Purjevenehaaveet

[seppo]

Talvi tulee ja aina venekuume nousussa kroonista! Olen päässyt vähän kokeilemaan purjehdusta ja nyt mielessä josko siirtyis matkafiskarista purjeveneeseen. Tilaa pitäis olla neljälle jonkin verran reissata mutta pitäis olla yksin purjehdittavissa.

Mitkä kaikki asiat muuttuu vrt moottoriveneily, ja mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon jos uskaltaudun antamaan itselleni luvan alkaa tosissaan harkitsemaan.

Kilpavenetyyppiset ei ehkä retkihommia ajatellen tule kyseeseen, vaikka tosi hienoja klassikoita onkin tarjolla.

[tkk]

Se mikä ainakin muuttuu on aikataulut. Purjevene on parhaimmillaan yhtä nopea kuin matkafiskari hitaimmillaan, mutta useimmiten selvästi hitaampi. Ja tuulellakäyvänä sen nopeuden ennakointi päivääkin etukäteen on vaikeata.

Toinen muuttuva asia on navigointi. Purjeilla mennessä ei läheskään aina mennä väyläviivaa tai suunniteltua suorinta/mieleisintä reittiä vaan kryssitään siksakkia koko käytettävissä olevan vesialueen leveyttä hyödyntäen. Puhun nyt järvillä ja saaristossa tapahtuvasta veneilystä.

Syväys ja maston korkeus/alituskorkeudet vaikuttavat reitinvalintaan.

Muuten veneessä asuminen, laituriin ja yleensä rantaan tulo yms on ihan samanlaista.

Olen usein sanonut, ettei purjehtiminen ole vaikeaa jos se riittää, että vene liikkuu ja joskus ollaan perillä. Vaikeaksi se muuttuu sitten, kun yritetään olla edes sekunnin kymmenystä nopeampia kuin kilpakumppani.

Nämä huomiot kymmenen moottoriveneilykesän ja nyt neljän purjehduskesän kokemuksella.

[ms.venla]

Ihailin itsekin tässä kesällä muutamaa Antiojan veistämään purjevenettä ja Scylla on tietysti toinen upea. Kesällä tulee veneiltyä Summalaisella moottoriveneellä ja 7kn nopeutta. Mutta monesti tulee kanssa mietittyä miten erillaista olisi purjehtia. Voisi olla toisaalta kiva heittää ne aikataulut pois ja nauttia menosta. Onhan purjevene myös todella hyvä aallokkoisella kelillä, missä taas moottoriveneellä on vaarallistakin, jos konevika yllättää.

[MÖsteri]

Hei,

Kyyllä purjehtiakin voi, ihan hyvin. Oli pari kesää lainassa Albin Viggen, 7+ -metrinen 70-luvun paatti. Ja sitten tuli oltua sitä ennen kansimiehenä jahti Eugenialla, eli perinnelaivayhdistyksessä. Nyt on fiskari, matkanopeus sen 6.8 solmua.

Viggen oli todella näppärä vene. Se oli riittävän pieni, jotta satamissa löytyi helposti kolo. Talvisäiltytystyöt oli D-marinin kentällä Taalintehtaalla hyvin simppelit, noh, muovivenehän se.. Purjeilla pääsee kyllä sinne mihin moottorillakin, kunhan tuulee sopivasti. Opettelin mökkirannassa auttavasti jopa rantautumaan ja lähtemään purjeilla, toimii, joskin en kyllä tunkisi ihan kiiltokylkien sekaan sentään purjeilla.

Mielestäni keskeinen ero on moottoriveneillyyn jonkinlainen liikunnallisuus. Kannella on pompittava enemmän tai vähemmän ainakin purjeiden noston verran. Ja istumalaatikossa ollaan aina ulkona. Nyt m/b Chouanissa on ihan konttoriolosuhteet veneillä, kun on suojaisat tuulillasit ja pressua pään päällä. Purjeveneellä oli koko kesän keskinopeus 4-5 kn, kun fiskarilla yli 6 kumminkin. Ja fiskari menee aina sen saman, jossei meri ole liian pahoilla kuopilla. Fiskarissa on jääkaappi ja vesi-wc septillä. Saahan ne purjeveneeseenkin.

