Olen lukenut Pekka Huhdan mainion selostuksen kaarihallista, joka soveltuu venekatokseksi http://www.puuvene.net/Lehti/2001-3/katos.html . Aikeissani on rakentaa halliin tulevat kaaret tässä kuussa 31 jalkaisen purkkarini talvisuojaa varten.
Kirjoituksessa Pekka ehdotti käytettäväksi oksatonta kuusirimaa. Miksi juuri kuusirimaa; eikö tätä ole pitkinä rimoina hankala saada oksattomana? Kävisikö vastaavanlainen mäntyrima? Puukeskuksesta sain tarjouksen 19x125 mm mäntylaudasta, josta halkaisemalla saisi 19x61 mm rimaa. Sopisikohan tämä hallin kaarimateriaaliksi Pekan ehdottamalla konstruktiolla?
Mitenköhän hyvin kaaret pysyvät muodossaan jigistä irroittamisen jälkeen?
Kuulisin mielellänin kokemuksia ja hyviä vinkkejä hallin tehneiltä,
terv. Pera
Kaarihalli
-
Mile
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44
kaaret
Siitä en osaa sanoa kumpi kestää paremmin aikaa vastaan , kuustahan on perinteisesti käytetty poikien jousipyssyn kaarinakin - kestänee hyvin sitkeänä taivutusta.
Mutta tuosta kaaresta ei kannata tehdä kovin leveää, samasta laudasta ( 19 x 125) syntyy kivasti kolme sopivan leveää listaa.
Kyseiset kaarethan ovat rekenteeltaan I-palkkeja, joiden toiminta perustuu paarteiden väliseen etäisyyteen - eli sitä tukevampi mitä kauempana kaaren ulompi ja sisempi lista ovat toisistaan. Jos kaaren muodostavien listojen väliset välipalikat ovat kovin ohuita tulee kaarista pletkut. eli reilun paksuiset , n. 5 cm palikat väliin ainakin.
Kaarien muoto kannattaa tehdä sellaiseksi että alaosa tulee lähes pystysuoraksi ( säästää tilaa sivusuunnassa) ja niin että kaaret taipuvat yhteen ylemmästä osastaan sopivalla harjakulmalla ( riippuu lähinnä tilantarpeesta katteen alla - lumi kyllä tulee peitteen päältä alas melko helposti).
Tukeva malli syntyy kun päätykaaret tai ainakin toinen niistä tehty umpilaudoituksella tai esim. tuulensuojalevyllä umpinaiseksi ( oviaukolla varustettuna) silloin voi harjassa käyttää vähän tukevampaakin lankkua josta riiputtaa tarvittaessa tavaraa. Lankku sitten pystyyn I asentoon, ei missään nimessä vaaka-asentoon ( eli lankun poikkileikkaus on suorakaiteen muotoinen, neliömainen on parru, siis poikkileikkaus tulee pystyyn). Kaaret tulee kiinnittää toisiina diagonaalein jotta eivät kaadu hallin pituussuunnassa, myös vaijeria voi käyttää.
Mikäli harjaparrusta lankusta tarkoitus riiputtaa raskaita taakkoja tulee mieluiten nostokohtiin laittaa lisätukea pystyparruin ja vaakapalkein.
Pelkkä sateensuoja voi olla kevyttekoinenkin - kunhan ankkuroi pressun ja koko kyhäelmän tiukasti maahan painoin syysmyrskyjen varalta.
Mutta tuosta kaaresta ei kannata tehdä kovin leveää, samasta laudasta ( 19 x 125) syntyy kivasti kolme sopivan leveää listaa.
Kyseiset kaarethan ovat rekenteeltaan I-palkkeja, joiden toiminta perustuu paarteiden väliseen etäisyyteen - eli sitä tukevampi mitä kauempana kaaren ulompi ja sisempi lista ovat toisistaan. Jos kaaren muodostavien listojen väliset välipalikat ovat kovin ohuita tulee kaarista pletkut. eli reilun paksuiset , n. 5 cm palikat väliin ainakin.
