Akselista ja peräsimestä kysymys viisaille

[luototo]

Hei!

Melko tuore puuveneilijä kysyy nöyrästi viisaammilta neuvoa. Osaako joku kertoa mitä ovat ratkaisut veneeni ahterissa.

Katso kuvaa vannasputki. Onkohan kysymyksessä vaseliinitäytteinen vannasputki? Edessä näkyvän suuren mutterin takana on rasvanippa, johon ruuttailin vesivaseliinia syksyllä. Vaikka laitoin mielestäni paljonkin, ei sitä tursunut mistään ulos? Kuinka usein ja paljonko tuonne tavaraa kuuluu yleensä tuupata? Kerran kesässä vai vuodon kiihtyessä? Onko tuon julmetun ison mutterin takana jokin tiiviste ja kuuluuko sitä kiristellä tarpeen mukaan?

Toisessa kuvassa "peräsin" näkyy peräsimen akseli. Siinä on tuollainen rasvakuppi vai mikä tuo nyt on nimeltään? Käytetäänkö tuossakin vesivaseliinia ja kierretäänkö sillä rasvaa akselille tarpeen mukaan?

Kuvassa näkyy myös musta piuha. Se on kiinni peräsimessä ja toinen pää on kytketty veneen maahan. Onko tällä jotain tekemistä korroosion kanssa, vai miksikä siinä sellainen on? Liekö joku käytännön pila vai oikeasti tarpeellinen kytkentä? Kyseessä on hydraulinen ohjausjärjestelmä.

Kiitos asiallisista vastauksista.

[bonito]

Viisaudesta en tiedä, mutta vastaan kuitenkin, se on juuri niin, kuin kerroit, vannasputkessa näyttäisi olevan taliboksi, ison mutterin takana on talinauhaa kierrettynä muutama kierros. Vesivaseliinia pitäisi olla putki täynnä, jolloin se voitelee myös perälaakeria, joka on oletettavasti valkometallia, jos on kuminen vesivoideltu, silloin vaseliini voitelee vain taliboksin tiivistepintaa. Mutteria kiristetään hiukan jos vesi alkaa lorista, pienet tiputukset eivät meinaa mitään. Samoin peräsinakselissa, jos sen taliboksi on vesirajan alapuolella, silloin on hyvä seurata myös tiputusta, sen mutteri saa olla tiukemmassa, koska akseli ei paljon liiku, sen tarkoitus on estää veden nouseminen vannasputkea ylös, osa potkurivirrasta nousee peräsinakselia ylös, varsinkin silloin kun peräsin on vinossa. Jos vaihdat joskus talinauhan, kierrä sitä sen verran, että saat mutterin vielä jengalle ja leikkaa viistosti molemmat talinauhan päät, että sopii hyvin mutteriin ja boksiin. Johto on varmaan maadoitus, joka yhdistää eri metalliosat korroosion estämiseksi tai ukkosenjohdin ,

[Northling]

Moro

Katso kuvaa vannasputki. Onkohan kysymyksessä vaseliinitäytteinen vannasputki? Edessä näkyvän suuren mutterin takana on rasvanippa, johon ruuttailin vesivaseliinia syksyllä. Vaikka laitoin mielestäni paljonkin, ei sitä tursunut mistään ulos? Kuinka usein ja paljonko tuonne tavaraa kuuluu yleensä tuupata? Kerran kesässä vai vuodon kiihtyessä? Onko tuon julmetun ison mutterin takana jokin tiiviste ja kuuluuko sitä kiristellä tarpeen mukaan?

Ei vaan näyttäs ihan perinteiseltä taliboksilta. Vanha, hyväksi todettu, luotettava ja yksinkertainen. Mutterin alla olevassa tilassa on talinauha, jota kiristetään ajomääristä ja vuodosta riippuen kerran tai useamman kerran kesässä.
Vaseliininipasta voidellaan liukulaakeria, joka on akselia vasten. Ei ole tarkoitus täyttää koko putkea vaseliinilla, vaan ulommaisen perälaakerin voitelu ja jäähdytys pitäisi hoitua "ajoviiman" aiheuttamalla vesihuuhtelulla. Vaseliinia voi lisätä muutamasta moneen kertaan kesässä taas riippuen ajomääristä.

