Scyllan kaaritus ja limi/tasasaumakeskustelu

[kimsir]

Terve!

Kiva edelleen seurata tuota T. Lehden teettämää ja Aleksin työstämää projektia.

Hieno aukon muoto syntymässä Emmaan. Jotain tuollaista omaan nr. 42 kaipailisin, mutta nr. 42 laipion reunat on upotettu kahden uuden kattokaaren väliin, niin tuota yläreunan muotoa ei oikein kannata tehdä. Tulis vain epäfunktionaalisia lisäpaloja muotoa luomaan ja sehän ei oikein passaa. Harmi sillä tuo ovaalimuoto vain on niin hieno.

Oheisen kuvan mukaista ongelmaa tuossa laipion lisätuennalla pyritään osaltaan poistamaan, eiköstä vaan? Lisäksi tuo tuenta jäykistää koko runko rakenteen vanttien voimia vastustamaan. Tuosta ongelmasta myös oman nr. 42 Scyllan kohdalla on kyse, kuten aiemmin tässä keskustelussa on ilmi tuotu ja siksi minunkin pitäisi noi laipioiden lisätuennat rakentaa ja kenties ne kölitukkien siivekkeet lisätuennoiksi tukeille, joissa ei ole laipiota kiinni tai lähellä.


kimmo

[venealeksi]

Moi.

Ei, tuota ei olla korjaamassa Emman tapauksessa.
Tuossa kyse on kölin aiheuttamasta väännöstä jonka kölitukit on tehty taklaamaan.
Pienen scyllan kevyt, matala, leveä ja pitkä köli ei aiheuta kölitukeille kovin suuria rasituksia.
Tuo on vahvistettu laskemalla sekä scantling sääntöjen mukaan alkuperäiset tukit on riittävät.

Se mitä me parannetaan on vanttien tuoman vedon siirtoa leen puolelle jonne kantavuuden painopoiste siirtyy kallistettaessa.
Tuostakin löydät kyllä web:stä aika hyviä artikkeleita jopa kuorman lasku ohjeilla.

Aleksi

[MÖsteri]

Moi,

Kimmo, mistä kirjasta toi sivu on? Näyttää kiintoisalta muutenkin, voisin lainata sen kirjastosta.

Mö

[kimsir]

Moi!


Kuva on kirjasta: Vårda din Träbåt, Handbok; Renovering och Underhåll
Kirjoittaja; Björn Peter Behrens
Kustantaja; Nautiska Förlaget

Löysin viieme keväänä Stockmannin ale myynnistä, joutaa lainaksi, jos ei kirjastosta löydy, kun kerran samalla saarella asustellaan.

Mulla toi ruotsinkieli ei oikein taivu, joten takkuillen tavailen artikkeleita.


Aleksille totean, että näköjään itselläni on vielä noi rakenne ja lujuuskysymykset hakusessa. Luulin ymmärtäväni mistä on kyse, mutta enpä sittenkään vielä ole ajatuksen ytimessä kiinni:)

Kimmo

[MÖsteri]

Thänx K, etsin tuon kirjan käsiini. Löytyy kyllä kirjastosta

Jos tarvit apua tulkkaukseen, niin älä yhtään epäröi kysyä. En mäkään natiivi-finlandssvejnski ole, mutta ei osaan sen verran, ettei halvalla myydä.

Saaresta puheenollen, tämä talvi näyttää hyvin lupaavalta jäiden suhteen. Kasnäsin suunnalla on sopivan niukasti jäitä. Piti pudottaa poijupaino jäältä paikalleen, muttei sinne ole mitään asiaa. Saa sen kesällä sinne jotenkin kikkailtua!

[venealeksi]

Moi.

Kokeillaan vielä kerran yksinkertaisesti. Kyseessä on oikeastaan aika simppeli asia.
Unohdetaan köli. Eli painovakavuus. Ihan piruuttaan että se on helpompi ajatella.

Keskitytään [b]muotovakavuuteen.[/b]
Kun vene purjehtii se kelluu vedessä.
Kaikki veneeseen vaikuttavat kuormat tulee siis välillisesti siirtää veteen.

Kun tuuli puhaltaa purjeeseen voima muuttuu eteenpäin vieväksi ja myös kallistavaksi voimaksi.
Kallistava voima siirretään vantilla veneen runkoon.
Veneen kelluttava osa siirtyy suhteessa köliin tuulen alapuolelle muodostaen veneen runkoa nostavan voiman perustuen kelluvuuteen. Tätä on muotovakavuus.

