Vannaputki hässäkkä

[Jussi_R]

26 vuotta venettä palvellut Perkins 4.108 lähti palvelemaan toista venettä. Tilalle tuli Yanmarin 4LH-HTE. Pikkusen haasteena on se, että Perkinssin vaihteen akselilaippa oli lähempänä "pohjaa", eli alempana kuin tässä Japanin koneessa. Toisekseen joudun muuttuneen tehon vuoksi suurentamaan akseli + vannasputken.

Koska tämä raati nyt on melkein tehnyt kaiken ja vähän ylikin, mitä veneille voi tehdä, tulee kysymys:

Miten saadaan linjattua uusi "poraus" vannasputkelle. Nykyinen reikä on siis liika pieni ja liika alhaalla.

Kaiken näköisiä ajtuksia on itselläkin päässä vilistellyt; kuppiterä halki ja hitsaten putkeen kiinni. Ohjariksi paksu kierretanko jne... Tämä ajatus kaatui johonkin, en vaan enää muista mihin.

Olisiko ajatuksia?

Jussi

[matti]

riittääkö se että avartaa jo olemassa olevan reijän uuteen suuntaan??

Katso Gartsdeboats.com /FAQ-pitkänrejänporaus, tosin lontoota mut ei sen paljoa tarvi kääntyä, niin asia selviää.

Matti

Itsellä on nyt Google Chrome-selain siinä on käännös mukana haluttaessa, hieman hassua tekstiä.

[pellamo]

Kuinka iso sun tehonlisäys on?Eli onko sulla minkälaiset mitoitukset tällä hetkellä(akselin paksuus ja pituus)

[pellamo]

No onhan siinä lisäystä engelsmannista japanilaisiin bonzai-kaakkeihin....
Mitkä on nyky mitat?(kiinnostais tietää)

[Jussi_R]

Moi!

Toi oli erittäin valaiseva sivu. Pikkasen jäi epäselväksi millasta terää tuossa oli käytetty. Muuten menee aika pitkälti siihen mitä itsekkin ajattelin.
Kun saan koneen käymään paikoillaan, selviää tarkempi porauslinja, ehkä selvitään pelkällä avarruksella

Joo kaakkeja on tulossa muutama lisää ... Tarkoitus on, että kun vene meni Perkinssillä kahva kaakossa 10.5 solmuu, nätissä asennossa, menee se ainakin saman ja PALJON pienemmillä kierroksilla. Kahvat auki ajellaan sitten vaan pyhisin tyynellä kelillä

Vanha akseli oli 30mm patarautaa, perälaakerin kohdalla valkometalli pituus noin 1650(tosin vaan muistikuva, tarkastan jos heitto on iso) Uusi akseli tulee näillä näkymin 35mm, eli vannasputki olis luokkaa 48,?mm. Vanha potkuri oli mitoiltaa 17 halk 14.5 nousu. Uusi potkuri on vielä hähän hakusessa, oon sopinu paikallisen kauppiaan kanssa, että voi "lainata" heidän käytettyäpotkuri arsenaalia. Ajatus olis n. 18 halh ja 17 nousu


Jussi

[matti]

Niin siinä kuvassa no 1 on se terä 6mm poranterästä tehty(penkkihiomakone/rälläkkä) kaksipuolinen(voi käyttää myös yksipuolista(täristää helpommin), sen päät kannattaa jättää melko suoraksi, ei paljoakaan päästöa, tulee kumminkin syötettyä senverran, että pinta jää epätasaiseksi jos on terän pää reilusti viistetty.
Laitat pora-akselin takaa reijän alareunaan kiinni-akseli putoaa-tilaa suuremmalle potkurille, edestä reijän yläreunaan, 1. kerta (tarvittaessa ) jollain 2mm ulkonevalla terällä avarrus jolla teet reikää soikeaksi, akselilinja nousee kytkimellä jo reilusti, jos ei riitä niin poran etulaakeria lisää ylös kun on tilaa siinä soikeassa reijässä.
Riippuen siitä porauksen pituudesta se kanki viippaa esiavarruksella reilusti siellä etupäässä.

Käytin tätä Paulin menetelmää oman rojektin 110cm vannasputken reijän tekoon, esiporauksen tein 28mm terällä, että 25mm kanki mahtui,josta avarsin reijän sinne 43mm, (akseli 30mm), toimi hyvin, käytin yksipuolista terää koska mänty on sen verran pehmeää ettei terä pahemmin ravistellut (enkä viitsinyt tehdä montaa eri mittaista terää).
Esiporaus meni n sentin vinoon, mutta sen sai korjattua avartamalla reikää vähän kerrallaan ja siirtämällä laakeripukkia aina ennen seuraavaa avarrusta.

