Sisähalkaisijaltaan akseliin nähden liian pieni vannasputki?

[kimsir]

Minkähänlaisen korjaustoimen tekis, kun potkurin akseli hankaa vannasputken seinämän puhki ja vesi vuotaa pilssiin?

Akselin ja vannasputken väliin jää millimetrin tai maksimissaan parin tila. Olen säätänyt moottorin/akselin maissa ilman akselitiivistettä, jotta näin varmasti sen, ettei akseli hankaisi, jo valmiiksi vannasputken seinämään. Vedessähän tuo säätö vissiinkin pitäis viimeistellä? Paljonko ns. normaali väli akselin ja vannasputken välillä pitäis olla? Eiks moottorin resonassi jo aiheuta tuommoisen millin parin liikkeen akselissa? Tämä sama "ominaisuus" on ollut jo veneen ensimmäisestä vesillelaskupäivästä olemassa. Vannasputken ja joustolaipan väli on noin 400 mm, eli akseli on näkyvissä reilut 300 mm. Tukilaakeria ei ole. Joustolaippa on. Tiivisteenä PSS tiiviste. Niin ja vannasputki tulee steevistä sisäänpäin noin 300 mm ja on kiinnitetty pasukaariin kiinnitettyyn vanerilaippaan, jossa on myös ovaalinmallinen pulteilla kiinnitetty teräslaippa. Vannasputken asennus kaiketi on riittävän stabiili.

Mepratuotteen kanssa Turussa oli puhetta vannasputken ja akaselin väliin asennettavasta muoviholkista, joka pitäis akselin siinä keskellä. Taitaa sekin kulua pois, jos sellaisen siihen sorvauttais? Ainakin PSS tiiviste kului muodottomaksi tiivisteessä olevan akselin kiinnitysreiän osalta, jota hieman ihmettelen? Onko mahdollista, että akseli tekee pientä ovaalia kierrosta ja kuluttaa tiivisteen akselin reiän hieman muodottomaksi vai onko kyseessä pelkästään se, että akseli painuu alaspäin aiheuttaen pientä vääntöä ja se johtaa tiivisteen akselireiän kulumisen? Mepratuotteen mukaan vannasputki ei ole normikokoa vaan liian ahdas standardeihin nähden.

Itsellä tulee ensimmäiseksi mieleen isomman vannasputken asentaminen vanhan tilalle. Mites tommoisen piellä tiivistetyn/kiinnitetyn vanhan vannasputken saa puuta rikkomatta irti? Kuumentamalla, kiertämällä ja vetämälläkö? Vaikuttaako steevin paksuus vannasputken paksuuteen, ettei laita liian paksua putkea liian ohueen steeviin. Onks tässä joku normi olemassa? Olisko tukilaakerista apua tässä tapauksessa? Akselin paksuus on 25 mm. Voiko asentaa jonkun ohuemman akselin esim. 20 mm vai tuleeko siitä liian heikko ja vatkaava systeemi?

Hienosti alkanut veneilykausi nyt ohi ja vene talviteloilla korjausta odottamassa. Vene siis keskikokoinen Scylla.

Toivottavasti ongelman kuvauksesta saa selkoa. Laitan valokuvia tarvittaessa lisä infoksi.


Kimmo

[Northling]

Moro Kimmo

Ei sen akselin kyllä kuuluis niin paljoa heittää että vannasputkeen osuu. Kuulostais siltä että akseli on kiero tai joku kohta voimalinjasta on epäkeskeisesti asennettu.

Mulla oli joskus pienen poijukettinkihaaverin jälkeen akseli kierossa ja se aiheutti koko veneessä resonanssia sekä koneella että purjehdittaessa, kun nopeutta oli tarpeeksi että potkuri lähti pyörittämään akseli. Se pieni heitto oli nähtävissä silmällä kun akseli pyöri.
Vika korjattiin oikaisemalla akseli ja potkuri.

Mulla on 35 mm akseli 1200 pitkä ja vannasputki on muistaakseni ulkomitalta 45 (mututieto). Ei sinnekään montaa milliä rakoa jää.

