Laivamato?

[siksak]

Pyydän jo etukäteen anteeksi aihetta, josta on täällä puhuttu ainakin 10-20 vuotta vuotta sitten jonkin verran, mutta kun noita vanhoja keskusteluja selailin niin siinä jutut ja asiat 'muuttuivat' matkalla sen verran että oli vaikea hahmottaa enää alkuperäistä aihetta.

Asia kiinnostaa lähinnä siksi että ajatus on siirtyä 2022 Välimerelle puuveneen kanssa muutamaksi vuodeksi, mitä sen jälkeen tapahtuu, on jo ihan toinen asia eikä juttua ole sen enempää edes pohdittu.

Laivamato on kiinnostava aihe siksikin, että sitä sekä pelätään tai ei pelätä. Välimerenmaissa on lukuisia vanhoja puuveneitä ja Turkissa almistetaan guletteja edelleekin - puusta. Mutta se kysymys onkin lyhykäisyydessään seuraava: Pysyykö laivamato ihan tavallisella epoksiprimeerillä ja eliönestomaalilla pois puuveneestä?

Se mitä en halua tai voi tehdä on pellitys (limilaita) ja pohjan pinnoittaminen epoksi/lasi/kankaalla. Muutoin puolestani puun myrkyttämien sopii hyvin laivamadoille sopimattomaksi ruoaksi Vanhoissa keskusteluissa oli englanniksi "hyvä linkki aiheesta" mutta se oli jo pois käytöstä.

Kiitos etukäteen kommenteista - mahdollisesti jo tylsään ja kuluneeseen - mutta minulle kovin tärkeään aiheeseen.

[Eicca]

Mitään luettua tietoa aiheesta minulla ei ole, mutta kokemusta Välimerellä veneilystä on. Tulimme aikanaan Gibraltarin salmesta sisään vanhalla mäntyrunkoisella veneellä, eikä aikaakaan kun öiden hiljaisuudessa alkoi veneen pohjan läpi kuulua armoton maiskutus. Huolestuin tietysti ja sukelsin katsomaan tilannetta. maiskuttajat olivat jonkinlaisia imukaloja, jotka pitivät pohjan todella puhtaana. Tämän jälkeen asia ei enää huolettanut, ja edelleen Suomeen palattuamme, yli kymmenen vuotta myöhemmin on pohja kunnossa. Käsittelynä on normaali lyijymönjä, underwater primer ja antifouling. Matkalta jäi muistoksi myös paikallinen pienempi vene, jota säilyttämme välimerellä osan vuodesta maalla ja osan meressä. Se on yli 60 vuotta vanha, rakennusaine lehtikuusi, pohjan käsittely lyijymönjä ja antifouling, ei primeriä. Pohja on ensiluokkaisessa kunnossa. Ymmäryämykseni mukaan tärkeää on, että paljasta puuta ei ole näkyvissä.
Tämä siis koettua, ei luettua tietoa.

[Northling]

Moro

Tuossa on aiheesta kans juttua:
viewtopic.php?f=9&t=13716&p=94540&hilit ... lis#p94540

Kuulemma lyjymönjä on tehokas teredo navalista vastaan... (kuulopuheita, ei varmaa tietoa)

Nortti

[siksak]

Tuota linkkiä jo aiemmin katselinkin, mutta siinä hieman keskustelu hajaantui aiheesta sekä linkit menneet 'vanhaksi' eivätkä enää auenneet/toimineet, harmi sinänsä. Siksi aloitinkin tämän uuden keskustelun.

Olen kuullut myös että ehta lyijymönjä auttaa, ja tietysti hyvä kyllästys. Mutta vaikka kuinka hyvin kyllästää ja vetää lyijymönjän päälle, se tulee kuitenkin ajan päästä kyllästää uudelleen, ja silloin tiukasti istuvan lyijymönjän läpi tuskin vesiajan alapuolista osaa saa tyydytävästi kyllästettyä. Kaipa kyllästys olisi mahdollien sitte sisäpuolen kautta edes jollaki tasolla, mutta hankalaahan se on. Lisäksi jos kyllästää veneen nyt vaikka Välimerellä, lienee vaarana myös se että vene haristuu koska kyllästäminen ottaa oman aikansa kuivalla maalla.

Mitenköhän pohjolan puuveneseilaajat ovat asian ratkaisseet jotka siellä ovat pidempiäkin aikoja olleet, olisi kiva tietää?

