Moikka,
No nytpä aiheen avasit
Totatota. Mun lakkauskokemukset on pääasiassa tonkinosista, Hempelin jostain Classic Varnish :sista ja Unica Super -lakasta. Veneet lakkaan pelkästään Tonkinosilla, ja olen tietoisesti siirtynyt noista muista mömmöistä siihen. Miksì? Koska Tonkkari istuu yhteen pellavaöljyn kanssa, niin hyvin. Esim pensseliä voi säilyttää pellavaöljyssä kun sitä ei käytä. Ei siis tarvitse pelata minkään pensselipesujen kanssa ikinä.
Pitää tietysti varata aineet pelipaikalle.
- Lakkaa riittävästi. Hankin muutama vuosi sitten Liedon rautakaupan tyhjennysmyynnistä 5 litraa Tonkinosia tooodella halvalla. Avaan aina purkin kerrallaan ja säilön lakan pehmeään muovipulloon käyttöä varten. Näin lakan säilytysastiasta voi puristaa ilman pois, ja lakka ei tee nahkaa maatessaan. (Tyhjä ruokaöljypullo on tähän täydellinen, ei tarvitse edes pestä, kaataa vaan viimeiset öljyt paistinpannuun.)
- Tyhjiä purkkeja: Käytetty, tiskattu viilipurkki on todella kätevä astia lakalle lakkauspaikalla. Voi käyttää kertakäyttöisenä, tai sitten pyyhkäisee viimeiset hihaan ja antaa kuivua, niin on huomenna taas purkki käytössä.
- Pensseli: Ostan yleensä jotain halpissuteja. Olen käynyt läpi hintaluokaltaan erilaisia lakkapensseleitä, mutta hyväksi kehuttukaan oikea lakkapensseli ei ole oikein minulle istunut. Viimeiset neljä vuotta olen käyttänyt sellaista 100 mm leveää puukahvaista sutia, mitä saa ostaa noin 4-6 erikokoisen pensselin sarjana muutamalla eurolla. On niitä siellä täällä myynnissä, mutta olen ostanut näitä ison läjän yhdeltä hyllykirppikseltä Turusta. (...

) Pensselin säilytys: Tapahtuu pellavaöljyssä astiassa, joka on vanha turkkilaisen jogurtin pänikkä. Tein kanteen reiän, ja pensselin saa sen läpi ripustettua varresta roikkumaan öljyssä. (Jos suti vaan lojuu purkissa, se menee mutkalle ja on pilalla.)
- Lakattavaa: No se vene tai sen osa. Lakattavan paikan valmistelen hiomalla sen mataksi 120 tai 180 hiomapaperilla käyttäen piilteeman tasotärinäkonetta. Pölyt pyyhitään pois ensin kuivalla kankaalla ja sitten Oulu A1 -tärpättiin kastellulla kankaalla. (Kangas on vanhoja lakanoita, T-paitoja yms kierrätystavaraa valmiiksi tilkuiksi leikattuna).
- Olosuhteet: Vähintään muutama aste lämmintä. Sateetonta, eli ettei nyt suoraan lakkaukseen sada. Eli teltta on hyvä. Nyt kesällä olen lakannut myös taivasalla, kun vene oli pakko lykätä veteen ravistumasta. Surkeimmat lakkaukset olen tehnyt liian lämpimässä, kiireessä ja suoraan auringonpaisteessa lakatessa.
- Sively: Oikeakätisenä tykkään edetä vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas. Eli aloitan styyrpuurin puolelta perästeevistä ja näin kierrän veneen ympäri.
- Sivelytekniikka: Ristiinrastiin ja lopuksi yli yksi tasoitusveto. Eli kuviona /\--- =>

Näin joka kohtaan tulee ensin lakka kahdesta suunnasta, ja lopuksi se tasoitetaan yhdellä syiden suuntaisella vedolla. Sitten ei enää tarvitse koskea, vaikka mikä olisi. Sopiva määrä lakkaa on mahdoton neuvoa näin, sen vain tiettää. Paksu kerros tasoittuu tosi tasaiseksi, mutta jossain se alkaa jo valua. Se on sitten liikaa. Liian ohut kerros ei taas tasoitu, vaan tasoitusvedon jälkeen jää jopa kuivaa paikkaa, tai osa ristiinrastiinvedon kuviosta jää jäljelle. Mutta tonkinosilla voin sanoa, että yksi viilipurkillinen riittää moneen metriin fiskarin kylkeä, se on yllättävän riittoisaa ainetta.
- Sivelytekniikka 2: Mieti tuota ristiinrastiin vetoa. Eli ensin menosuuntaan nähden 45 asteen kulmassa vaikka vasemmalta alhaalta ylös oikealle. Sitten vastaavasti saman paikan yli 45 kulmassa vasemmalta ylhäältä alas. Sitten tasoitusveto risteyksen yli vasemmalta oikealle. Se tasoitusvedon kokenut alue on valmista. Ristiinrastiin vedoilla voi ahnehtia lämpötilasta (lakan jäykkyydestä) riippuen semmoisen puoli metriä kertaa puolimetriä alueenkin, ja sitten vetää siihen ne tasoitukset riveittäin ylhäältä alas edeten.
- Tarkkailu: Katsele kylkeä valon kanssa sihtaillen niin, että näet kiillon. Käsittelemätön alue ei saa kiiltää, kun se on hiottukin. Lakattu alue kiiltää ja toivottavasti ei ole valumaa ( jos on niin antaa olla, se käsitellään sitten kun lakka on kuivunut). Keskeneräisellä alueella näkyy vinovetoja, eli ei ole vielä tasoitettu. Fuskupaikassa on jäänyt lakka kokonaan pois, sekin näkyy. (ei pidä jättää ns "maalarin perjantaita")
- Lakkauksen jälkeen voi kaataa loput aineet viilipurkista takaisin pulloon (jos on puhdasta) tai sivellä johonkin toisarvoiseen mutta suojeltavaan. Esim pressukatoksen runkopuihin voi sutia ihan kaiken löytyvän..
- Pensseli ripustetaan pellavaöljyyn ja kansi päälle.
- Odotellaan vuorokausi, niin lakka on kuivunut. Mahdolliset valumat raavin siklillä, taltan syrjällä tai puukonterällä tasaiseksi, sitten paikkaan päälle siveltimen kulmalla lakkaa.
Mun mielestä tärkeää on sivelytekniikka, riittävä puhtaus, kohtuulliset olosuhteet ja maltti.
Woodenboat Magazinessä oli joskus 1990-luvulla juttu "How NOT to varnish". Siitä lukemalla opettelin tuon sivelyn. Kuulemma kiinalaiset lakkaajamestarit aloittavat ranneliikkeen harjoittelun 4-vuotiaina. 10-vuotiaalle annetaan pensseliä kuvaava puutikku. 18-vuotias saa harjoitella oikealla siveltimellä. 35-vuotiaana pääse katsomaan vierestä, kuinka mestari lakkaa. Ja 45 vuotiaana saa avata lakkapurkin ja voi tuurilla päästä itsekin kokeilemaan lakkausta jonkin vanhan ruuhen peräpenkin alle....