Nortti

[kimsir]

Moro Nortti

Akselisto kaikkinensa ja moottori ovat uusia, joten heittoja ei pitäis niiltä osin olla tai sit just on, vaikka ovatkin uusia? Vaurioitakaan ei ole tullut. Viittaan edelleen siihen, että jo alun perin uutena veneessä on ollut sama vika/ominaisuus. Vanha akseli oli aika mujevasti kulunut, kun oli hangannut vannasputkeen, kuin myös se vannasputki oli kulut puhki. Lyhensin n. 50 mm sitä vannasputkea, jotta sain sen puhkikuluneen kohdan pois. Pitäiskö joka kesä rihdata uudelleen? Moottorin pukki on myös lujasti kiinni, en usko että sekään on ongelman ydin. Voiks veneen runko elää niin paljon, että syntyy tuollainen brobleemi? Tai sit kiinnitykset on löystyneet.

Joustolaipan osalta on kahta mielipidettä tullut kuultua. Toinen mielipide sanoo, että siitä on hyvinkin hyötyä ja toinen mielipide, että on turha kapistus tuossa kokonaisuudessa ja tää jälkimmäinen mielipide oli maahantuojan edustajan. Moottorina Sole mini 17. Voiks joustolaippa aiheuttaa akseliin pientä epäkeskoa? Pitäiskö se poistaa akselistosta? Mites noiden moottorin tyynyjen laita on. Auttaako kovemmat kumityynyt vai lisääntyykö resonointi rungossa kovempien kumien myötä?

Ehkä ongelmaa sit kuitenkin aluksi pitää tarkastella niin, että moottorin asennus ja kiristykset rihtauksineen on tehty huonosti ja on pielessä ja pitäis säätää uudestaan ja kiristää ja lukita kunnolla, toisaalta tein tarkkaa duunia viimekesänä rihtauksen ja moottorin asennuksen osalta, joten kimuranttia on.


kimmo

[matti]

Nyt kun sulla on vene jo ylhäällä, niin tarkastapa se linjaus;
Akselilaippa irti kytkimestä, akselitiiviste irti, akseli hieman taapäin, akselin keskitys vannasputkeen pienillä puukiiloilla, tämän jälkeen akseli pitäisi pystyä vetämään sormin takaisin laipan olakkeelle= kone on oikealla korkeudella suoraan, samoin sivusuunnassa akselin edessä joka on keskeisesti vannasputkessa.
Jos näin on, niin vikaa vois etsiä väärästä akselista tai koneen kumityynyt joustavat liikaa veto päällä (tai kone ei ole linjassa, siis saman suuntainen akselin kanssa, tämän tosin pitäisi eliminoitua sillä joustolaipalla).
Jos ei, niin kone täytyy siirtää akselin eteen säätämällä kumityynyjä tarvittavaan suuntaan.
Jos takatyynyistä matkaa akselilaippaan, kuten monesti on, koska ne on jossakin vauhtipyörän seudulla, niin tämä aiheuttaa melkoista "viippausta" laipassa joten säätö on aika herkkä.
Edit; luin ensimmäisen viestin vielä uudelleen, vannasputkea veneen sisällä 300mm, jos sitä vois lyhentää vielä reilusti, niin pitempi vapaa akseli antais tilaa kumityynyjen joustolle.
Edit 2; onko sama potkuri, jos potkuri on dynaamisesti epätasapainossa- siis esim yksi lapa nousultaan erilainen, vääntynyt ,tekovika, niin se aiheuttaa ohuen akselin "kiertämisen" , tällöin tosin akseli ottaisi kiinni ympäri vannasputkea , ilmeisesti näin ei ole vaan kosketus ollut yhdestä kohtaa???

[kimsir]

Kosketus on yhdessä kohdassa vannasputken alapinnassa ja läpikuluma on noin 50 mm pituinen. Akseliin on hankautunut jälkiä noin 300 mm pituudelta. Kun otin tiivisteen pois nähdäkseni vaurion, oli akseli huomattavan epäkeskeisesti vannasputkessa, siis 2-3 mm, vaikka olin akselin säätänyt tarkkaan keskelle vannasputkea moottorin kiinnitystyynyistä. Linjaus nyt ainakin aluksi on todettava tehdyn hunosti/muuttuneeksi käytössä.

Vannasputkea voi lyhentää noin 200 mm jolloin tiivisteelle jää vielä kiinnityspintaa. Silloin pitää siirtää se vanerinen/metallinen tuki taaksepäin, vai tarvitaanko sitä ylipäätään, jos vannasputki tulee noin 100 mm steevistä sisäänpäin? Onks vannasputken tukilaipalla suhteessa steeviin/laakeriin jonkinlainen lujittava/tukea antava vaikutus?