Laakea ja matala runko kuten pikku Scyllassa tuo siirtymä on aika suuri jo pienillä kallistus kulmilla. Jolloin muotovakavuus on merkittävä oikaiseva voima. Se on suurempi kun kölin paino. Kelluttaahan se voima jopa kölin.

Kapea ja syvä runko tuo siirtymä on pienempi ja samalla kallistusvoimalla runko kallistuu enemmän tai kölipainoa tarvii olla vastaavasti enemmän.

Johtuen näiden runkotyyppien eroista toisissa venetyypeissä kölitukeille tulevat rasitukset ovat suurempia kuin toisissa. Kapeat ja syväköliset veneet tarvitsevat korkeammat, vahvemmat ja leveämmät kölitukit. Ja sellaisissa kölin aiheuttamat rasitukset ovat suurempia.
1t paino 100cm päässä on raskaampi kuin 1t paino 20cm päässä.


Emmassa laipioiden yhdistämisellä pyritään:
Siirtämään vanteilta tuleva voima laipiosta laipioon rasittamatta lautojen ja kölin liitosta.
Vetorasitusta jolla vedetään leen puolen runkoa alas ja siirretään kelluvuuden keskipistettä.
Eli tuetaan muotovakavuuden voimien siirtymistä.


Jos haluat lukea lisää niin monet veneen suunnittelu kirjat käy tuota läpi.
Suomalaisiin en ole vielä törmännyt.
Alla olevan harvardin linkin kuva kertoo asiasta aika hyvin. CB on kellutuspinnan keskipiste joka siirtyy suhteessa kölilinjaan.
http://isites.harvard.edu/fs/docs/icb.t ... 56x140.png" onclick="window.open(this.href);return false;


Aleksi

[kimsir]

Moi


Kiitos pehmeästi muotoillusta rautalanka väännöksestä:)

Pureskellaan ja narskutellaan. Helpottaa tosiaan ymmärtämistä kun ajattelee kölitukit ja laipiot erillisinä rakenteina.


Missä kohdin Emmassa oli havaittavissa aiemmin mainitsemaasi pientä liikettä, jonka havaitsit ja johon reagoitte ja jonka perusteella lisätuennan päätitte tehdä?





Kimmo

[venealeksi]

Moro.

Joo veneissä on niin paljon komponentteja että voimat ja rakenteet tarvii ajatella yleensä yksittäin.
Toki kaikki yhdessä vaikuttaa siihen miten vene toimii.
Ja totuus toteutuvista kuormista muuttuu joka sekunti purjehdittaessa.

Kiinnitimme huomion rakenteen avoimuuteen ja keskisidoksen puutteeseen.
Sen perusteella keskusteltiin veneen omistajan kanssa ja omistaja kertoi vesillä ja kuivilla olemisen välillä olevasta elämisestä.
Josta sitten päädyimme keskusteleen rakenteen tukemisen vaihtoehdoista.

Aleksi

[kimsir]

Tervehdys Aleksi


Sulla noita kiinnostavia Scylla projekteja näköjään piisaa. Tein vastaavan remontin omaan Scyllaani, josta olen tainnut mainita jossain vaiheessa. Onko Solean takimmaisessa deadwoodissa noiden kylkireikien kohdalla sidospultit, jotka sitovat deadwoodia levyssuunnassa? Kaveri ehdotti mulle sellaisten pulttien asentamista vastustamaan sivuttaisten vääntävien voimien halkaisevaa vaikutusta deadwoodin pituussuunnassa. Hankala lause mut kai siitä selvän saa?

Mulla oli taaempi deadwood haljennut pituussuunnassaan pakkasen, ruostuneiden pulttien ja kaiketi noiden vääntävien voimien johdosta, sillä köli oli todennäköisesti päässyt jonkin verran heilumaan pituussuunnassa. Mullahan ei kölin ja puuosien välissä ollut minkäänlaista tiivistemassaa sitomassa saumakohtia. Mulla on myös kaksi pitkää pulttia taaemmassa deadwoodissa. Soleassa näyttää olevan vain yksi pultti. Osaatko sano mikä ero lujuuden osalta näissä kahdessa pulttaustavassa on?

Etummainen deadwood oli mulla auennut myös emäpuun ja deadwoodin saumasta, joten sekin meni uusiksi.




kimmo