[Eicca]

Jos kyllästys tehty hyvin Suomessa ja pintakäsittelyt
pidetään kunnossa niin kyllä siellä toistakymmentä vuotta pärjää ilman kyllästystä. Talvethan siellä ilmankosteudeltaan sellaisia, että ei vene käsiin kuivu vaikka ylhäällä pitäisi jonkun aikaakin. Talvella näyttävät puuveneitään huoltavan ja lyijymönjä on must, maalaavat sillä sisältä ja ulkoa. On muuten aika halpaakin Välimeren maissa...

[Northling]

Moro

Juu. Sitten kölin pohjaan alimmaksi on syytä asentaa ns "worm shoe" eli pattinki, joka on uhrattavissa ja helposti vaihdettava, sen ja puukölin väliin kunnon myrkyt. Worm shoen idea on siis olla se puu, joka ottaa ensiksi pohjaan jos tulee kolisteltua ja se saa naarmuuntua ja siihen saa mato iskeä, mutta se on eristetty veneen puuosista kunnon myrkkykerroksella.

Kreosiitti on kuulemma tehokas myrkky laivamatoa vastaa, saattaa kyllä olla myrkyllinen ihmisillekin (karsinogeeni).

Jossain päin maailmaa puulaivat/veneet ajetaan aika-ajoin makeaan veteen. Mato kuulemma kuolee makeassa vedessä.

Nortti

[siksak]

Aika hyvin sitten tuo kyllästys pysyy sisässä.

Talvella näyttävät puuveneitään huoltavan ja lyijymönjä on must, maalaavat sillä sisältä ja ulkoa. On muuten aika halpaakin Välimeren maissa...

Jos siellä on lyijymönjää sisällä ja ulkona, niin ilmeisesti sen kyllästäminen on sitten aikanaan hieman hankalampaa? Istuu kiinni tuo mönjä kuin piru olkapäällä.... Jos on ulkopuolella lyijymönjää ja pitää pinnoista huolta, niin olisiko hyväksi kuitenkin jättää sisäpuoli vapaaksi ja tuupata sitä kautta kyllästettä sisään? Tosin se ei ihan koko asiaa ratkaise, köli jää enemmän tai vähemmän kyllästämättä tällä tavalla?

[Eicca]

Onko kölipuu tammea, mäntyä vai jotain muuta? Terve tammi ei paljoa kyllästettä ime, hapantunut kyllä jo imeekin. Mänty ottaa tavaraa sisään joka tapauksessa. Kun puu on kunnossa, kyllästetty niin hyvin kun voi, ja lyijymönjällä maalattu on kyllästeen poistuminen puusta erittäin vähäistä, etenkin jos pilssissä ei vesi lainehdi ja ulkopuolella lyijymönjän lisäksi riittävät kerrokset veden eristävää primeriä. Siis ulkopuoli eristetty täysin vedeltä ja sisäpuoli vain yhdellä lyijymönjäkerroksella. Jos pilssi on aina aivan kuiva, voisi sen jättää maalaamatta ja kyllästellä silloin tällöin. Kölipuu vettymisen jälkeen kestää kuivua ikuisuuden ja märkään puuhun turha imeyttää mitään.

[siksak]

Kölipuu on mäntyä, ja vene on nostettu ylös syyskuun alussa ja säilytetään kylmässä rakennuksessa jossa maapohja (ent puimurihalli). Ihan tietoa kuinka märkä kölipuu on, ei kyllä osaa sanoa, mutta tuo varmaan kuivuu talven aikana, jos keväällä sitten kyllästää? Se on kyllästetty koko paatti 15v sitten. Vai miten tuollainen kannattaisi antaa kuivua? Tarkoitus on kyllästää vedenalaiset ja -päällipuoliset osat samalla.

Joskus olen avomoottoriveneen pohjan maalannut lyjymöänjällä ulkoa, niin se vaatinee sen 2 kerrosta koska 1 kerros oli vähän hailakan värinen? Olen joskus kuullut että ei olisi mitään suurempaa merkitystä maalata lyijymönjällä 1 kerrosta enempää, mutta liekö satamajuttuja...

