Projekti: John Welsfordin Rogue

[Kamuleontti]

Veneen pohja ja kylkilaudat leikataan vajaan 4,8m pitkästä vaneriluirusta, eli pohjaa varten pitää liittää yhteen kaksi 9mm ja kylkiä varten kaksi 6mm vanerilevyä. Tää on jännä vaihe, mutta askartelin nyt yhtä liitosta varten viisteen. En ole koskaan moista tehnyt, askartelin tänään käsihöylän ja hiomakoneen kanssa.



Kävin hakemassa myös puutavaraa. Päädyin asioimaan Malmin sijaan Porvoossa, kun kuljetus tänne vajalle Pernajaan on maltillisempi. Rakenteisiin tarvitsisin piirrustusten mukaan liki viisimetristä, 20mm paksua höylättyä lautaa ja listaa eri leveyksissä, mutta tarjolla oli vain 21mm sahatavaraa ja 28mm höylättyä. Päätin ottaa tuhdimpaa ja leikata siitä sitten mittoihin, vaikka tuleekin haasketta. Ostin kaksi, noista saa muita tarvittavia mutta parraslaudat pitää käydä hankkimassa erikseen. Niihin ehkä jotain erikoisempaa. Tosin ei ollut halpaa tämäkään lauta, kuutisen euroa metri. Kuusikymppiä kahdesta laudasta oli mielestäni paljon, mutta ei se toki vararikkoon vie kun on vain kaksi lautaa.

Ostin myös rakennuspukkia varten kaksi viisimetristä mitallistettua kakkosnelosta. Niistä tulee jigin runko, josko saisi tämän veneen jotakuinkin rakennettua vaateriin.

SP 106 -epoksiakin on jo varastossa kaksi gallonaa, kun piipahdin kirkolla käydessä Kevrassa. Tiedän mitä teen pääsiäispyhinä.

[Kamuleontti]

Hihhei, sen verran oli lämpimän oloinen päivä että epoksia sekottelemaan! Vajaan sai öljylämmittimellä kivasti parikymmentä astetta, kyllä tässä kelpaa ensimmäisten liimausten kovettua.

Liitin kaksi levyä, joista leikkaan toivottavasti viikonloppuna veneeseen pohjan. Lisäksi liimasin kasaan kaaret ja kokkapuun. Nyt pitää vaan malttaa tehdä huomenna jotain muuta kuin räpeltää noiden kanssa, hitaan kovettimen kanssa varmaan näillä keleillä saavat asettua toisenkin yön yli.

[matti]

Tottahan se on, kyllä se kaari avaruusoliolta näyttää!!!

Löysit sitten toisenkin paikan jossa osataan lauta hinnoitella!

[Kamuleontti]

Pääsiäisen aikana muutaman työpäivän verran edistymistä, tai ainakin puuhastelua.

Vajan tallista kamat ulos, että sai tilaa rakentaa. Polttopuita kannoin monta kymmentä lastia eri paikkoihin, mutta tuolle viimeiselle kasanpohjalle ei löytynyt enää paikkaa. Olkoon tuossa, vajuu sitten sitä mukaa kun lämmitetään saunaa ja puuhellalla keitellään koronaeristyskahvia. Mahtuu olemaan työpöydän päädyn alla.



Yllättävän kauan meni askarrellessa tukevaa tilasta pohjaksi rakennusjigille, jonka päälle koko komeutta aletaan kasata. Harjoittelin samalla tappiliitoksia. Ei tullut hyviä, mutta ehkä tikkaasta tuli tukevampi kuin vain ruuvaamalla kasaan. Pitkä päivä meni kuitenkin, tyhjennyksessä ja tellinkihommissa.



Sit olikin ihan ilmeistä, että tämä olisi kannattanut tehdä heti aluksi. Oli kiva kun oli tuollainen iso tila, jossa askarrella noiden viisimetristen vanerilevyjen kanssa. Piirsin pohjan muodon tuollaisen sirkkelöintiylijäämälipareen, 28mmX3mmX5,2m, naulojen ja muutaman puristimen avulla.



