Mulle toi 1/3 PÖ, 1/3 terva ja 1/3 peruskyllästettä tms. on enemmänkin veneen pintakäsittelyyn tarkoitettu seos, ei siis uuden veneen kyllästämiseen tarkoitettu. Toki silläkin tavalla uuden veneen voi käsitellä, ainakin niin voi ohittaa yhden työvaiheen (=kyllästäminen) ja kyllä osa pö:sta tunkeutuu puuhun ennen kuin pinta alkaa muodostua.Jampe9 kirjoitti:Puuveneveistäjä joka yhden veneistäni on tehnyt, sanoi itse sekoittavánsa 1/3 tervaa, 1/3 Venttiä ja 1/3 pellavaöljyä.
Venttiä en ole mistään koskaan enää löytänyt mutta käsitin että se merkkaa ttuota lahonsuojaa, samoin kuin Valtti tai Aspergolikin.
Aspergoolia on minulle suositeltu eli 1/3 PÖ, 1/3 terva ja 1/3 nykyisin on tikurilan edustajan mukaan aspergooli korvattu lähinnä tuotteella nimeltä Woodex Base joka on peruskylläste (suurimmaksi osaksi sekin on tärpättiä), niinpä olen sekoitellut jo monena vuonna tervaa, woodex basea ja Pellavaöljyä 1/3 suhteella eikä ole ainakaan alkanut hometta kukkia mistään, puuhun tulee kaunis väri ja se näyttää voivan yhtä hyvin kuin isäntänsäkin. Kaupan päälle huumaavan hyvä tuoksu!
Eikä mitää lakkoja laiteta minun paatteihin, paljas rosoinen ja patinoitunut puupinta vaan. Pidän muutenkin työveneen hengestä. lakkaunelmat ovat minulle liian suuritöisiä ylläpidettäviä. Venee tulee olla miehekäs, jykevä, tervantuoksuinen ja pelonsekaista kunnioitusta herättävä wanha kunnon puinen työwenes!
Jos on kyseessä uusi vene, tervaa kannattaa lisätä vasta kyllästämisen lopuksi viimeisiin kerroksiin, (jos siis pintaa ei ole tarkoitus käsitellä muulla tavalla). Sama koskee tietysti uudelleen kyllästämistä, kun siihen on tarvetta. Kyllästämiseen siis kylmäpuristettua pellavaöljyä (myrkytettynä sinkkiaftenaatilla tai sitten ei) joko sellaisenaan tai hiukan liuottimella ohennettuna (mäntytärpätti on tietysti perinteisempi kuin peruskyllästeitten tärpätti ja haisee paremmalle, kaupallisen 'lahonsuojan' käyttö perustuu vain siihen että sillä tavalla saa liuottimen halvemmalla ja ehkä pientä homeenestoa pintaan). Liuottimen vaikutus ainakin uutta venettä kyllästettäessä on jossain määrin uskon asia, pellavaöljy menee kyllä puuhun ilmankin. Tosin esimerkiksi pumppupullolla ruiskuttaminen helpottuu. Terva sen sijaan ei juurikaan tunkeudu laudan solukkoon, ei lämmitettynä eikä ohennettuna, vaan muodostaa mekaanisen tartunnan laudan pintakerrokseen. Terva kyllä jossain määrin rauhoittaa homeen syntymistä, sehän syntyy vain puun pintaan.
Jännä nähdä, jos vanhaksi eletään, miten tuo sinkkiaftenaatti vuosikymmenten kuluessa toimii, vielähän ei ole kokemuksia? Ilman sitäkin hyvistä materiaaleista tehty vene kestää kymmeniä vuosia. Voi myös olla, että veneen muu hoito tai sen puute vaikuttaa pitkässä juoksussa enemmän kuin alkuvaiheen myrkytys?
Yleensähän puuveneessä veden alla lahoaa ensin paksut massiivipuiset osat, erityisesti erilaisten liitosten kohdalta. Puun laadulla on tällöin erityisen suuri merkitys (ydinpuu vs pintapuu/nopeasti vs hitaasti kasvanut/puun virheet). Lisäksi tietysti tarvitaan lämpöä ja sopiva kosteus laholle: esimerkiksi toisella puolella vesi ja toisella ilma tekee sopivat olosuhteet erityisesti paksuihin rakenteisiin? Kokonaan veteen upotetun puun lahoaminenhan kestää satoja vuosia - eli kuiva pilssi on kölin surma ;o)
Veden yläpuolella puolestaan tarvitaan jonkin sortin rakennevirhe: vuoto ja rakenne joka ei tuuletu/säilyttää kosteuden.
Näissä tuo aftenaatti vs laho -taistelu käydään?