epoksi?

[hannuvartiala]

Epoksin ongelma joillain puulajeilla on puun hartsien (=pihka) sotkeutuminen epoksihartsiin joka sitten estää kovettumista. Asetonilla pyyhkiminen voi auttaa. Tammistakin on eri lajeja joista toiset liimautuvat ihan nätisti epoksilla. Tammessahan ei käsittääkseni ole hartseja joten, joku muu siellä sitten haittaa.

Olen joskus huomannut, että epoksiliimaus pettää männyssä. Näissä tapauksissa on näyttänyt olleen kyseessä pihkainen puu, jossa pihkaa on noussut pintaan.

Jälkikäteen ajatellen onkin selvää, että liimaus pettää. Vaikka epoksi olisi hyvin kiinni pihkassa, ei pihka ole ihmeesti kiinni puussa. Jos liimaus ei petä epoksin ja pihkan välistä, se pettää pihkan ja puun välistä.

Männyn (ja muiden pihkaisten puiden) pinnan pitäisi olla höylätty juuri ennen liimausta.

Tammessa on paljon parkkihappoa. Epoksin kemia taas on emäksistä. Happo neutraloi epoksin, kovettumatonta epoksia voi pestä pois paitsi asetoonilla myös etikalla.
Riippuen tammiyksilöstä parkkihappoa voi olla tarpeeksi estämään epoksin kovettumisen. Tai sitten ei.

Hannu

[Veli-Matti]

Eikös sen pitäisi olla selvää että pihkassa ei mikään liima pidä ja AINA puhdistetaan liimattavat pinnat joko hiomalla tai poistamalla/rikkomalla muulla tavoin (vaikkapa höyläämällä) pintasolukko "tuoreeksi"?
Näin ainakin Vuojalan Untti opetti v-69 puutyön tunneilla. Oppi meni perille koska se oli kiinnostavin aine kansakoulussa ;)
Lisäksi epäilyttävissä tapauksissa pinta kannattaa pyyhkiä vaikkapa asetonilla, kareenilla, tms..
Liimaus sitten vasta kun liuotin on haihtunut.
Joskus aseiden tukkeja korjatessa/entisöidessä tulee vastaan tilanne että puuhun on imeytynyt tai tarkoituksella imeytetty mineraaliöljyjä niin että sitä oikein tihkuu rikkoontuneesta kohdasta (oikeat ns. tukkiöljyt eivät yleensä haittaa liimausta). Olen käyttänyt sellaista kikkaa että
kuumailmapistoolilla hiljakseen lämmittämällä öljyt "hikoilutetaan" puusta ulos ja samalla huuhdellaan kareenilla se pois.

[Toni_V]

...Jälkikäteen ajatellen onkin selvää, että liimaus pettää. Vaikka epoksi olisi hyvin kiinni pihkassa, ei pihka ole ihmeesti kiinni puussa. Jos liimaus ei petä epoksin ja pihkan välistä, sepettää pihkan ja puun välistä.

Männyn (ja muiden pihkaisten puiden) pinnan pitäisi olla höylätty juuri ennen liimausta.

Itse olen lukenut tuon asetoni (tai emäs) pesun helpottavan pihkaisten puiden kanssa. Höyläyskin tiestysti auttaa, mutta altahan voi aika nopeastikin työntyä uutta pihkaa. Juuri työstettyyn puupintaan epoksiliitos on muutenkin lujempi, tosin eipä seikalla taida käytännön merkitystä olla.

Tammessa on paljon parkkihappoa. Epoksin kemia taas on emäksistä.

Hmm, mielenkiintoista - Kaipa tammessakin pitää olla jokin tekijä joka työntää sitä happoa pintaan samaan tyyliin kuin havupuiden korkeapaineiset pihkatiehyet. Tuskinpa tammi puuna on happamampaa kuin muutkaan puut, vai olisikohan kuitenkin näin? Eli auttaisikohan tammessakin sen pinnan pesu?

[Toni_V]

Olen käyttänyt sellaista kikkaa että
kuumailmapistoolilla hiljakseen lämmittämällä öljyt "hikoilutetaan" puusta ulos ja samalla huuhdellaan kareenilla se pois.

Lämmitettäessä puu päästää kaasua ulos ja viilentyessä se imee ilmaa takaisin sisään.