Matti

[Jussi_R]

Moi!

jotenkin pysyin matti kärryillä... Onko sinulla vielä tallella tuota avarrustyökalua. Jos saisit siitä kuvan.

[matti]

Työkalu 2,6m pitkä 25mm tanko jonka päähän on hitsattu 12mm pultti(ei ollut sorvia)porakonetta varten. Puolessa välin poikittain 6mm poraus terää varten jota vastaan 90 asteen kulmassa 4mm poraus/5mm kierre lukkoruuvia varten.
http://maryii.webs.com/apps/photos/phot ... =105565578
http://maryii.webs.com/apps/photos/phot ... =105565579

Tämä viimeinen terä onkin kaksipuolinen.
Porakoneen pää tangossa on kuvassa vasemmalla ja leikkaus tapahtuu vetämällä porakonetta, jos käyttää kierreporan valmista leikkausta täytyy ajaa pakilla tai vetäen johtuen poran kierteen kätisyydestä.
Liukulaakerit, 2kpl, on tehty poraamalla tammipalikkaan 25mm reikä akselille, koivukin käy vallan mainiosti, luulen, että mikä tahansa puu, ei ne ehdi kulua, jotain rasvaa kannattaa käyttää.


Matti

[Jussi_R]

Kiitos Matti!

Kyllä yksikertainen on kaunista ja kuvat kertoo enemmän kuin tuhta sanaa.

Ei muuta kuin työkalun tekoon.

[Mile]

Ei aivan minulle avautunut millaisen puuklossin läpi meinaat mennä; mutta jos matka ei ole kovin pitkä eikä kulman muutos kovin suuri, niin siitä hommasta voi selvitä karkealla hiekkapaperilla teipattuna putkeen kiinni, jota pyörittelee vaikka porakoneella ellei käsin jaksa hinkata.

Vene lienee pohjaltaan puoliliukuvaa mallia, ja vauhtiakin pitäisi saada lisää? Oma koneeni on 155 heppanen diesel, välityksenä 2:1 , ja sille aivan passeli potkurin halkaisija on 16" 23" nousulla, mutta vauhtiakin parhaimmillaan 32 kn ; silti hitaammassakaan paatissa ei olisi omalla koneellani syytä tuolla välityksellä käyttää 17" isompaa potkuria.

Potkurin halkaisija määräytyy vain käytöss olevan huipputehon ja sen kierrosluvun sekä vaihteen välityssuhteen mukaan. Nousu sitten sen mukaan miten kovaa käytettävissä olevalla teholla voi päästä.

Tulee helposti harhakuva, että kaksi kertaa tehokkaammalla moottorilla voi ajaa puolet pienemmillä kierroksilla samaa nopeutta kuin puolta heikommalla ; mutta tämän määrää vain potkurin ja välitys. Jos isommalla koneella haluaisi ajaa matalilla kierroksilla, niin potkuri ja välitys pitää sitten valita sellaiseksi että haluttu vauhti saavutetaan niillä halutuilla kierroksilla, ja sitten säätää kone niin ettei ota juuri sen enempää kierroksiakaan , muuten seuraa vain mustaa savua ja koneen turhaa kuormitusta.

[Jussi_R]

Hienoa, että saan vinkkejä potkuri valinnasta! Kuten jo totesin, en potkurimitoitusta ole vielä kovasti ehtinyt miettiä ja siksi kaikki ajatukset ovat tervetulleita.

Uuden motin max kierrokset on 3300 ja vaihteen välitys 1:2.07. Hepoja n. 140.

Vannasputkesta sen verran, että koko kasvaa 42.4 48.3 kulman muutosta tulee jonkin verran, tarkkaa muutosta ei ole vielä tiedossa kun kone ei ole vielä käynyt paikoillaan, mutta ei nyt ihan mitään mahdottomia. Eli homma saattaa sujua tuolla santapaperi-tsydeemilläkin

Jussi

[Mile]

Hai,

Sulla se potkuri pyöriikin sen verran hitaammin ku mulla, että potkurin pitäisi olla reippaasti isompi.

Laskin halkaisijaksi 20,12" --> 20" Oma ropellini pyrähtelee iloisesti n. 600 rpm vinhempaa, siksi pienempi halkaisija vaikka tehoja on hivenen mutta vain vähän enempi.

Kaava tuolle halkaisijalle on

D = 632,7 x SHP^0,2 / RPM^0,6 , missä halkaisija tuumina, SHP on akseliteho urut auki asennossa, RPM on potkurin kierrosluku, eli moottorin kierrosluku jaettuna välityssuhteella.

