Tervehdys pitkästä aikaa! Palaan taas tähän ikuisuuskysymykseen mahongin petsauksesta, kun tuossa "uudessa" veneessämme sitloodan mahonkien petsaus ei edelliseltä tekijältä ole mielestäni täysin onnistunut ja vaikka puu ja lakka muuten ovat kunnossa (tai juuri siksi), värin epätasaisuus häiritsee ikävästi silmää.
Mikä on osaavampien arvio, että jos nyt ehtisin (epätodennäköistä) hioa nuo pinnat puulle ja petsata ne uudelleen, niin saisiko värin tasoittumaan, vai onko vanha petsi kuitenkin niin syvällä puussa, ettei homma onnistu? Toki, jos uuden petsauksen tekee oikein tummana, niin peittäähän se alleen tuon edellisen, mutta sitä en oikein haluaisi tehdä.
Ja tietysti pitää myös miettiä onko koko hommassa järkeä, kun tuo pinta on kuitenkin viilua, eikä sitä kannattaisi turhan päiten mennä hiomisella ohentamaan kun tarve on pelkästään esteettinen.
Mahongin petsaus (jälleen kerran)
- Jarmo Niinimäki
- Viestit: 701
- Liittynyt: 28 Syys 2005 12:55
- Paikkakunta: Vantaa
- Viesti:
Mahongin petsaus (jälleen kerran)
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
Jarmo Niinimäki
m/s Summanmutikka
m/s Summanmutikka
- kimsir
- Viestit: 358
- Liittynyt: 19 Maalis 2013 09:32
- Paikkakunta: Kemiönsaari
Re: Mahongin petsaus (jälleen kerran)
Morjens
"Polttaako"/vaalentaako aurinko ajan kanssa myös petsatun puun? Mikäli aurinko vaalentaa myös tuon petsatun pinnan, niin antaisko sen tehdä tehävänsä ja uusisit petsauksen vasta sen jäkeen? Massiivi mahongistahan palaa auringon vaikutuksesta se alkuperäinen punaruskea sävy ja umpipuussa yleensä hiottavaa riittää, jos nyt joka vuosi ei ole hiottu puulle.
Petsatessa puun pitäisi olla tasaisen imevä, eli ei sais olla lakkajäämiä, estämässä petisin imeytymistä, tarkoittaa sitä, että viilussa tosiaan pitäisi olla hiontavaraa. Tiedätkö kuinka paksu se viilu on, eli onko siinä hionta varaa, vai onko jo hiottu minimiinsä, vai onko alunperinkin hyvin ohut viilu? Mikäli se lakkaus on tehty ohuesta paksumpaan, kuten pitäisi tehdä, niin lakka on imeytynyt siihen viiluun ja se saattaa olla viilutetussa rakenteessa pintakäsittelyn osalta vaikeasti hallittavaa, koska hiontamahdollisuus on alunperinkin vähäinen.
Voisit kokeilla myös sitä, että lisäät lakkaan siihen liukenevaa petsiä ja sillä yrität tasata sävyeroja.
Mikäli jollakulla on kokemusta/tietoa tuosta pesatun puun mahdollisesta vaalemenisesta auringon vaikutuksesta, niin olisi kiva saada siitä kuulla.
Nämä nyt ei ole ammattilaisen ajatuksia mutta kyseinen ongelma kiinnostaa.
Kimmo
"Polttaako"/vaalentaako aurinko ajan kanssa myös petsatun puun? Mikäli aurinko vaalentaa myös tuon petsatun pinnan, niin antaisko sen tehdä tehävänsä ja uusisit petsauksen vasta sen jäkeen? Massiivi mahongistahan palaa auringon vaikutuksesta se alkuperäinen punaruskea sävy ja umpipuussa yleensä hiottavaa riittää, jos nyt joka vuosi ei ole hiottu puulle.
Petsatessa puun pitäisi olla tasaisen imevä, eli ei sais olla lakkajäämiä, estämässä petisin imeytymistä, tarkoittaa sitä, että viilussa tosiaan pitäisi olla hiontavaraa. Tiedätkö kuinka paksu se viilu on, eli onko siinä hionta varaa, vai onko jo hiottu minimiinsä, vai onko alunperinkin hyvin ohut viilu? Mikäli se lakkaus on tehty ohuesta paksumpaan, kuten pitäisi tehdä, niin lakka on imeytynyt siihen viiluun ja se saattaa olla viilutetussa rakenteessa pintakäsittelyn osalta vaikeasti hallittavaa, koska hiontamahdollisuus on alunperinkin vähäinen.
Voisit kokeilla myös sitä, että lisäät lakkaan siihen liukenevaa petsiä ja sillä yrität tasata sävyeroja.
Mikäli jollakulla on kokemusta/tietoa tuosta pesatun puun mahdollisesta vaalemenisesta auringon vaikutuksesta, niin olisi kiva saada siitä kuulla.
Nämä nyt ei ole ammattilaisen ajatuksia mutta kyseinen ongelma kiinnostaa.
Kimmo
HELMIIDA
- Jarmo Niinimäki
- Viestit: 701
- Liittynyt: 28 Syys 2005 12:55
- Paikkakunta: Vantaa
- Viesti:
Re: Mahongin petsaus (jälleen kerran)
Käsittääkseni alkuperäinen pintaviilu on 4 mm paksua (tieto ei ole varma) eikä todellakaan ole tietoa moneenko kertaan tuo on jo hiottu. Pitää vielä yrittää metsästää jostain varmempaa tietoa miten Vindöt on rakennettu tai katsoa uskaltaisiko jostain kohdasta raottaa tiikkistä reunalistaa sen verran, että näkisi todellisen paksuuden. Tosin kaikenlaista pientä ja vähän isompaakin näpertämistä veneessä riittää ja kahden veneen loukussa aika alkaa olla kortilla, joten saattaa olla, että tämän esteettisen ongelman ratkominen jää odottamaan tulevia vuosia.
Jarmo Niinimäki
m/s Summanmutikka
m/s Summanmutikka