Purjehtimisessa houkuttaa myös se näennäinen vapaus. Ei tarvitse laskeskella matkalle polttoainelaskuja, ja kartalle mittailla. Voi lähteä kohti Ruotsia vaikka suoraan pitkin aavaa merta. Jollain aikavälillä on jossain perilläkin. Muutama samanhenkinen kaheli pitää olla mukana, ettei tarvitse valvoa itseään hengiltä. Näin siis haaveissa, todellisuudessa on aina jotain muuta, pitää olla siellä ja täällä, jollekin ei sovi ja puoliso haluaa kyydin matineaan tiistaina...

Olen ajatellut, että jos bensan hinta nousee jonnekin aivan hulluksi (ja sen yli), niin matkapuufiskari vaihtuu muutaman tonnin lasikuituiseen 70/80-luvun pikkupurjeveneeseen. Niitä saa Ruotsista aivan pilkkahinnalla kunnostusprojektiksi. Kyllä sellaisellakin vesille pääsee, lähelle ja edes joskus matkalle. Ja jää kyllä puuvene, nimittäin pikkufiskari W1-llä, sillä voi ajaa vaikka vuosikertakonjakilla, se ei ole sitten enää litrahinnasta kiinni...

[tkk]

Edellä tuli esille yksi viime kesän kelien vuoksi unohtunut pointti: purkkaria ajetaan aina ulkona ja sateen sattuessa kastutaan. Itsekin piti hankkia kunnon sadevarusteet kun siirryin purjeveneeseen.

[Northling]

Moro

Ttk:lle sanoisin että ei muuten aina ajeta purkkaria ulkoa. Meillä onkin Ottilianassa ohjailuhytti juuri siksi, että suomen kesässä saattaa olla märkää ja kylmää. Mutta toki tarvitaan kunnon sadevehkeet koska rantautumista yms. toimia ei voi suorittaa sisältä. Mielellään silti aina ohjaan ulkoa.

Pian 40 vuotta matkapurjehdusta harrastaneena on tullut koettua ja nähtyä kaikenmoista. Liian orjallisesti en purjehdukseen suhtaudu, jos ei huvita vääntää seileijä ylös niin sitten mennään koneella. Toki se on ihan parasta kun pääsee kunnon kelissa slööräämään päälle 7 solmua. Ja joskus on kiva lillua äänettömästi kevyessä kelissä vain tuhlaamassa aikaa...

Ei mene mulle läpi se väite että matkamoottorivene hankitaan sen takia että on kiire, sillä olen todennut että samanmittaisia päivämatkoja tehdään eli samoissa satamissa pyöritään mennään sitten koneella tai purjeilla. Tai tietenkin voihan moottoriveneilijällä olla kiire päästä nopeammin sinne samaan satamaan. Oisko kilpailuvietti sitten voimakkaampi? Mulla on lomalla tarkoitus välttää kiirettä ja edetä rauhassa jonnekkin. Parasta on se kun ei ole mitään suunnitelmaa ja saat aamulla katsoa tuuliennusteesta että mihin suuntaan lähdetään jos lähdetään.

Sitä en osaa sanoa Sepolle että mikä muuttuu purjehdukseen siirtyessä, kun en ole suuremmin matkamoottoriveneilyä koskaan harrastanut. Olen pari kertaa ollut moottori veneellä lyhyellä reissulla ja ei ollut minua varten. Varmaan se on erona, että purjeveneessä on enemmän asioita joista pitää huolta. Moottorin ja muun saman tekniikan lisäksi, jotka löytyy molemmista venetyypeistä, purjeveneessä on sitten masto, riki, köydet, purjeet, vinssit, knaapit, jne, jotka kaikki vaativat oman huolenpitonsa eli ehkä se on jonkinmoinen lisä-vaiva ja -kulu, joka voi kyllä tasaantua polttoaineen säästössä.