Tässä on muuten kikka toisinkinpäin. Olikos se Sam Devlin vai joku muu joka tekee epoksipinnoitettuja puuveneitä, ja hän lämmittää puun (koko veneen?) kuumaksi. Kuumaan pintaan sivellään epoksi ja päästetään systeemi jäähtymään. Puun viiletessä se imee epoksia reilummin sisäänsä. Ja onhan se epoksin viskositeettikin pienempi suuremmassa lämpötilassa.

[Veli-Matti]

Sitä huuhtelua pitää tosiaankin tehdä sitä tahtia kuin öljyä tulee lämmitettäessä ulos.
Ei tuo Tevliinin Sampan kikka lämmittää puuta ole mikään uusi - mites ne puuveneet on ennen tervattu ;) Kysymys on vaan vanhan tietotaidon soveltamisesta...

[Mile]

Toimii!

Pinnoitin vanerisen polttoainetankin ulkopintaa epoksilla .. kylmän kelin takia lämmitin tankkia saunan lauteilla ennen epoksin sivelyä , ja otin sitten kylmään jonkin ajan kuluttua... kyllä se oli imaissut epoksin sisäänsä.

[Veli-Matti]

Ei taida liityä juurikaan epoksiin kuin kiertokautta mutta kirjastossa vilkaisin Teeseitse-lehteä ja siinä oli ohjeet vanerisen pesualtaan tekemiseen. Vaimon ystävätär haluaa nyt sitten uuteen taloonsa semmottisen ;)
Eipä siinä mitään, nätti ja persoonallisen näköinen pesuallas.
Vaikka enpä ole kuullu vanerisesta polttoainetankistakaan ennen - se on siis sisäpuoleltakin vaneria vai onko siellä(kin) jokin pinnoite?

[hannuvartiala]

Eikös sen pitäisi olla selvää että pihkassa ei mikään liima pidä ja AINA puhdistetaan liimattavat pinnat joko hiomalla tai poistamalla/rikkomalla muulla tavoin (vaikkapa höyläämällä) pintasolukko "tuoreeksi"?
Näin ainakin Vuojalan Untti opetti v-69 puutyön tunneilla. Oppi meni perille koska se oli kiinnostavin aine kansakoulussa ;)

Pitäisi ja pitäisi. AINA pitäisi tehdä oikein ;-)))

Jenkkiläläisen hallituksen metsätuotelabran Wood Manualin liimausosassa
http://www.fpl.fs.fed.us/documnts/fplgt ... 3/ch09.pdf
sanotaan, että paras liimattava pinta saadaan lastuavalla työstöllä terävällä terällä, koska se avaa puun pintasolut rikkomatta niitä. Silloin liima pääsee solun sisään "ottamaan kiinni". Samaten sanotaan, että 24-80 numeroinen santapaperi rusikoi puun pintasolut niin, että liima ei pääse niihin kunnola tunkeutumaan. 100 ja hienompi voi toimia, mutta sitäkään ei suositella.

Tuskinpa tammi puuna on happamampaa kuin muutkaan puut, vai olisikohan kuitenkin näin? Eli auttaisikohan tammessakin sen pinnan pesu?

On se, siitäkin huomautetaan tossa samassa manuaalissa.

Hannu

[Toni_V]

...sanotaan, että paras liimattava pinta saadaan lastuavalla työstöllä terävällä terällä, koska se avaa puun pintasolut rikkomatta niitä. Silloin liima pääsee solun sisään "ottamaan kiinni". Samaten sanotaan, että 24-80 numeroinen santapaperi rusikoi puun pintasolut niin, että liima ei pääse niihin kunnola tunkeutumaan. 100 ja hienompi voi toimia, mutta sitäkään ei suositella.

Tässä tietysti voi sotkeutua liimaus ja liimaus. Useimmiten liimauksessa pyritään mahd. pieneen liimakerrokseen jolloin sileät pinnat ovat parempia. Epoksilla taas paksumpikaan kerros ei haittaa. Jotenkin tuntuisi että karkealla paperilla raavittu pinta antaisi enemmin tartuntapinta-alaa ja siten enemmin lujuutta liimaukseen.

Joka tapauksessa, hiukan väärinkin tehtynä, epoksiliitoksen lujuus on suurempi kuin puun, eli puu pettää vierestä.