Ja mistäs sen akselitehon saa; koneen huipputehosta pitää vähentää häviöitä n. 6% kun käytössä perinteinen suora aski ( ei siis V) , ja yksi kumiliukulaakeri.

Lähde: Dave Gerr, Propeller Handbook.


Nousu on sitten monimutkaisempi asia, siinä pitäisi tietää miten suureksi luisto asettuu; nyrkkikaava raskaille moottoriveneille ja työveneille jodien nopeus luokkaa 9-15 solmua on luistulolle arvio 26% , kun taas keveille moottoriveneille joiden nopeus 15-30 solmua olisi luisto luokkaa 24%, ja hitaille paateille alle 9 solmun nopeuksilla luokkaa 45%

Jos ajattelet veneesi uudella moottorilla kykenevän esim. n. 12,5 solmun nopeuteen tulee potkurin nousun silloin olla taulukosta silmämäärin arviolta ilman luistoa 10" ,
luiston kanssa laskettuna 30% luistolla 13" eli potkuri 12 solmun nopeutta varten olisi 20" x 13"

15 solmun nopeudelle vastaavasti n. 25% luistolla
potkurisi voisi olla esim. 20" x 15"

18 solmun nopeuteen 20" x 18"

Periaatteessa potkurista saadaan paras irti mahdollisimmans suurella halkaisijalla , ja maltillisella nousulla. Vain silloin kun puhutaan vain ja ainoastaan nopeiden veneiden huippunopeuksista on optimi jotakin muuta, silloin halkaisijaa pienennetään ja nousua kasvatetaan. Hitaassa veneessä hukkaan menevä teho kasvaa kun potkurivirran nopeus suhteessa veneen nopeuteen kasvaa liiaksi.

Käytännössä raja tuolle potkurin maksimihalkaisijalle on se tila mihin potkurin pitää mahtua; rungon ja lapojen väliin kun on syytä jäädä tuon kokoisella potkurilla 3"

Potkuri voi toki olla tuota laskettua pienempi mutta ei juuri suurempi. Pienemmällä potkurilla ja reippaasti suuremmalla nousulla voit päästä siihen tavoitteseen että voit ajaa hitaampia nopeuksia hyvinkin alhaisilla kierroksilla, mutta silloin häviät taloudellisuudessa nopeusalueen yläpäässä, runkonopeuden alapuolella tuo lienee kuitenkin jopa taloudellisempi kuin ns. optimiratkaisu.

Tätä jyrkän potkurin taloudellisuutta kuvaa hyvin oma paattini, joka kulkee tyhjäkäynnillä runkonopeuttaan n. viiden solmun nopeutta, kaasua hivenen lisäämällä 1100-1200 rpm tietämille kasvaa nopeus n. 6 solmuun, sitten siitä ylöspäin kasvaa kulutus ja kierrokset;
1000 rpm / 5 kn 0,26 l/nm
1500 rpm / 7 kn 0,45 l/nm
2000 rpm / 10-11 kn 0,55 l/nm
2500 rpm / 16-17 kn 0,57 l/nm
3000 rpm / 22-23 kn 0,66 l/nm
3500 rpm / 27-28 kn 0,8 l/nm
3850 rpm / 30-32 kn 1 l/nm tai 30 l/h

Nopeudet mitattu GPS:llä. kiekat koneen omasta mittarista ja kulutukset laskettu; joten kulutus maksikulutusta lukuunottamatta vain suuntaa antavia. Kone 155hp FNM. Vene on liukuva eikä noita lukuja voi soveltaa muille runkomalleille. Mutta selvästi näkee mitenkä kulutus lähes tuplaantuu kun runkonopeus ylityy karvan verran. Paattini käyttäytyy koko lailla hyvän puoliplaanarin tavoin puoliplaanialueella, mitään suurta nousukynnystä tuossa ei ole; kulutus ja nopeus kasvavat melko tasaisesti käsi kädessä. Selvälla plaanialueella meno vastaa mitä tahansa plaanaavaa venettä .... no ainakin kun ottaa huomioon että kyseessä akselivetoinen vene.


Minkäslainen vene ketjun aloittajalla muuten on, ja kuinkas kovaa sillä on perkinsillä menty ja onko tiedossa muita vastaavia veneitä joissa olisi ollut koneja yhtä paljon kuin Yanmarin padassasi, ja kuinka ovat kulkeneet vastaavilla tehoilla?

[Jussi_R]

Moi!

