Venepuiden kaataminen ja sahaus

[Jape]

Olis tarkoitus tässä lähiaikoina kaataa pari mäntyä ja sahuuttaa ne venelaudoiksi. Mutta mitäs niille pitää tehdä kun ne on saatu nurin? Pitääkö kuoria, vai olla kuorimatta, ja pitääkö kuivatella vai sahuuttaa mahollisimman äkkiä?

[JussiA]

Sahauksen jälkeen on hyvä vielä poistaa kuori laudan kanteista, ettei toukat pääse tekemään tuhojaan.

[Ana]

Ihan mielenkiinnosta kyselisin, minkälainen mänty olisi juuri paras venekäyttöön, siis kooltaan ja sahauksen jälkeen koska näitä voidaan käyttää. Kauanko kestää kuivaa? Pihassamme on pari suurta mäntyä, jotka olin ajatellut joskus sahauttaa materiaaliksi haaveilemaani runabout veneeseen.

[Jape]

Ite valikoin ainakin sellaisia, jotka on mahollisimman korkealle oksattomia ja suoria ja tiheäsyisiä. Vierestä oli pari puuta kaadettu aiemmin ja ne oli yli 200 vuotta vanhoja, eli melko tiheäsyistäkin.

Sitten pitäis vielä löytää sellainen kenttäsaha täältä itäsuomesta, jolla sais yli 50 cm tukkeja sahattua

[Veli-Matti]

Kyllä siellä(kin) luulisi olevan melkienpä haitaksi asti sen kokoisia kenttäsahoja kun niitä löytyy täältäkin useampia.

Venelautatapulin pohja on myös tärkeä hyvän tuuletuksen ja pitävän katon lisäksi - pitäisi saada tällättyä semmoiselle alustalle ettei routa tee tepposiaan mutta toisaalta ainahan ne kierotkin laudan käyvät johonkin paikkaan veneessä...
Ja sitten laudat vaan tapuliin sydänpuu alaspäin - sitä en tiedä miksi vaan niin olen huomioinut niiden olevan ja semmoista on sahurit suositelleet...

[JussiA]

Kyllähän tuommosen venepuun pitää olla aika iso. Sydämeltä otetaan yleensä paksumpi lankku ja siitä molemmin puolin lautatavaraa. Laudallakin pitää olla kuitenkin leveyttä, joten sanoisinpa että että tyveltä 30cm puu on vielä sieltä pienemmästä päästä. Tyvipölli saisi olla mahdollisimman vähäoksainen, eli kannattaa vilkuilla runkoa johonkin viiden-kuuden metrin korkeuteen ja katsoa onko siinä kuinka paljon oksia tai sen näköisiä rupia että siinä on joskus ollut oksa.
Saattaapi käydä niin että pihapuut ovat saaneet kasvaa niin väljästi että oksaa on niin paljon että ei kannata alkaa sahauttamaan..
Pari kesää saisi kuivaa jos vaan on aikaa odotella, vaikka on sitä tullut tehtyä vähän hätäsemminkin ilman isompia ongelmia.

[Tika]

Kysy Jape paikallista tukkivannesahuria jos semmoista löytyy. Sahaus on vähän hitaampaa kuin pyörösahoilla, mutta puruissa menee hukkaan sen verran vähemmän, että se on laatupuun sahauksessa ehdoton peli. Ei ole ainakaan tukin halkaisija rajoittavana tekijänä. Toki vannesahallakin saa aikaiseksi huonoa lautaa, mutta jos sahuri osaa hommansa niin ei ongelmia.

[matti]

Kysy Jape paikallista tukkivannesahuria jos semmoista löytyy. Sahaus on vähän hitaampaa kuin pyörösahoilla, mutta puruissa menee hukkaan sen verran vähemmän, että se on laatupuun sahauksessa ehdoton peli. Ei ole ainakaan tukin halkaisija rajoittavana tekijänä.