Ja sit karkeasti irti, höylällä tarkemmin muotoon. Pitää tehdä vielä kallistuksiakin, ei nämä saumat lopullisessa versiossa suoria ole.

Senkin takia olisi kannattanut tehdä tämä ensiksi, että yli jäi sellainen todella hassun muotoinen vanerinkappale, josta olisi ollut hyvä mallailla kaarenkappaleita irti. Ehkä parempi, kuin aikanaan istuimenkansia, joka nyt on sit näiden ylijäämävanerien käyttökohde. No, opinpahan seuraavaa projektia varten, että ensin isot kappaleet ja ylimäämistä pienet, toisin päin ei onnistu yhtä hyvin sovittelu.



Seuraavaksi sitten kuusimillisiä vanereita liittämään, että saadaan kylkilaudat. Otin vähän reilummin reunaan asti, kun pohjassa tuntui että jäi nurkka vähän koholle. Lopputulos oli mielestäni parempi, vaikka tässä kuvassa noi rouhitut reunat näyttävät pahalta.



Vajassa +5 astetta, epoksi tarvitsee vähintään +15. Rakentelin laavukankaasta teltan, jonka suojissa sain lämmittimellä nostettua yksi lämmon yli kolmenkympin. Ruma, mutta toimi.



Kuusimillisten vanerien saumasta tuli siistimpi kuin pohjan ysimillisistä, mutta vaati kuitenkin ylijäämäepoksin poistoa. Lapsityövoima auttaa sauman silottelussa, saatoin itse sillä välin lapioida pois höylälastua ja muuta viikonlopun mittaan kertynyttä roskaa lattioilta..



Sit kylkien kaarien piirtelyä. Neljästä kaaresta yksi oli vain neliö, piirrustuksissa saatteella "hukkasin kaavan, enkä rupea purkamaan venettä, tämä on helppo piirtää itsekin neliölankusta mallailemalla". Odotan haastetta kuukauden / puolentoista päästä, kun tuota pääsee asettelemaan paikalleen.

Yllättävän paljon tähän piirtelyaskarteluunkin meni aikaa, kun siirsi mittoja kaavoista pisteiksi vanerille, sitten piirsi kaaria ja lopuksi leikkasi kuviosahalla.



Ihan vaan muistiin itselle että vaikka oli nättiä ja aurinkoista ulkona niin joo ei ole vaja vielä huhtikuussakaan lämmin. Arkipäiviksi tässä on onneksi muutakin puuhaa kuin liimailla, mutta ensi viikonloppuna pitää varmaan taas kehitellä lämmitintelttaratkaisuja, ohjeessa sanotaan että alle sen viistoista niin mitään takuita kovettumisesta ei ole, ja tää kuva on päivän lämpimimmältä hetkeltä iltapäivällä...



Ja sitten lopuksi: Tää oli pitkän viikonlopun jälkeen palkinto. Jotain, mistä voi vähän hahmottaa mitä tai ainakin minkä kokoista on tulossa. Viikko jatkuu sitten komponenttien mallailulla täsmällisempiin mittoihin, jos vaikka ensi viikonloppuna pääsisi jo vähän kiinnittelemään jotain paikalleenkin...

Vajan ulkomitta on viisi metriä ja veneen virallisesti 4,35. Sisällä tää mahtuu olemaan just ja just, ei siihen montaa vaaksaa päätyihin jää ylimääräistä.

[Kamuleontti]

Nythän tästä veneestä näyttää tulevan melko puhdasverinen koronaeristysprojekti, jota puuhaan etätöiden ohessa. Varmaan saan tämän aika pitkällekin, kun oikein minnekään ei saa mennä ja tuo tuossa on koko ajan vieressä.

Tuli mieleen, kun tässä olen vanhassa talossa ja sitä rempatessa on törmännyt kaikenlaisiin unohdettuihin ja tarkoituksella jätettyihin aarteisiin, että voisi jättää tästä korona-ajasta jotain muistoja myös veneen rakenteisiin. Talojen seinien taaksehan on tapana piilottaa päivän lehti ja kynnyslistan alle rakennus- /remonttivuonna lyöty kolikko, mutta mitäs veneeseen?