Kaarien muoto kannattaa tehdä sellaiseksi että alaosa tulee lähes pystysuoraksi ( säästää tilaa sivusuunnassa) ja niin että kaaret taipuvat yhteen ylemmästä osastaan sopivalla harjakulmalla ( riippuu lähinnä tilantarpeesta katteen alla - lumi kyllä tulee peitteen päältä alas melko helposti).
Tukeva malli syntyy kun päätykaaret tai ainakin toinen niistä tehty umpilaudoituksella tai esim. tuulensuojalevyllä umpinaiseksi ( oviaukolla varustettuna) silloin voi harjassa käyttää vähän tukevampaakin lankkua josta riiputtaa tarvittaessa tavaraa. Lankku sitten pystyyn I asentoon, ei missään nimessä vaaka-asentoon ( eli lankun poikkileikkaus on suorakaiteen muotoinen, neliömainen on parru, siis poikkileikkaus tulee pystyyn). Kaaret tulee kiinnittää toisiina diagonaalein jotta eivät kaadu hallin pituussuunnassa, myös vaijeria voi käyttää.
Mikäli harjaparrusta lankusta tarkoitus riiputtaa raskaita taakkoja tulee mieluiten nostokohtiin laittaa lisätukea pystyparruin ja vaakapalkein.
Pelkkä sateensuoja voi olla kevyttekoinenkin - kunhan ankkuroi pressun ja koko kyhäelmän tiukasti maahan painoin syysmyrskyjen varalta.
Mile
-
Päivi K
- Viestit: 102
- Liittynyt: 30 Huhti 2003 10:53
- Paikkakunta: Helsinki
En pysty vastaamaan kysymyksiisi, mutta miehelläni on ollut kutosensa katteen ko. "kirkko" jo vuosikausia ilman tarvetta suurempiin korjauksiin ja se herättää suurta kateutta telakka-alueellamme. Mies on vielä merellä, joten tarkempia tietoja ei häneltäkään tähän hätään saa. Rakennelman voi nähdä pystyssä viimeistään syyskuun lopulla Helsingin Pyysaaressa (osina jo nyt).
terveisin Päivi K
terveisin Päivi K
-
sampo
- Viestit: 14
- Liittynyt: 13 Heinä 2003 16:53
kaarihalli
Itse halkaisin 100/19 mäntylautaa, ja väliin 50 millinen, taivutettaessa katkesi pari rimaa.
Kaaria on 11, kaariväli 1m, tuntuu kestävän tuulet ja tuiskut.
Herätti kyllä kunnioitusta rakennusvaiheessa, kirkkoherran arvonimi tuli kylkiäisenä.
Todella toimiva ja hyvä ratkaisu, ongelmana vain laudan lyhyys, oli 4.5m
joiuduin jatkamaan alapäästä 50: sellä.
Minkäännäköistä telakointikosteutta ei ollut, kiitos ilmavuuden.
Sampo
Kaaria on 11, kaariväli 1m, tuntuu kestävän tuulet ja tuiskut.
Herätti kyllä kunnioitusta rakennusvaiheessa, kirkkoherran arvonimi tuli kylkiäisenä.
Todella toimiva ja hyvä ratkaisu, ongelmana vain laudan lyhyys, oli 4.5m
joiuduin jatkamaan alapäästä 50: sellä.
Minkäännäköistä telakointikosteutta ei ollut, kiitos ilmavuuden.
Sampo
-
perttiholtta
- Viestit: 14
- Liittynyt: 17 Helmi 2004 14:22
- Paikkakunta: Espoo
mistä pitkää oksatonta kuusirimaa?
Hei
Kiitos kaarihalliin liittyvistä vastauksista. Täsmentäisin vielä kysymystäni muodossa pysymisestä: Miten hyvin kaaret pysyvät muodossaan, kun ne irroitetaan jigistä? Pysyisiköhän kuusirima tässä mielessä paremmin muodossaan ja olisi näin ollen mäntyrimaa parempi materiaali halliin?
t. Pera
Kiitos kaarihalliin liittyvistä vastauksista. Täsmentäisin vielä kysymystäni muodossa pysymisestä: Miten hyvin kaaret pysyvät muodossaan, kun ne irroitetaan jigistä? Pysyisiköhän kuusirima tässä mielessä paremmin muodossaan ja olisi näin ollen mäntyrimaa parempi materiaali halliin?