Teenpä ensviikolla tarkistukset linjauksen osalta ja pitänee lyhentää sitä vannasputkeakin minimiin. Voiko potkurin ja akselin tarkistaa jollain systeemillä?

Keskittääkö esim. taliboxi tiiviste tai joku muu tiivistemalli akselin ja vannasputken? PSS tiiviste on haitarikuminen ja erittäin joustava, joten sillä ei ole mitään vaikutusta akselin ja vannasputken keskittämiseksi.

Nyt kun akseliin on tullut naarmuja vannasputkeen hankautumisen johdosta, niin onko oletettava, että akseli ei enää pyöri tasapainoisesti vaan enemmänkin epäkeskeisesti ja pitäiskös se siksi vaihtaa uuteen?

Kimmo

[matti]

No selvästikin moottorin asema on muuttunut!
Onko se laskenut rikkoutuneen/väsyneen kumityynyn vuoksi vai onko takapään kumityynyn/jen kiristys auennut?
Onko mutterit tiukalla?
Tuntuis epätodennäköiseltä, että veneen muoto muuttuisi noin paljon vesillelaskun ja turpoamisen seurauksena.

(Ennenvanhaan, olen kuullut, että sääntönä oli rihdattaessa jäykkäpetistä konetta(W) että "alta auki"= tarkitti että rakotulkilla laipan mitta hieman suurempi alapuolella koska veneen turvotessa osui linjaus näin oikeaan.)

Eihän enää oikeastaan tarvi etsiä syitä, tuo noin suuri linjausvirhe selittää koko homman!
Koska olen itse lähes kuulovammainen, ihmettelen hieman miksi asialle ei ole tehty mitään silloin kun se olisi pitänyt havaita, koska se hankausääni on julmetun kova ja kuuluu varmasti.
Asiasta kokemusta; kun olimme menossa Narva jokea ylöspäin(etelään) jotain puolessa välin silloin muutama vuosi sitten, niin yhtäkkiä moottoriäänen seassa alkoi kuulua-kraah, kraah, jokin pyörivä tapaa kiinni, pinna kaverille ja tutkimaan-akseli otti kiinni vannasputkeen koska toinen takapään kumityynyn mutteri löystynyt-näkyi siitä että korvakken ja yläpuolen nylonlukitusmutterin välillä noin sentin rako, avain käteen ja alamutteri takaisin kiinni.
Jäänyt liian löysälle kun hölmö asentaja ei ollut kiristänyt muttereita momenttiavaimella vaan sikahuonossa paikassa luottanut sormituntumaan.

Se vannasputken etupään kiinnikkeen voi laittaa steviin kiinni, tarvittaessa oikeanmuotoinen kiilakpl epoksilla vannasputken ympäri johon em kiinnike.
Myös tarkistettava ettei akselin hankaumajäljet estä akselitiivisteen toimivuutta. Akselin voi tarvittaessa kiilloittaa (riippuen tietenkin hankaumien syvyydestä)
Käsittääkseni ainoastaan kiinteä, siis vannasputkeen kierrekiinnitteinen boksi toimii jonkinlaisena tukilaakerina, mutta se ei taas sovi yhteen kumityynyjen kanssa vaan kone tulisi olla petiin pultattu.

[kimsir]

Alkuperäinen omistaja mainitsi myös sen hankaavaan äänen, kun juttelin parivuotta sitten hänen kanssaan. Tuudittauduin uskomaan ajossa, että linjaus on kohdallaan, kun en mitään hankaavaa ääntä kuullut, jollain lailla sitä koko ajan odotteli. Noh, linjauksen lisäksi löytyy muutakin tarkastettavaa näemmä.)

Linjauksen muutos on voinut tapahtua hyvin hitaasti, jolloin sitä hankaavaa ääntä ei ole ehkä niin voimakkaasti syntynyt, kuin voisi olettaa?