Kävi mielessä, että voisi esimerkiksi penkkien alle laminoida epoksikerrosten väliin vaikka sanomalehtileikkeitä, päivän koronauutisia. Sieltä sitten löytyisivät, kun seuraava tai sitä seuraava omistaja aikanaan venettä tunaa mielensä mukaan.

Mitä mieltä? Onko kukaan tehnyt vastaavaa? Uhkat ja mahdollisuudet?

[matti]

Ethän siinä mitään häviäkkään jos laitat muistoja rakennusaikaisista erikoisoloista. Kaiken järjen mukaan se lehtileike epoksilla tapetoituna pitäisi kestää oikein hyvin.

Ne vanerin liimasaumat ovat hyvänä ohjeena-ikäänkuin korkeuskäyrinä viistoliitoksia höylättäessä, suorat saumat=tasainen liitos!
Kuvista näkyy, että on käyty akkukonekaupassakin, nyt koneet kiiltävät, mutta ainakin itsellä kk epoksin käsitelyä himmentää niistä enimmän kiillon.

Sinulla on tosi tilava rakennuspaikka ja vielä pihan perällä, se nopeuttaa hommia paljon!
Tein aikoinaan Mary II (rimaraketeinen m-vene)kotona autotallissa joka on 5 m pitkä ja vene 6,5m pitkä, joten jouduin ensin tyhjentämään halkokatoksen ja poistamaan suurelta osin tallin (kantavan)takaseinän (jossa meni yli pv aikaa)

[Kamuleontti]

Kuvista näkyy, että on käyty akkukonekaupassakin, nyt koneet kiiltävät, mutta ainakin itsellä kk epoksin käsitelyä himmentää niistä enimmän kiillon.

Sinulla on tosi tilava rakennuspaikka ja vielä pihan perällä, se nopeuttaa hommia paljon!

Käytiin viime vuonna mökkikaupoilla, vaimo sai mökin ja minä vajan ja akkukoneita.

Jälkikäteen osoittautui onnekkaaksi että priorisoitiin koronaevakkokelpoinen sijainti eikä rantatonttia. Molempiin ei olisi riittänyt rahat.

[Kamuleontti]

Kuluneen viikon aikana veneen veisto eteni melkoisen paljon. Tämän huomasin nyt, kun katsoin, mitä viime viikonloppuna tuli raportoitua.

Motivaatiota askarteluun toi netti, kun jossain toisella puolella maailmaa samanlaista venettä veistävä facebook-ryhmäläinen postasi kuvia omasta Roguestaan. Hienolta näytää, perässä tullaan. Alla pari inspiraatiokuvaa:





Viikon mittaan hienosäädin pohjan muotoa höylällä (käsihöylän käytön opiskelu kohtuulliselle tolalle on yksi tän projektin suuria sivutavoitteita) ja virittelin rakennuspukkiin nurkissa lojuneista puunkappaleista korot kohdalleen. Tarkistin vielä kertaalleen että tellinki on suorassa ja vaaterissa ja ruuvasin pohjan kiinni pukkiin.

Aika paljon pientä säätöä teetti 20x20-rimojen liimailu eri puolille kaaria. Enimmäkseen rimat tulevat kannattelemaan penkkejä tai kelluntasäiliöiden etulevyjä, mutta voisin kuvitella että niillä on myös merkitystä rakenteen jäykistäjänä. Vajassa oli niin kylmää, että toin osia tupaan lämpimään kovettumaan aina iltapuhteen päätteeksi ja vein aamulla takaisin viisiasteiseen verstaannurkkaan pois perheen jaloista.



Viikonloppuna sain käytettyä askarteluun pari ihan kokonaista päivää ja hyvän puolikkaan jo perjantaina, kun venytin vähän yöhön päin työaikaa.