Purjehdus ei sinänsä ole vaikeata, perusteet on helppo oppia vaikka jollain pursiseurojen järjestämillä kursseilla. Se on mielestäni erilaista että purjehdus on hauskaa ihan itsessään. Siinä on aina sitä onnistumisen iloa kun pääsee hyvään vauhtiin. Se ei ole pelkää ajamista seuraavaan kohteeseen vaan itse matka on se tarkoitus, joskus jopa mennään pidemmän kautta, kun on niin hieno keli seilata. Sellainen ero tulee mieleen että jos tulee moottoririkko niin purjeveneessä ei ole silloin ilman muuta pulassa, vaan silloin matkaa voi jatkaa purjeilla ja satamaankin pääsee otollisissa olosuhteissa purjeilla. Se on myös purjeveneen etu että kovassa aallokossa kulku on huomattavasti vakaampaa kuin moottoriveneellä. Purjeet poistavat rullauksen. Tosin purjevene sitten kulkee useimmiten kallistuneena, mutta ei se 10- 20 astetta nyt kovin paha kallistus ole. Hyvä purjevene on sisältä suunniteltu riittävän ahtaaksi että siellä on aina jotakin mihin nojata tai kahva mistä pitää kiinni vaikka oltaisiin kunnon laaksiidassa.

Ei muuta kun ostohousut jalkaan ja kaupantekoon.

Nortti

[Jarmo Niinimäki]

Tuosta Nortinkin mainitsemasta purjeveneen riippumattomuudesta moottorin toimintaan tulee mieleen oma reissumme Saimaalta kanavan kautta merelle. Venäjän puolella kone lakkasi käymästä, koska dieselin seassa oli vettä. Loppumatka tultiin sitten purjeiden voimalla. Hieman kyllä jännitti tuoda 7,5 tonninen vene purjeilla Santion laituriin, varsinkin kun kyseessä oli ensimmäinen kerta kun olimme nostaneet purjeet ko. veneessä eikä omassa osaamisessa muutenkaan ole kehumista. Liekkö vain tuuria, mutta ihan nätisti Vindö saatiin kahden veneen väliin kylkikiinnitykseen.

Yksi ero on myös se hiljaisuus. Itselle ainakin iskee aina jonkinasteinen euforia kun purjeet alkavat vetää ja koneen saa sammuttaa.

Mutta kyllähän summalaisella ajelemisessakin on puolensa. Etenkin järvellä, jossa tuulet pyörivät ja joka salmessa (ja niitä riittää) tuulee aina vastaan, tuntuu mukavalta antaa ajatuksen vain lentää ja olla huolehtimatta jokaisesta käännöksestä ja vauhdin ylläpitämisestä. Siksi meillä kai on molemmat veneet, Vindö tosin vaihtui tänä vuonna kevyempään H-veneeseen.

[seppo]

Hyviä kommentteja! Joo, mieluitenhan veneitä olis useita, eri kokoisia ja eri käyttövoimalla vaikka välillä tuntuu että yhdessäkin on aivan liikaa.

Ehkä eniten kiehtoo ajatus että purjeveneellä uskaltaisi lähteä vielä vähän kauemmas, ja se hiljaisuus ja tekemisen meininki.

Toisaalta kyllä tuolla fiskarillakin hienoja kokemuksia saa, ja nätillä tai kohtuullisella kelillä siirtymisiin ja ihan veneilyynkiin se on kyllä mukava.

Mites muuten nuo erilaiset vanhemmat venetyypit sitten käyttäytyy, esim erilaisissa keleissä? Kallistuminen, vauhti erilaisissa tuulissa? Ainakin uudemmat purjeveneet ilmeisesti liikkuu jo 2-3 m/s tuulissa. Keveimmillä tuulilla liikkuvat kai eivät taas sitten niin hyviä esim 10 m/s tuulissa?

Ja onko niin, että vanhemmissa venemalleissa on harvemmin takakajuuttaa? Kilpatyyppiset, metriluokat, hait jne kai kapeampia ja vähemmän sisätiloja, mutta sitten nämä risteilijät ja skyllat isommilla sisätiloilla?

Tuo Nortin mainitsema ajohytti myös mielenkiintoinen, eipä tullutkaan heti mieleen.