t. Pera
-
sampo
- Viestit: 14
- Liittynyt: 13 Heinä 2003 16:53
-
koma
- Viestit: 4
- Liittynyt: 17 Kesä 2003 18:33
- Paikkakunta: Kirkkonummi
kaarihalli
Itse tein kolme kesää sitten 50x20mm mäntyrimasta, joissa oli hieman oksia. Ne rimat, joissa oksa peitti noin puolet riman leveydestä menivät poikki (3 kpl). Rimat olivat vielä kaiken lisäksi kuivia. Palautuminen oli kaarikohtaista, joten täysin identtisiä kaarista ei tullut - tosin ei siitä mitään haittaakaan ollut kokoonpanossa. Kurkihirren tein 100x35 parrusta. Jokaiselle kaariparille tein harjalle kolmion mallisen filmivanerilaatikon ja kärkeen uran kurkihirttä varten. Kaarien jalkojen kiinnittämiseen hain rautakaupasta valmiit sinkityt peltikotelot, jotka istutin veneen mittaisiin lankuista tehtyihin juoksuihin. Sitten vain lautaa kylkiin ja päätyihin ristiin.
Kyhäelmä on nähtävissä Luomassa, jos kiinnostaa. Kestää miehen painon reilusti roikkua. Harjalla oleviin laatikoihin tosin jäi teräviä kulmia, jotka tahtovat rikkoa pressua, joka sekin on vain halpa rautakauppakevytpeite - kunnollista ja kestävää saa Etolan teknisestä myynnistä Vantaalta, mutta maksaa kanssa.
Kyhäelmä on nähtävissä Luomassa, jos kiinnostaa. Kestää miehen painon reilusti roikkua. Harjalla oleviin laatikoihin tosin jäi teräviä kulmia, jotka tahtovat rikkoa pressua, joka sekin on vain halpa rautakauppakevytpeite - kunnollista ja kestävää saa Etolan teknisestä myynnistä Vantaalta, mutta maksaa kanssa.
kosteri
-
Pekka Huhta
- Viestit: 936
- Liittynyt: 14 Huhti 2003 10:33
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Tykkään itse käyttää kuusirimaa sen vuoksi että kuusen pienet oksat eivät haittaa lainkaan niin paljon kuin männyn isommat pihkaiset oksat. Ihan oksatonta rimojen ei tarvitse olla. Tuo huomio siitä että jos oksat ovat yli puolet laudan leveydestä niin katkeaa varmasti on aika hyvä, pienempikin oksa piisaa siihen. Mutta jos oksatonta löytyy niin se on paljolti makukysymys mitä ottaa.
Pienempiin veneisiin piisaa 50 mm leveyskin, mutta jos vene on oikein leveä ja kaaret isoja niin ei se halkaistu 125:kään liikaa ole. Siitä leveämpää on vähän turha tehdä, jäykkyys tulee toisen suunnan paksuudesta.
Puutavaran valinnassa kannattaa katsoa myös sitä että lauta on hienosahattua eikä mitään kovin krouvia karvalautaa. Rimat on yleensä jo muutenkin hienommin sahattuja, mutta laudassa saattaa törmätä niin tikkuiseen sahaukseen että saattavat katkeilla jo tikun kohdalta, puhumattakaan siitä että pressu kuluu ihan turhaan siinä päällä.
Pekka
Pienempiin veneisiin piisaa 50 mm leveyskin, mutta jos vene on oikein leveä ja kaaret isoja niin ei se halkaistu 125:kään liikaa ole. Siitä leveämpää on vähän turha tehdä, jäykkyys tulee toisen suunnan paksuudesta.
Puutavaran valinnassa kannattaa katsoa myös sitä että lauta on hienosahattua eikä mitään kovin krouvia karvalautaa. Rimat on yleensä jo muutenkin hienommin sahattuja, mutta laudassa saattaa törmätä niin tikkuiseen sahaukseen että saattavat katkeilla jo tikun kohdalta, puhumattakaan siitä että pressu kuluu ihan turhaan siinä päällä.
Pekka
-
Jape
- Viestit: 1628
- Liittynyt: 02 Heinä 2003 08:56
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
Kaivetaampas vanha aihe esille.