Eli vene on 9.0m pitkä 2.75m leveä 1.9t painava. Perkinssillä mentiin uutena 11 solmua ja vanahana 10.5 solmun nopeutta, nätissä asennossa, eli perä ei kovasti painu.

Vene on vm 1964 ja veistäjä Ossi Holmström Ahlaisista, eli pikkasen Porin yläpuolelta.

Tiedossani ei ole vastaavia veneitä samoilla hevosluokilla.

Ajatukset huippunopeudesta pyörii 15-16 solmun paikkeilla tosin aivan mutu-tuntumalla.

Jussi

[Mile]

Jonkinasteinen puoliplaanari varmaankin. Ei mikään kovin pullukka kulho mutta ei myöskään plaanari? Entä pohjan muoto, onko V-pohjaa vai U-pohja , kaartuuko pohja perässä kuperana ylös vai päättyyky perälautaan?

Pieni välikommentti, nää mun kirjoitukset on vapaan harrastelijan ilmaisjakeluna toimittamia kommentteja - en ota näistä mitään vastuuta Tarkoitus on ainakin hyvä.. siis, jos jollekulle tulee mieleen, että kyllä ne mepratuotteella tietää, mitä tuokin täällä taas viisastelee

Mulle perinteiset fiskarit, pellinkiläiset, meriläiset jne. ovat vähän vierasta aluetta, en tunne noita kovinkaan paljoa, mutta , se minkä perinnetiedossa häviän niin korvaan silmällä. Rungon muoto kertoo paljon; kupera perä toimii kuin lentokoneen siipi, mutta väärinpäin ja pyrkii imemään perää alas; jotta vene voisi liukua siinä pitäisi olla suht. suorahkoa pintaa peräpäässä; edes osa pituudesta, tai sitten todella lyhyt jyrköhkösti loppuva perä kuten pelkkareissa pitkän putkimaisen runkon päätynä.

Pyöreää salaattikulhoa ei varmaan saa plaaniin tai edes osaplaaniin millään teholla, mutta pitkulainen paistovuoka jo plaanaakin. Jopa tiiliskivi plaanaa paremmin kuin kulho.

Siksi ylitehojen istuttaminen kulhoon on melko turhaa ... MUTTA kertomasi perusteella veneesi jo ennestään kulkee vähän runkonopeutta kovempaa ja pienellä teholla, vaikka onkin melko kevyt, siksi uskon että tuo 15-16 solmua voi olla mahdollinenkin.

Plaanaavan rungon laskukaavat eivät suoraan päde puoliplaanareihin , mutta kaipa sinne päin menee jos laskee tehopainosuhteen mukaan ;

eli alussa 11 kn / 1.9 t / 49hp?

lopussa sama paino?? ja 140 hp? painolla veneen kokonaispaino lastattuna väki kyydissä , eli se todellinen massa ajossa jolla olet nopeuden mitannut?? Vaikuttaa melko kevyeltä tuo 1.9 t ...

No tuosta suoraan saa kertoimen C ( ciksi kun joka kirjassa sillä aina ce cee)

C= 11 kn/ (49hp/1.9t)^½ = 2.166

nopeus uudella teholla : 2.166 x (140hp/1.9)^½ = 18.6 kn ; mutta tuo kaava sitten toimii lähinnä vain liukuvien pulkkien kanssa ; puoliplaanarit on vähän mutkikkaampia tapauksia. Toki tarkkaanottaen pitäisi käyttää akselitehoa potkurilla eikä konetehoa.. mutta molemmista häviää melko lailla yhtäsuuret osuudet , eikä noi kaavatkaan mitään rakettitiedettä ole , vähän sinne päin, mutta usein riittävän hyvin osuvat.

Veikkaan, että hyvä jos lähelle 18 solmun pääset, mutta tuskin kovin paljon yli ainakaan. 20 x 18 potkuri ( kolmilapa) ... tai 18-19 x 18 nelilapa.

Pahus, unohtui noista edellisistä, että potkurin koon kaava koskee kolmilapaa jonka peitto 55% ; halkaisijan ero nelilapaiseen ei ole iso mutta yksi lapa lisää pudottaa hivenen kierroksia koska on raskaampi pyörittää.

[Jussi_R]

Koitetaan jos kuvan liittäminen onnistuisi...

Kuten kuva näyttää on ylärakenteet kevyet. Pohjan muodosta sen verran, että sieltä löytyy parin metrin luokkaa oleva kohtuu tasainen osuus ja luulisin, että hyvä kulkuasento perustuu pitkälti siihen.

Potkurin mitoituksesta sen verran, että minun eka mutu oli 18*16 nelilapa...