Viisainta varmasti olis pitää jäitä hatussa vuosi pari ja hakeutua gastiksi erilaisiin veneisiin ja miettiä rauhassa, mutta saas nyt nähdä mihin tämä kehkeytyy…

[MÖsteri]

Hei,

Purjevene käyttäytyy ihan kivasti aallokossa. Kunhan malttaa reivata ajoissa, ettei ole niin julmasti kangasta tuulessa, niin kyllä se kulku löytyy. Mielestäni on niin, että lähtisin mieluummin purjeveneellä, kuin moottoriveneellä oikein kuoppaiseen keliin. Jos siis mennä pitäisi ihan välttämättä jostain syystä. Purjevene on jotenkin eri tavalla meressä, ja osa sitä hommaa aaltojen keskellä. Purjevenettä ei saa pysyvästi nurin, vaikka millainen aalto keikauttaisi. Moottoriveneen on ainakin joskus joku saanut kaatumaankin. Kyllä purjevene keinuu, se on varma, mutta purjeen veto hidastaa ja tekee keinumisesta jotenkin miellyttävämpää. Ja kyllä, purjevene on käytännössä aina kallellaan kulussa. joskus enemmän joskus vähemmän. Ihan kyljellään ei ole oikein järkeä ajaa loputtomiin, se alkaa lopulta käydä vauhdin päälle, silloin reivaus auttaa. Sisätiloissa ja elämisessä pitää toki huomioida kallistelu: Irtoromut pohjalle tai asiallisesti kaappeihin. Jääkaapin oveen reekeli, ettei tyhjene.. jne. Tosin matkafiskarissakin nämä joutuu huomioimaan, muuten saa jo yhden Targan lähisivuutuksen jälkeen keräillä tavaroita pilssistä.

Takakajuutat purjeveneissä taitaa olla 2000-luvun juttu enemmänkin, kun on leveät veneet, joissa on tilaa istumalaatikon alla. Ennen oli pistopunkat ja niiden välissä konehuone, varastoja ja sitlåådan pohja.. noin suunnilleen.

Aikoinaan on kai käyty kovasti "henkien taistelua" siitä, että onko painava pitkäkölinen parempi, kuin kevyt eväkölinen pursi. Eväköliset "kevyt"veneet taisivat viedä nopeampina voiton, ainakin suosituissa sarjavalmisteisissa. Mutta edelleen Scylla on ilmeisesti verraton peli tuuleen ja tuiskeeseen keinutteluun.

Sitten on vaihtoehto: Moottoripurjehtija. Se on jotain siitä välistä.. vähän samaa kuin sotien jälkeisissä kaljaaseissa, mennään koneella ja autetaan purjeella aina kun mahdollista. Marina 75 on vene, jota olen aina tykännyt kuvista katsella.

[tkk]

Sitten on vaihtoehto: Moottoripurjehtija. Se on jotain siitä välistä.. vähän samaa kuin sotien jälkeisissä kaljaaseissa, mennään koneella ja autetaan purjeella aina kun mahdollista. Marina 75 on vene, jota olen aina tykännyt kuvista katsella.

Itse en tähän lajiin usko, siinä saa huonot puolet kummastakin maailmasta. Kone pärisee lähes koko ajan kuten moottoriveneessä ja alituskorkeus ja syväys rajoittaa ihan niin kuin "oikeassa" purjeveneessä.

[Northling]

Moro

Kaikki erilaiset purjevenkontruktiot ovat kompromisseja eri ominaisuuksista.
+Pitkäkölinen on suuntavakaa, turvallisin kivelleajossa,
-hitaampi, kankea kääntymään

Eväkölinen
+ ketterä, nopea
-köli ei kestä pientäkään kolausta, kääntyy itekseen eli ei pidä suuntaa hetkeäkään ilman autopilottia.

Riippuen runkomuodosta veneitä on herkemmin kallistuvia ja jäykempiä, alkujäykkiä, loppujäykkiä jne
Kyllä peräkajuuteita on ollut mailman sivu, esim Daphnessa…

Nortti