Tänään rupesin tekemään isoa kaarihallia käyttämällä 22x100 lautaa ja välipalikat on kakkosnelosta.
Ensivaikutelma on että 22x100 lauta taipuu paljon helpommin ja jyrkemmälle mutkalle kun 20x50 rima, onhan lauta puolta ohuempaa suhteessa leveyteen nähden. 5 metrisen laudan saa helposti metrin kaarelle.
Rimoissa välipalikat joutui ruuvaamaan riman keskeltä niin että aina kaksi ruuvia tuli samaan linjaan ja vuosien mittaan osa välipalikoista tai rimoista on halennut kovassa myrskyssä. Tässä ei sitä ongelmaa tule kun ruuvit voi laittaa laudan eri reunoille.
Näin kaarista tulee todella paljon tukevammat ja ne on helpompi tehä, suosittelen.
Tänään rupesin tekemään isoa kaarihallia käyttämällä 22x100 lautaa ja välipalikat on kakkosnelosta.
Ensivaikutelma on että 22x100 lauta taipuu paljon helpommin ja jyrkemmälle mutkalle kun 20x50 rima, onhan lauta puolta ohuempaa suhteessa leveyteen nähden. 5 metrisen laudan saa helposti metrin kaarelle.
Rimoissa välipalikat joutui ruuvaamaan riman keskeltä niin että aina kaksi ruuvia tuli samaan linjaan ja vuosien mittaan osa välipalikoista tai rimoista on halennut kovassa myrskyssä. Tässä ei sitä ongelmaa tule kun ruuvit voi laittaa laudan eri reunoille.
Näin kaarista tulee todella paljon tukevammat ja ne on helpompi tehä, suosittelen.
-
Jude
- Viestit: 914
- Liittynyt: 07 Maalis 2005 18:05
Kävis vaikka työskentelyyn
Tuollaisista kaarista ja sopivasta katemateriaalista saisi helposti vaikka työhallin. Villat kun panis vielä seiniin ja sisälle levyt. Ikkunat voisi tehdä sivuille ja ehkä päätyihin. Ikkunoiden yläpuolella niitä suojaamaan voisi laittaa pienet lipat. Siinä sitten olis rakennusvalvonnalla ihmettelemistä.
-
Jape
- Viestit: 1628
- Liittynyt: 02 Heinä 2003 08:56
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
Yhestä omakotitalon pihassa olleesta kaarihallista rakennusvalvonta valitti. Se on kuulema kiinteä rakenne jos se on maassa, ja tarvitsee rakennusluvat. Siitä ongelmasta selvittiin sillä että laitettiin trukkilavat jalkojen alle.
Tuohon vinottaisvääntymäasiaan tein sellasen ratkasun että ruuvasin jokatoisen kapulan toisinpäin vinoon. En tiiä että auttaako mutta kyllä ne suorassa kestää.
Tuohon vinottaisvääntymäasiaan tein sellasen ratkasun että ruuvasin jokatoisen kapulan toisinpäin vinoon. En tiiä että auttaako mutta kyllä ne suorassa kestää.
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Se vähän riippuu asuuko haja-asutusalueella vai kaava-alueella. Haja-asutusalueella riittää ilmoitus rakennustarkastajalle ja kaava-alueella koko homma on nounou oli teltta trukkilavojen päällä tai ei. Tietysti riippuu paljon myös naapureista eli missä vaiheessa alkaa ruikutus...
Minulla on myös edessä teltanrakennus kun koko pitäisi saada 12x5m. Ostotelttana tuommoiset alkaa maksamaan siinä 2500-3000€ ylöspäin ja itse tekemälläkin hintaa kertynee aivan riittävästi.
Minulla on myös edessä teltanrakennus kun koko pitäisi saada 12x5m. Ostotelttana tuommoiset alkaa maksamaan siinä 2500-3000€ ylöspäin ja itse tekemälläkin hintaa kertynee aivan riittävästi.
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Jape
- Viestit: 1628
- Liittynyt: 02 Heinä 2003 08:56
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
-
jukkan
- Viestit: 154
- Liittynyt: 19 Syys 2004 00:21
- Paikkakunta: Lpr