Ensimmäisenä leikkasin pohjaan menevät massiivipuut, koko pituudelta kulkevan 20x100 mäntylaudan ja laipioiden etureunaa tukevat 20x20-listat ja liimasin ne runsaalla epoksilla paikalleen. En ruvennut virittelemään puristimia vaan ruuvasin kylmästi paikalleen. Tuli reikiä, pääsen sit myöhemmin kittaamaan ja maalaamaan.



Kun olivat asettuneet yön yli, saumasin vielä epoksi-hiontapöly-massalla. Pitäisi pysyä tukevasti seuraavat vuosikymmenet.

Sunnuntaina aloitin pistokölin kotelon rakentamista. Tämä on ensimmäinen osa, jonka sisäpuoli on pian piilossa ja pitää päällystää tukevalla epoksilla, joten pääsin ensimmäistä kertaa tekemään oikein lutraamaan. Siihen ei kyllä mennyt kauan, joten jatkoin väkertämällä kaarien kanssa ja lovesin niihin paikkoja listoilla ja laudoille. Palkintona oli päivän päätteeksi kokeilukuva, jossa kaikki rungon tukirakenteet ovat paikallaan ja veneen kaari ensimmäistä kertaa jotenkuten näkyvissä. Tuntui todella hyvältä nähdä tämä, vaikka ihan huijaamistahan tällainen poseeraaminen on: edessä on vielä viikon arki-illta hiomista ja tunaamista ennen kuin alkaa varsinainen kokoamisvaihe. Ehkä, ehkä, EHKÄ kokoamista voi aloittaa ensi viikonloppuna, jos tällä viikolla käyttää iltoja tunaamiseen.



Tässä vielä kuva perästä kohti keulaa. Asiat eivät ole varsinaisesti kiinni --> mikään ei oikein ole suorassa.



Tosin tähän vielä muistutus viime viikolta sitä, minkä takia tätä venettä veistän: vaikka koronaeristyksessä olikin kiva askarrella, niin vielä kivempaa oli käydä ekaluokkalaisen kanssa soutelemassa kaislikon reunaan ja virvelöidä kauniissa kevätillassa. Alla oli muuten se edellinen tekemäni vene, CLC boatsin Eastport Pram. Mittaa sillä on siis puolet tämän uuden veneen pituudesta, mutta kyllä sillä silti näppärästi kävi parikiloisen hauen hakemassa.

[Kamuleontti]

Käsillä ensimmäinen viimeistelyä vaativa osa, kölikotelon sisäpuoli. Vedin yhden kerroksen epoksia, hioin röpelön pinnan ja vedin kaksi kerrosta lisää, viimeinen kerros märälle pinnalle. Ajattelin että jos panisin tuohon vielä uv-suojaksi Bilteman yksikomponenttista venemaalia niin olisko siinä ikuinen pinta?

Ainakaan siihen ei pääse enää ikinä käsiksi, kun liimaa osat yhteen.

[Northling]

Moro

Olethan tietoinen amiini vahasta ("Amine Blush") ja se poiston tärkeydestä.
Epoksille olisi paras pinnoite 2-k-epoksimaali.
Epoksi vaatii aina huolellisen karhennuksen ennen maalausta.

Nortti

[Kamuleontti]

Moro

Olethan tietoinen amiini vahasta ("Amine Blush") ja se poiston tärkeydestä.
Epoksille olisi paras pinnoite 2-k-epoksimaali.
Epoksi vaatii aina huolellisen karhennuksen ennen maalausta.

Nortti

Joo, kiitos muistutuksesta. Tuo amiinivaha on tuttu varoitus, ja samaten varoitukset siitä miten epoksiin ei mikään tartu. Siispä kiilto pois hiomalla.

Sekin tuttua, että paras tuohon tarttumaan olisi epoksi, ja varmaan paras olisi panna ensin epoksiprimeri ja sitten vasta pintaa, ja sitäkin useaan kertaan.

Tässä sit vähän tasapainottelua parhaan ja tarpeeksi hyvän välillä. Itselleni teen käyttövenettä mökille ja seikkailuihin lasten kanssa, ja tässä kohdassa vielä kyseessä kölikotelon sisäpinta --> kukaan ei koskaan pintaa näe, kunhan suojaa puuta.