Momenttiavainta en ole käyttänyt kiristyksissä, joten, jos löystyneitä muttereita on havaittavissa, niin siinä lienee yksi syy linjauksen muuttumiselle. Palaan asiaan, kunhan olen tehnyt tarvittavat tarkistukset. Kyllä näillä neuvoilla ja ajatuksilla pitäis hommasta selvitä.


kimmo

[Mile]

Silmälasit taas hukannut jonnekin; joten jotakin meni varmasti tätä ketjua lukiessa ohitse. En huomannut missään mainintaa siitä mikä akselin halkaisija on ja mikä on akselin tukien väli? Jossakin vanhassa viestiketjussa akseleista ja tukiväleistä on ennenkin ollut juttua. Ongelma voi olla myös akselin vippaaminen, eli se että akseli taipuu pyöriessään ja sitten alkaa taipumaan lisää "keskipakovoiman" ansiosta, eli pyörii tukiensa välissä samalla lailla kuin hyppynaru. Tästäkin voi olla kyse jos kyseessä pitkä ja melko ohut akseli joka vielä pyörii melko kovilla kierroksilla.

Itselläni vippaaminen aiheutti samantapaisen ongelman ja sain sen kuriin kun asensin akselille välitukilaakerin. Vippaamisen kyllä tunteekin voimakkaana väristyksenä, tärinänä ja jyrinöinä .. eikä tee hyvää merivaihteen laakereille. Joustolaippa välissä säästää laakereita,

Omassa tapauksessa akselin tukiväli oli ensin alkuun 180 cm , halkaisija 35mm, ja kierroksia akselilla 1800-1900 kierr./min; jälkikäteen asennetun laakeripukin jälkeen tukiväli puolittui aiemmasta, ja jyrinät loppuivat.

[kimsir]

Tein nopean tarkistuksen moottorin kiinnitysten osalta. Jokaisen tyynyn mutterit tuntuivat tiukoilta ja tyynyt ehjiltä. Takimmaisten tyynyjen säätömutterit on kierteen yläreunassa maksimi mitassaan. Ylemmäs ei saa enää säädettyä. Onks sillä yleisesti ottaen vaikutusta moottorin liikkuvuuteen, kun kiinnitys on niinkin ylhäällä? Olisko parempi, jos säätö olis mahdollisimman alhaalla kierteessä. Moottori liikkuu aika kevyellä vääntelyllä, joten en ihmettele, jos potkurin paine vääntää akselia vannasputkeen ja sen lisäksi vielä moottorin tärinän vaikutus. Pitänee laittaa jonkinlaiset korotuspalat tyynyjen alle, jotta ylipäätään pystyy enää säätämään konetta ylöspäin, jos sellainen tarve ilmenee. Liitteenä parit kuvat tapauksesta.

DSC_0205.JPG

DSC_0212.JPG

DSC_0205.JPG

Kimmo

[kimsir]

Akselin paksuus on 25 mm ja pituutta 1260 mm eli aika ohut ja potkuri muistaakseni 13 tuumanen, noususta en osaa sanoa, josko sillä on myös vaikutusta? Tukilaakereita ei välissä ole, metrin verran se akseli vapaasti saa pyöriä. Koneella ajelen yleensä noin 2200 kierroksilla välillä kovemmillakin.


Kimmo

[Qubik]

Normaalisti on vannasputki noin 4 mm sisähalkaisijalta isompi, kun akseli. Sun tapauksessa epäilisin, että alunperin on ollut ohuempi akseli, mikä on moottorivaihdn yhteydessa vaihtettu yleisempaan 25mm akseliin. jos silla setilla menee, niin moottorin rihtaus pitäis olla melkolailla täydellista. Rihtaus pitäis olla tehty silloin, kun vene on vedessa ja turvonnut oma käyttömotoonsa. Moottorin tassulle pitäis tarvittaessa laittaa korotuspalat alle, jtta säätömutterit olis säätövaran alakolmannesosassa. niin on tassuihin kohtistuva vääntövoima pienin. Jos tassut on tosilöysät, voi hankkii jäykemmat vähintään takatassuiksi.Mutta, kun se kerran rikki on, niin vanha pois, reikä isommaksi ja pikkase isompi rööri paikalle. vannasputken halkaisijan valinta on helppoa:akselitiivisteen saatavuus sen määrittelee.

[MÖsteri]

Moi

On varmaan aika messevä ääni lähtenyt tuosta työstöstä.

