Mikä on mielestänne Pellinkiläisen fiskarin malli?
Omani ostin Pellinkiläisenä mahonkifiskarina keväällä -02.
Paatti on 8,6 metriä pitkä. Noin 2,7 metriä leveä, matalarunkoinen malli,
( melkoisen kiikkerä kun kuljetaan laidalla ).
Etukajuutta makuulavereilla, ei istumakorkeutta.
Keskellä ajohytti jossa seisomakorkeus tälläiselle 170cm:lle pienten tilojen asentajalle. Avoin takatila aika iso. Reunoilla ja perässä oleville penkeille mahtuu tiukasti istuen 7 ihmistä istumaan. Ajohytti on lyhyt eli siellä on kipparin istuimen lisäksi vain "kartturin" penkki.
Syväys n. 70cm. Koneena 49 hp Perkins ja kulkee 2000 kier./min. 7solmua.
Olen lukenut jostain vanhoista venelehdistä että Pellinkiläiset olisivat muihin fiskari malleihin verrattuna nopeita, mutta miten on?
Fiskarien ominaisuuksista kirjoitetaan ihmeen vähän.
Mielipiteitä odotellen, Make.N.
Pellinkiläisen määritelmä ?
-
make.n
- Viestit: 130
- Liittynyt: 08 Joulu 2003 10:57
- Paikkakunta: riihimäki
- Viesti:
-
make.n
- Viestit: 130
- Liittynyt: 08 Joulu 2003 10:57
- Paikkakunta: riihimäki
- Viesti:
Hei Veli-Matti !
Noi gamma sivut ei auennut mutta hakurilla löysin luultavasti tarkoittamasi paatit. Olivat rungon mallilta melko samanlaisia omaani verrattuna mutta mulla on vaan umpinainen ajohytti. Olen saanut vähän vinkkejä että omani olisi alunperin ollut etuosastaan avoin takahytillinen malli oikeassa ammattikalastuskäytössä ja muutettu etukajuutalliseksi, keskelläolevalla ajohytillä omistajan vaihdossa, eli muutettu vapaa-ajanveneeksi. Muutostyö on ed.omistajan mukaan tehty veneveistämöllä, en vaan tiedä millä. Työn jälki ja materiaalit kyllä puoltaisivat em asiaa.
Make.N
Noi gamma sivut ei auennut mutta hakurilla löysin luultavasti tarkoittamasi paatit. Olivat rungon mallilta melko samanlaisia omaani verrattuna mutta mulla on vaan umpinainen ajohytti. Olen saanut vähän vinkkejä että omani olisi alunperin ollut etuosastaan avoin takahytillinen malli oikeassa ammattikalastuskäytössä ja muutettu etukajuutalliseksi, keskelläolevalla ajohytillä omistajan vaihdossa, eli muutettu vapaa-ajanveneeksi. Muutostyö on ed.omistajan mukaan tehty veneveistämöllä, en vaan tiedä millä. Työn jälki ja materiaalit kyllä puoltaisivat em asiaa.
Make.N
-
terhohalme
- Viestit: 212
- Liittynyt: 15 Huhti 2003 20:59
- Paikkakunta: Kotka
Pellinkiläisen nopeus perustuu pitkään ja kapeaan vesilinjaan, kevyeen rakenteeseen ja suoriin venealaisiin linjoihin ja riittävään konetehoon.
Jos pellinkiläistä lisärakennetaan kannella, hytillä, yms. painon lisäyksellä, siitä tulee vain hidas uppoumavene joka on kiikkerämpi kuin muut fiskarit.
Otetaan esimerkki, pellinkiläisen LWL on 9 m ja sen paino on 1000 kg, sen runkonopeus (Fn = 0,4) on tällöin 2,43 * LWL^1/2 = 7,3 solmua ja tehoa tarvitaan 4 * Displ = 4 kW
LWL on vesilinjapituus
Fn on Frouden luku, Fn = V/(LWL * g)*1/2, runkonopeudella veneen Fn = 0,4
g on 9,81 m/s2 ja V on nopeus (m/s)
Jos halutaan päästä n. 14,5 solmua (kaksinkertainen runkonopeus) tarvitaan tehoa:
P = Displ * (2 * Fn)^3 / 0,0156 = 33 kW (Gerrin mukaan)
Lisäksi veneen perän vedenalaisten linjojen tulee olla melko suoria, jotta tällainen nopeus yleensä voidaan saavuttaa. Displ on uppouma (m3 tai t) ja P on koneteho (kW)
Oleellisimmat parametrit sille, kuinka nopea vene voi olla, ovat pituus/uppoumasuhde (LDR) ja teho/uppoumasuhde (PDR).