[Kamuleontti]

Hmmm. Neljä kuukautta enemmän rakentamista ja vähemmän raportointia. Paksun pakkelin alta pilkistää nyt hieman venettä muistuttava esine.

Kiinnostaakohan ketään kuulla mitä tuossa välissä on tapahtunut? Ainakin kantapään kautta oppimista, ja sitä varmaan on vielä edessä.



HIeman yllätyksekseni huomasin mahtuvani juuri ja juuri pitkälleni tuonne sivutuhdolle. Periaatteessa tuohon voisi panna siis pedin ja harrastaa jollatelttailua vesillä. Otin tuntumaa kun odottelin kannen liimauksen kuivumista. Vähän askeettisenpuoleiselta vaikuttaisi, mutta toki eräaskeettisuus on kivaa. Ei kai sitä muuten tällaista rakentelisi.



Roguen runko alkaa olla melko valmis, vielä pitää liimailla pari palaa vaneria sivukanneksi ja sitten nuo roiskelistat, englanniksi coamings mutta mitä mahtaa olla suomeksi? Ja sitten pintakäsittelyä. Epoksipintaa onkin jo aika paljon, maalipintaa vasta vähän.

Yhdet airot pitäisi ostaa että pääsisi vielä syksyllä / ennen jäitä vesille. (Toisen parin voisin ehkä veistää ensi vuonna / talvella / joskus itse harrastuksen vuoksi, niin vaimo/lapset pääsee soutamaan seuraksi.) Ajattelin panna merihankaimet, kun Soininvaara ylisti. Niistä kokemusta hyvin vähän, mutta ihmettelin että kansainvälisillä sivuilla kertovat kovasti nahkaisista suojista hankaimen ja airon välissä, mutta Suomessa tämä ei vaikuta olevan tapana. Itsehän olen sisävesiltä ja tuntumaa lähinnä järvihankaimiin. Eikö Suomessa merihankain kuluta airoa vai miten täällä nämä asiat on tapana hoitaa? Nimimerkillä maakrapu kyselee.

[Vesseli]

Kuvat ei näy ainakaan täällä...

[Kamuleontti]

Kuvat ei näy ainakaan täällä...

Toden totta, eipä ne näkyneet. Nyt pitäisi, tarkistin incognito-tilassa että google antaa katsoa näitä. Kiitos varoituksesta Vesseli.

[Kamuleontti]

Tänä viikonloppuna sain viimein kannen valmiiksi ja epoksia päälle. Liimausten kuivumista odotellessa panin pari kerrosta maalia ylimmille laudoille ulkopintaan, jotta sain käsityksen miltä valitut värit näyttävät.

Sisätiloissa on sen verran reilusti pakkelia, että seuraava homma on maalata oleskelutilat valkoiseksi.

Kannen tienoilla tuli sen sijaan mokailtua sen verran vähemmän, että kaikkea ei välttämättä ole pakko peittää maalin alle. Silmäänkin sopisi, että välimerensinisen ja valkoisen lisäksi olisi puuta näkyvissä.



Säänsuojaksi sipaisin jo epoksikerroksen, mutta mitä lakkaa siihen päälle olisi fiksua laittaa? Kaapista löytyisi Bilteman yksikomponenttista venelakkaa, kertokaa viisaammat onko joku syy ettei missään nimessä kannata vetää yläpintoja auringolta suojaan sillä?

Maalipinnat vetäisen Teknoksen vesiohenteisella "akrylaattialkydilla", joka purkin mukaan on tarkoitettu ulkokalustemaaliksi. Paras maali olisi varmasti ollut joku kova kaksikomponenttimaali, mutta tämän projektin kohdalla päätin, että en rupea opettelemaan niiden kanssa pulaamista nyt. Vene ei kuitenkaan vietä pitkiä aikoja yhtämittaisesti vedessä, vaan se on tarkoitus nostaa ylös retkipäivien välissä.