden. Eihän veneprojekteilla ole kiire. Tai kiire olis, mutta ei ehdi.
-Tosin tehdään veneitä aika märästäkin laudasta.
-Piirustukset ovat vähän niin ja näin. Yksi tapa on käydä katselemassa (jopa hieman mittailemassa) nättejä veneitä.
Tietysti ehdottamaani tapaa rajoittaa se, ettei monella ole "liikeyhteydet" kunnossa; ei tunne sirkkelisahuria.