Samaa mieltä, tosin ei juurikaan hitaampaa jos "naapurissa" on kunnollinen vannesaha.
Jukalla on Canali 1250=teräpyörän koko, sahasta menee vaivatta 80cm puu läpi.
Saha on kiinteä ei sellainen auton perässä vedettävä(pelkkä tukkivaunu painaa 7tn).
Vannesahalla saa vielä koko puun läpisahattua, sirkkelimiehet kun oikaiseevat sen pöytää vasten tulevan sivun=ei saa jurikaan kaarevia lautoja .
Sahoitin rojektin laudat siten, että tukin mahdollinen lenkous oli terän suuntainen=osaan lautoja tuli jonkin verran kaarevuutta.
Olis voinut valkata enemminkin kaarevia puita-tosin reilusti kaarevassa puussa on usein reaktiopuuta siis lylyä.

Matti

[Jape]

Ei oo kyllä vielä ainakaan löytyny sahuria, joku ilmoitteli joskus paikallislehdessä, mut ei tullu otettua numeroa talteen. Verstaan lähellä on yks kiinteä kenttäsirkkeli, mut siinäkään terän halkaisija ei taida olla edes puolta metriä. Mut pitää jatkaa kyselyitä

[JussiK]

Kolmisen vuotta sitten ,luin Pitkäpaasi aluksen restaurointia koskevan kirjan ,ja siinä kerrottiin kuinka mastopuita "pihkoitettiin" eli n. puolimetriä tyvestä, metri ylöspäin kuoritaan puu siten että n. 10 cm kaistale kuorta jää ehjäksi ( jos kokonaan kuorii, puu kuolee ?)
ymmärsin että ideana on ,puun havaittua massiivisen kuorivaurion se alkaa keräämään itseensä pihkaa, joka taas lisää puun kestävyyttä huomattavasti.
Ja puu kaadetaan sen pihkoituttua noin vuoden - 2.
MUTTA tämä tosiaan ,kuusi puun kyseesä ollessa , eikä ko. puuta siis ole tarkoituskaan sahata laudoiksi tms.
Oman veneeni alla makoilee nyt ko. tavalla käsitelty puu kuorittuna , pihkaa siinä on valtavasti, en ole vielä mitenkään sitä yrittänytkään muotoilla.

Heitin tämän tänne vaikka tämä vähän vaan liippaa aihetta , enkä ole huomannut moista menetelmää foorumilla aiemmin käsitellyn.


http://puuvene.fi/index.php?/component/ ... temid,108/" onclick="window.open(this.href);return false;

[Ana]

Taitaa tosiaankin pihapuumme olla liian oksaisia venekäyttöön Suoria ja korkeita kylläkin. Mielenkiintoista kyllä lukea hieman tästäkin puolesta, eli materiaaleista ja näiden valmisteluista täällä foorumilla.

[matias1953]

Kannattaa kysellä Falkberg jordbruk Oy:stä minnepäin suomea ovat myyneet maahantuomiaan Wood-Mizer vannesahoja. Puh 02 732 2253 Howard Blackbourn. Wood-Mizer taitaa olla myydyin noista tukkivannesahoista suomessa.

[simo]

Täällä on tukin sahausta vannesahalla...

[MÖsteri]

Missä vaiheessa muuten mahtaa olla tuo turkulainen isovene? Laskettiinko se vesille 2010?

[tikkavintti]

Tuossapa asiaa.
Sahautuksen ongelmia: vasta kokemuksen kautta. itte nähneenä tulee juuri tämä päällimmäiseksi:kun sahautat lautoja niin sahuri ajaa välipirkat samasta tavarasta kuin laudatkin. tapulissa on sitten sama tuoretavara väliriman kohdalla vastakkain.
Muutakin vammaa syntyy kuin väri.
Pitääkäpä siis mainintaa kuivista välirimoista päällimmäisä miettiessänne kuinka lähdette asiaa etiäpäin viemään.
T: Tikkavintti