Toinen asia jota olen kuullut on se, että jos pilssin maalaa lyijymönjällä (tai muutoin maalaa), niin silloin puu ei kuivu tai hengitä? Jotenkin erikoinen tilanne kun joskus 10-15 vuotta sitten (tai jopa enemmänkin) olin puuveneosastossa venemessuilla, niin siellä oli hai vene, joka oli lakattu sisältä ja ulkoa (joku merenkurkun veistäjä muistaakseni), ja kysyin tuota samaa niin hän vähän tuhahteli siinä että näin tätä on rakennettu jo vuosikymmeniä. Jäi juttu vähän siihen vaikka se olisi kiinnostanut (mutta häntä ei tainnut oikein kiinnostaa).... mutta onko tämä "pinta kiinni sisä-ulkopuolelta" samanlainen ikuinen pohdinta ja mielipiteiden kirjo kuin kyllästysaineen "oikeanlaatuisuus"

[Eicca]

Juu, täällä ei lyijumönjäkerroksia tarvita kuin yksi, mutta ehkä ulkopuolelle voisi toinen kerros tässä tapauksessa olla paikallaan. Pilssiin vain yksi kerros. Jos puu on kyllästetty ja kuivana maalattu, ei kuivumisen kanssa ole ongelmaa, koska kosteus ei pääse sellaisiin lukemiin missä lahoamista tapahtuu. Välimeren todella suolainen vesi ei myöskään lahota puuta niin kuin meidän vesi. Viime vuosina on ollut ongelmia underwater-primerin pysymisessä lyijymönjän päällä. Jotain on ko maalin koostumuksessa tapahtunut, vaikka Hempel ei sitä myönnä. En usko että lyijymönjän (Brava) kaavassa on mitään uutta. Parhaaseen tulokseen on päästy kun primer on maalattu vielä nahkean lyijymönjän päälle. Mielipiteitä on monia...Varmaan pinnan hionta voisi auttaa, mutta sitä ei voi muista syistä suositella. Tärkeintä on että puussa oleva maali on pysyy hyvin kiinni.

[siksak]

Mitään luettua tietoa aiheesta minulla ei ole, mutta kokemusta Välimerellä veneilystä on.

Kerroit aiemmin että olit 12v sitten Välimerellä (myös sähköosiossa viittaat siihen), niin millainen oli reissu ja millaisella venholla?

Meillä on P28 ja sillä olis tarkoitus tehdä Välimeren reissu, mutta kun olen noita laituripuheita vimeaikoina kuunnellut niin sanovat että meidän vene on ihan liian pieni tuohon. Voi olla, en osaa sanoa, mutta seilausokemusta on yli 25v ja Itämeri on kierretty molempiin suuntiin ja käyty Briteissä ja asuttu reissun päällä paatissa yli 4 kk yhtäs oittoon ilman maayöpymistä eikä se aiheutanut mitään ongelmaa, niin tuntuu jotenkin oudolta että miksi vene on liian pieni? Ainakin se on totuus että P28 kestää enemmän keliä kuin minun maha, eli veneestä ei se ole kyllä kiinni, niin onkohan siihen jotakin muta syytä miksi P28 olisi liian pieni vene?

Minä mieluusti liikun pienellä veneellä ja tuo P28 on mielestäni on oiva kokoluokka ja ylläpitokustannuksetkin ovat kohtuulliset. Jää itse reissuun sitten enemmän rahaa kun rahat ei ole kiinni kaikessa turhassa ja liian isossa veneessä

[Eicca]

Juu, veneen koolla on Välimerellä iso merkitys satamamaksuihin. Yleensä menee 8-10-12 metrin taulukolla. Myös veneen koolla iso merkitys kestävyyteen , siis isompi vene alttiimpi rasituksesta aiheutuneille vauriolle sekä rikissä että rungossa. Varmasti pieni vene jossain aallokossa epämiellyttävämpi, mutta myös voi olla päinvastoin. Suurin merkitys on viihtyvydessä, jos sen sietää niin ei ongelmaa.. jos vene vaan kunnossa, suunniteltu oikaisevaksi ja kansi tiivis , rakenteet tarpeeksi vahvat niin selviää. Luulen että p28:n pitäisi nämä kriteerit täyttää. Meidän vene 36-jalkaa , vanha ja kapea, mutta vahvasti rakennettu eikä pelottanut. Myös tuntui, että sääennusteet pitivät paremmin kuin Itämerellä. Matkalla pisin pätkä biskajan ylitys, reilut 300 mpk. En tietty ota vastuuta matkastanne, mutta niitä pelottelijoita riittää enemmän kuin tarpeeksi.