Jos ja kun hylsyputki pitää irroittaa, niin ensinnäkin onneksi se ei taida olla ihan hirmuisen pitkältä matkalta puussa, kun perästeevi on melko pystyssä tuossa ja tukipalikkakaan ei ole kauhean pitkä. Jos putki on tosiaan pietty paikalleen, niin lämpö auttaa varmasti. Ehkä ensin kannattaa aloittaa kuumailmapuhaltimen ja jonkun ronkkimen kanssa, koukit reiästä putken ympäriltä kaiken "helposti" lähtevän pien. Putken päästä olisi hyvä saada kiinni jollain riittävän isolla vääntiöllä, vaikkapa puolen metrin putkipihdeillä. Kun lämpöä pitää olla lisää, niin tuleepa mieleen että jos putken sisään paahtaisi kaasulieskalla, vaikka vuoronperään kummastakin päästä..? Kiertämällä ja nitkuttamalla jos sen saisi ensin irti, niin lähtisikö lekalla lipumaan ulos?

Kuumahommissa kannattaa olla ensisammutusvedet ja jopa sammutinkin lähistöllä. Joku puutarhaletku, millä voi ruutata kaiken märäksi, jos alkaa savuta..

[Mile]

25 mm akselilla tukilaakerien väli saisi olla lyhyempi. Netistä löytyy taulukoita .. 0.9 m tarjoavat noilla kierrosluvuilla maksimi tukiväliksi.
Tarkemman pystyy kaavoilla laskemaan kunhan on tarkat tiedot akselin materiaalista
.

Aiheesta löytyy lisää kun googlettaa:

propeller shaft + whirl + critical speed tai
propeller shaft + bearing spacing
propeller shaft wobble

Aika vahvasti veikkaan että ongelman syynä on tuo voblaus, taikka vippaus, miksi sitä suomeksi sanotaankin; eli potkuri taipuu pyörimisen takia ittekseen , ja pyörii sitten "hyppynarun" tapaan . Täydellinenkään rihtaus ei tätä ongelmaa poista,

[kimsir]

Ok.

Pitänee sitä vannasputken vaihtoa miettiä edelleen, niin sais hieman lisää väljyyttä akselille. Oletan sen vannasputken olevan pietty myös siihen steevin sisään, vaan voihan se olla, että on tiivistetty piellä pelkästään siitä pinnasta. Tämä selviää, kun pääsen hommaan käsiksi. Tukilaakeriakin tarttee miettiä, josko sen siihen kokonaisuuteen lisäis, niin sais eliminoitua kaiken turhan liikkeen pois. Alkajaisiks moottrin kiinnitys alemmas tyynyihin lisäkorokepalojen kanssa ja siit se sit läthtee koko paketin uudelleen fiksaus.

Veikeetä tuossa kulumisessa on ollut se, ettei siitä ole lähtenyt erityistä varoittavaa ääntä, vaikka tosiaan vois olettaa, että ulina on ollut aivan hirvittävä. Yhtenä ehtoona valojen sammuttua kuunneltiin pientä lirinää pilssistä...., siitä se sitten tämäkin prosessi sai alkunsa.

Laitan raporttia ja tarvittaessa lisäkyssäreitä korjauksen edistymisestä, jos vaikka vielä syksyn puolella sais homman tehdyksi.

DSC_0183-1.JPG

Kauneutta kesän reissulta Ahvenanmaalta.





Kimmo

[matti]

Onko se vannasputki kuparia ta messinkiä, se selittäis sen, ettei pahemmin pitänyt ääntä koska oli vesivoideltu.
Mulla kun on happonen putki, niin ääntä ei voinut olla kuulematta kun kaksi happokpl otti yhteen!

Kun kuluma on yhdessä kohtaa, luulis että akselin värähtely/kiertäminen olis aiheuttanut putken ympärikulumisen????


Posiitiivista ajattelua; eihän tapahtunut mitään sen kauheampaa, seurauksenahan olis voinut olla uponneen veneen nosto tms

Jos tarkoituksena on vaihtaa suurempihalkaisijainen putki, niin entisen irroitukseen voisi sopia putkesta, joka menee juuri entisen päälle, tehtyä reikäsahaa= tekemällä rälläkällä sahahampaat putken päähän ja hitsaamalla karan toiseen päähän josta hidaskierroksisella porakoneella voi pyörittää.
Perälaakeri irti ja porausta eikun sahausta ympäri putken.