LDR = LWL / Displ^1/3
PDR = P / W, W on paino (kg)
Tällä pellinkiläisellä LDR = 9 ja PDR = 33, jotka ovat hyvin tyypillisiä arvoja pellinkiläiselle. Vene on hyvin kevyt, vain 1000 kg, kun kokonaispituus on noin 10 m.
Maken fiskari voi olla jo rakennettu vähän ylipainoiseksi, jos se ei kulje. Perkinsin tehon pitäisi kyllä riittää, mutta eikö sen pitäisi kiertää liki 2600 prm? Mikä on potkuri ja vaihteen suhde?
Jos pellinkiläistä lisärakennetaan kannella, hytillä, yms. painon lisäyksellä, siitä tulee vain hidas uppoumavene joka on kiikkerämpi kuin muut fiskarit.
Otetaan esimerkki, pellinkiläisen LWL on 9 m ja sen paino on 1000 kg, sen runkonopeus (Fn = 0,4) on tällöin 2,43 * LWL^1/2 = 7,3 solmua ja tehoa tarvitaan 4 * Displ = 4 kW
LWL on vesilinjapituus
Fn on Frouden luku, Fn = V/(LWL * g)*1/2, runkonopeudella veneen Fn = 0,4
g on 9,81 m/s2 ja V on nopeus (m/s)
Jos halutaan päästä n. 14,5 solmua (kaksinkertainen runkonopeus) tarvitaan tehoa:
P = Displ * (2 * Fn)^3 / 0,0156 = 33 kW (Gerrin mukaan)
Lisäksi veneen perän vedenalaisten linjojen tulee olla melko suoria, jotta tällainen nopeus yleensä voidaan saavuttaa. Displ on uppouma (m3 tai t) ja P on koneteho (kW)
Oleellisimmat parametrit sille, kuinka nopea vene voi olla, ovat pituus/uppoumasuhde (LDR) ja teho/uppoumasuhde (PDR).
LDR = LWL / Displ^1/3
PDR = P / W, W on paino (kg)
Tällä pellinkiläisellä LDR = 9 ja PDR = 33, jotka ovat hyvin tyypillisiä arvoja pellinkiläiselle. Vene on hyvin kevyt, vain 1000 kg, kun kokonaispituus on noin 10 m.
Maken fiskari voi olla jo rakennettu vähän ylipainoiseksi, jos se ei kulje. Perkinsin tehon pitäisi kyllä riittää, mutta eikö sen pitäisi kiertää liki 2600 prm? Mikä on potkuri ja vaihteen suhde?
-
make.n
- Viestit: 130
- Liittynyt: 08 Joulu 2003 10:57
- Paikkakunta: riihimäki
- Viesti:
Kiitos taas kommenteista venemiehet.
Tarkoititko Veli-Matti Raid:n elokuvaa vai sarjaa?
Terhon kaavoihin en nyt kerkiä perehtyä mutta sieltä se varmaan löytyy se oikea nopeus. Ei mulla olekkaan tarkoitus tehdä paattia mahdollisimman nopeaksi kun olen uppoumaveneen kerran ostanut, vaan ihan noin mielenkiinnosta kyselin että mikä seikka se Pelkkarista tekee nopeamman kuin muut fiskarit. Mutta sehän selvis.
Se 2000kier. ja 7 solmua oli se mukavin matkanopeus kun vene kulkee suorassa ja kone hyrrää nätisti ja suht`koht hiljaa. Perkinsihän kiertää
vastatuuleenkin 3600 kier./ min ja nopeus oli jo likaantuneella lokin "propellilla" ja liian vanhalla vaijerilla yli 10 solmua. Mutta eihän vanhaa Rouvaa viitsi kiusata turhaan kun ei siellä vesillä mikään kiire ole, ainakaan meikäläisillä.