Toisessa kuvassa "peräsin" näkyy peräsimen akseli. Siinä on tuollainen rasvakuppi vai mikä tuo nyt on nimeltään? Käytetäänkö tuossakin vesivaseliinia ja kierretäänkö sillä rasvaa akselille tarpeen mukaan?
Kuvassa näkyy myös musta piuha. Se on kiinni peräsimessä ja toinen pää on kytketty veneen maahan. Onko tällä jotain tekemistä korroosion kanssa, vai miksikä siinä sellainen on? Liekö joku käytännön pila vai oikeasti tarpeellinen kytkentä? Kyseessä on hydraulinen ohjausjärjestelmä.

Kyllä se kai on nimeltään vaseliinikuppi, jolla voidellaan peräsinakselilaakeria. Tarpeen mukaan, mielummin enemmän kuin liian vähän.

Missäs sulla sitten puuveneessä on se "veneen maa"? Olisiko kuitenkin niin että tuo peräsin onkin juuri se varsinainen maa? Periaatteessa puuveneessä olisi "oikein" liittää kaikki metalliosat sähköisesti toisiinsa, mikä ehkäisisi osien välisiä jännite-eroja ja vähentää sähköistä korroosiota sekä estää esim. metallitankin kipinöintiä tankatessa. Ehdottoman tärkeätä on silloinkin kuitenkin asentaa vedenalaisiin metalliosiin sinkkianodit, jotka uhrautuvat tärkeämpien osien puolesta!!! (peräsin, akseli, perälaakeri, potkuri)

Nortti

[matti]

Veneen maalla tarkoittanet sähköjärjestelmän miinusta?

Puuveneen vedenalaisten metalliosien maadottamisesta on ainakin kahta erilaista mielipidettä.
Itse en ole maadottanut, enkä pidä tarpeellisena/suotavana koko hommaa, siitä voi jopa olla suoranaista haittaa, etenkin jos veneen ulkopuolelle pohjaan on laitettu liikaa sinkkejä.
Riippuen siitä minkälaisia "rautoja" veneessä on, riittää kun potkurimutterissa tai akselissa potkurin edessä on sinkki- kun potkuri on pronssia ja akseli happosta se suojaa potkuria.
Peräsimessä (ja kalaraudassa) voi olla sinkki.
Jos polttoaineen täyttöhelan ja tankin välillä on kumiletku, niin ne tulisi olla kytketty yhteen kaapelilla joka on samalla -


En ole viisas, luulen vaan...

Matti

[Northling]

Moro Matti

Mitäs haittaa siitä kaikkien maadottamisesta voisi sitten olla?

Mulla on juuri niin että tuo polttoainesäilien täyttöhela on johdolla liitetty tankkiin ja tankki taas maadoitettu kölipulttiin kuten myös moottorin miinusnapa.
Tämän johdotuksen suunnitteli venesähköihin perehtynyt sähköinsinööri.

Nortti

[luototo]

Kiitos hyvistä vastauksista.

Maalla tarkoitin nimenomaan sähköjärjestelmän miinusta. Käytetyistä kevi- kaapeleista tulee aina mielleyhtymä maasta.

Vuotoa noista "läpivienneistä" ei juuri tule. Vannasputkessa itsessään on pieni hapettuma, joka tiputtelee vettä. Täytynee paikata ja vaihtaa sopivan tilaisuuden tullen.

Sähkökaapeli lieneen ollut veneessä kiinni n. 36 vuotta, joten olkoon se siinä toistaiseksi.

Enää 5-6 kuukautta vesillelaskuun...