Tuskinpa tammi puuna on happamampaa kuin muutkaan puut, vai olisikohan kuitenkin näin? Eli auttaisikohan tammessakin sen pinnan pesu?

On se, siitäkin huomautetaan tossa samassa manuaalissa.

Ohos - aika yllättävää kun useat muut puulajit ovat pH:ltansa hyvinkin lähessä toisiaan.

[hannuvartiala]

[Jotenkin tuntuisi että karkealla paperilla raavittu pinta antaisi enemmin tartuntapinta-alaa ja siten enemmin lujuutta liimaukseen.

Katso tuosta linkistä, siellä on mikroskooppikuva, joilla perustellaan, että tilanne onkin yllättäen juuri päinvastoin.

Kuvassa on kaksi liimausta "läpileikattuna". Toisessa (A) on liimattu kaksi höylättyä pintaa, toisessa (B) kaksi 36-paperilla hiottua. Kuvissa näkyy puun solukkoa, ja niiden välissä tumma liimakerros.



Höylätyssä pinnassa on yhdeltä laidalta avattuja, mutta muuten ehjiä soluja, tarttumapinta-alaksi muodostuu kaikkien avattujen solujen yhteenlaskettu sisäpinta.

Hiotussa pinnassa itse pinta on kyllä uurteisempi, mutta solut pinnassa yhtä mössöä, jolloin liimalla on vähemmän pintaa mihin tarttua, ja sekin muodostuu rusennetuista soluista, jotka eivät enää ole alkuperäisen vahvuisia.

Hannu

[Veli-Matti]

Jaaha, tässähän aletaan jo lähestymään sitä suunnitelmaani jatkaa "V-M-testaa" sarjaa eri liimoilla.
Minulla on nimittäin tullut vuosien varrella mutu että epoksi+täyteaine ei olisikaan vedenalaisiin liimauksiin hyvä homma. Tällä tarkoitan nimeomaan ns. perinteisten puuveneiden korjauksia en mitää ympäriinsä epoksiin upotettujen kippojen liimauksia/laminointeja.
Usein tilanne on se että esim. kölikorjauksissa ei saada liimasaumoja täysin tiiviiksi jolloin sinne laitetaan epoksia täyteaineella niin paljon että kaikki raot täyttyvät. Jossain kohtaa liimaa saattaa olla 0,2 mm, jossain taas 3mm, kolmanessa kohtaa 1,8mm ja suurimmassa osassa sitten joku 0,5mm. Ja se epoksisotku täyteaineella on semmoista perkelettä että sehän ei elä puun mukana millinsadasosaakaan. Tämä SAATTAA aiheuttaa niitä liimasaumojen aukeamisia kun vene on jonkun kerran turvotettu ja kuivatettu vuosien varrella. Mutta tutkitaan ennen kuin hutkitaan ;)
Kansia on eräällä kantilla Suomea korjailtu oikein "ammattimiesten" toimesta täyttämällä avarrettuja lahokohtia tai muita vaurioita täyteaineellisella epoksilla. Minulle niitä on tullut kaksi vastaan ja molemmat korjaukset olivat täysiä susia. Toinen mahonkikansi oli haljennut syitä pitkin elämisen takia. Epoksilla korjattu halkeama oli n. 5mm leveä ja vajaan metrin mittainen. Siitä se vaan halkeama oli päsäyttänyt loputkin komeasta täkkilaudasta halki. Vaurio olisi pitänyt korjata rimalla ja mahdollisimman vähällä määrällä liimaa - mutta kuitenkin tarpeellisella määrällä ;)

[Toni_V]

Höylätyssä pinnassa on yhdeltä laidalta avattuja, mutta muuten ehjiä soluja, tarttumapinta-alaksi muodostuu kaikkien avattujen solujen yhteenlaskettu sisäpinta.

Hiotussa pinnassa itse pinta on kyllä uurteisempi, mutta solut pinnassa yhtä mössöä, jolloin liimalla on vähemmän pintaa mihin tarttua, ja sekin muodostuu rusennetuista soluista, jotka eivät enää ole alkuperäisen vahvuisia.

Näinhän se on, mutta tuossa ajatuksessa lähdetään siitä ettei liima pysty tunkeutumaan yhtään solujen sisään tai väliköihin. Lisäksi voi miettiä onko halkaistu puusolu oikeasti niin vahva että halkaistusta pinta-alasta on yhtään mitään hyötyä. Hiomapaperin urat ovat niin paljon suurempia, että pinta-alasta pitäisi olla hyötyäkin.