Jossain vastauksessa Terho neuvoi 5 cm.n kolmiolistoista peräpuolella kantotason ja peräsimen sijaan.
Nämä kiinnostaisivat kulkuasennon korjaamisen takia, ei niinkään nopeuden lisäämiseksi.
Ollaan vissiin veneen omistuskimppakaverin sen verran seurallisia kavereita että porukkaa on monesti koko takatila täynnä ja silloin perä painuu turhan alas jo matkanopeudellakin.
Niin että voisitko kuvailla ko. listoja vähän tarkemmin.
-miten kiinni?
-kuinka pitkät?
-edestä ohuemmat kuin takaa?
Onko missään lehdessä tai kirjassa juttua ko. listoista?
Make ja Olli
Tarkoititko Veli-Matti Raid:n elokuvaa vai sarjaa?
Terhon kaavoihin en nyt kerkiä perehtyä mutta sieltä se varmaan löytyy se oikea nopeus. Ei mulla olekkaan tarkoitus tehdä paattia mahdollisimman nopeaksi kun olen uppoumaveneen kerran ostanut, vaan ihan noin mielenkiinnosta kyselin että mikä seikka se Pelkkarista tekee nopeamman kuin muut fiskarit. Mutta sehän selvis.
Se 2000kier. ja 7 solmua oli se mukavin matkanopeus kun vene kulkee suorassa ja kone hyrrää nätisti ja suht`koht hiljaa. Perkinsihän kiertää
vastatuuleenkin 3600 kier./ min ja nopeus oli jo likaantuneella lokin "propellilla" ja liian vanhalla vaijerilla yli 10 solmua. Mutta eihän vanhaa Rouvaa viitsi kiusata turhaan kun ei siellä vesillä mikään kiire ole, ainakaan meikäläisillä.
Jossain vastauksessa Terho neuvoi 5 cm.n kolmiolistoista peräpuolella kantotason ja peräsimen sijaan.
Nämä kiinnostaisivat kulkuasennon korjaamisen takia, ei niinkään nopeuden lisäämiseksi.
Ollaan vissiin veneen omistuskimppakaverin sen verran seurallisia kavereita että porukkaa on monesti koko takatila täynnä ja silloin perä painuu turhan alas jo matkanopeudellakin.
Niin että voisitko kuvailla ko. listoja vähän tarkemmin.
-miten kiinni?
-kuinka pitkät?
-edestä ohuemmat kuin takaa?
Onko missään lehdessä tai kirjassa juttua ko. listoista?
Make ja Olli
-
make.n
- Viestit: 130
- Liittynyt: 08 Joulu 2003 10:57
- Paikkakunta: riihimäki
- Viesti:
Joo! Veli-Matti olen kaksi kesää ajellut pelkkarilla, tosin vain sisävesillä, mutta sielläki pari kertaa tosi ilkeässä kelissä ja vene käyttäytyi pirun hyvin tämmöisenkin maakravun käsissä.
Sanovatten jotta Vanajan Selkä voi olla tosi ilkeäkin kun sillepäälle sattuu.
Iso selkä mutta matalaa, terävää ja korkeata aaltoa. Mun pelkkari tuntuu sopivan tälläiseen aaltoon aika hyvin, taka sivumyötäinen on tietysti se kaikista ilkein, mutta jos sattuu se suora myötäinen niin on kyllä kiva surffaillakin.
Oikeen kunnon vastaseen meno se tietysti kaiken voittaa!
Make.N
Sanovatten jotta Vanajan Selkä voi olla tosi ilkeäkin kun sillepäälle sattuu.
Iso selkä mutta matalaa, terävää ja korkeata aaltoa. Mun pelkkari tuntuu sopivan tälläiseen aaltoon aika hyvin, taka sivumyötäinen on tietysti se kaikista ilkein, mutta jos sattuu se suora myötäinen niin on kyllä kiva surffaillakin.
Oikeen kunnon vastaseen meno se tietysti kaiken voittaa!
Make.N
-
terhohalme
- Viestit: 212
- Liittynyt: 15 Huhti 2003 20:59
- Paikkakunta: Kotka