Epoksia käytettäessä liitos on vahvempi kuin puun kuitujen liitokset, johtopäätös onkin päinvastainen - hiomapaperilla tehdyt uurteet antavatkin paremman liimauslujuuden kuin halkaistut solut.

Veli-Matti:

Minulla on nimittäin tullut vuosien varrella mutu että epoksi+täyteaine ei olisikaan vedenalaisiin liimauksiin hyvä homma. ...

Totta, vaikka epoksi onkin joustavaa vaikkapa polyesterihartsiin suhteutettuna, se on paljon jäykempää ja kovempaa kuin puu. Liimauksissa voikin tulla helposti epäjatkuvuuskohtia, eli aikaisemman joustavan rakenteen keskelle tulee lujempi sauma, josta puu sitten antaa periksi. Puuveneessä joku joustavammaksi jäävä mömmö voisikin olla paljon parempi.

[Mile]

Joo, semmonen vanerinen tankki tuli tehtyä ; kaukalo vetää 146 l , pohja v-mäinen jotta keskeltä saa sitten kerätä moskat ja vedet täyttöputken kautta.

Kaukalo on 9 mm vaneria, tukirimat kulkevat ulkopuolella ( ei mitään levyjen päittäisliitoksia). Sitten kaukalo pinnoitettu sisältä epoksilla ja lasikudoksella; nurkissa ja särmissä moninkerroin lasia, mutta seinämillä ja pohjassa 2 kerrosta ( muistaakseni 120g/m^2 ) . Sitten loiskelevyt paksunnetulla epoksilla saumaten kiinni. Kaukaloa kiertää ulkopuolella kauluksena tukirimaa johon kansilevy ruuvattu ja epoksoitu kiinni. Kansilevyssä huoltoluukun reiän sisäpuolella vahvistekaulus vanerista, johon huoltoluukun kiinnityspultit liimattu pysyvästi. Kannen ja purkin välissä korkkitiiviste , ja kansi kiinni pelkin pultein ( pultit tulee siis kannesta läpi, ja päällä mutterit) .
Kansi tehty kahdesta 9 mm levystä päällisin liimattuna , ja sisäpuolella vielä pari kerrosta antamassa putkille tukea.

Imu/paluuputki happosta putkea, täyttöputki patarautaa. ..

Hyvin on litkut pysynyt sisällä, eikä vakuutustarkastajakaan huomauttanut mistään. Tankki on tosin tehty löpöä varten , bensatankkiin saa laminoida paksummin lasia, ja kannen tiiveys tulee tosiaan olla kaasutiivis. Eihän toi vuoda, ei edes haise.

Mutta vesitankkeja, ja jätevesitankkeja voi tehdä samalla periaatteella .. runkoon integroituja tankkeja ei välttämättä suositella, mutta muuten tankista saa tehtyä sopivan istuvan kaarten tai laipioiden tai muuhun sopivaan väliin.

[Toni_V]

Bensatankkia ei kannata nykyisellään tehdä epoksilla, se kestää bensaa, muttei bensan seassa mahdollisesti olevaa etanolia.

Nyt kun Suomessakin on todettu että biopolttoaineita pitäisi suosia, on ykkösehtona se että bensaan sotketaan osa viinaa.

Sfnetissä joku kaveri kyseli asiasta, ja hän osti jotain erikoisempaa epoksia jonka pitäisi lämpökäsiteltynä kestää terästettyäkin bensaa.

[masoini]

Moi,

Nyt kun epoksista puhutaan, niin kysynpä, onko kellään kokemusta tästä joustoepoksista? Tremcon tuote, josta löytyy lisätietoja täältä: http://www.tremco.fi/pdf/tuotteet/NM%20 ... epoksi.pdf

Ostinpa tuossa muuten epoksia, jonka jatkuva lämmönkesto on 130 astetta. Hirmuista tavaraa, kauheat pääkallon kuvat kovetepurkissa, ja sauma pitää. Kokeilin sitä tammeen, ja puu hajosi, mutta liimasaumalle ei tapahtunut mitään. Ikävä kyllä, väri on kirkkaan sininen... Ei siis näkuviin paikkoihin:-(

Terveisin
Markku