Perästeevin uusinta

[kaller]

Minulla on 60-luvun meriläisen perästeevi menossa uusiksi ja monikin kysymys askarruttaa. Purkutyöt on nyt tehty ja tiedetään jo mitä pitää uusiakkin. Perästeevi itsessään on ollut tammea ja kölitukit vastaavasti mäntyä. Nyt pohdin miten tuo uusi rakenne kannattaisi tehdä ja oikeastaan kaksi mallia on ollut mielessä. Ensimmäinen on tietysti tehdä se vanhan mallin mukaan, tämän ongelmana on se että tuollaisen tammisen steevipalan löytäminen ei ole ihan helppoa, eikä palasista laminointi ole varmaankaan paras ratkaisu. Ala kuva selventämään tätä vaihtoehtoa:



Toinen vaihtoehto olisi tälläinen, eli steevi jatkuisi ensimmäisen kölitukin alapintaan, ja sitten siihen tulisi lisäki tuollainen kolmiopala.



Mitä muut puuveneilijät on mieltä ?

[Jampe9]

Eipä ole heittää mitään asiantuntijalausuntoa tuosta, mutta kun itsekin puuveneenrakennuskurssilla olen, niin olen tutkaillut kavereiden veneenrakennusta siinä vieressä ja ne jotka tekevät perästeevillisen veneen, tekevät sen suunnilleen tuon ylemmän kuvan mukaan, paitsi että laminoimalla eikä kokopuusta. En minä tiedä sitten onko se laminointi mitenkään huono ratkaisu, luultavasti ainakin halkeileminen on vähäisempää ja aika nätisti ne ovat saaneet tehdyksi kun ovat laminoineet n. 10 x 90 mm "rimoista" jigissä sopivasti kaarevan steevin. Sinun kuvissa steevi näyttää suoralta. Onko alkuperäinenkin oikeasti suora?

Asiantuntijat kommentoikoot paremmin.

[kaller]

Tuon ylemmän mukaan näillä näkymin mennään ja puulajia vaihtuu tod näk irokoon. Kokonaisesta kappaleestakin tuon saa tehtyä josta tuo tulee varmaan tehtyä.

[Pekka Huhta]

Minusta tuo ylempikään ei ole sellaisenaan hyvä, jos mittasuhteet on noin. Vinon yläosan kiinnityspinta jää tosi pieneksi, eli vaatisi tuekseen sisäpuolelle erillisen polvion tai jonkin tuen. Kun vannasputki vielä tulee tuosta saumasta läpi, niin mihinkään ei jää tilaa kiinnityspulteille. Tuossa kohtaa ei kuitenkaan pelkällä liimalla voi mennä missään tapauksessa, noin massiiviset puut repii eläessään liimasauman auki, eikä potkuriakselin tärinä auta asiaa yhtään.

Jälkimmäisessä on hyvää se, että tuki- ja liimapintaa on huomattavasti enemmän ja vannasputki ei tule saumasta läpi, huonoa taas sitten se että tuo takana oleva lyhyt irtopalikka on helposti altis halkeilemaan. Toisaalta, jos sen syysuunta olisi sama kuin perästeevin, niin tilanne olisi kuitenkin aika hyvä.

Ensimmäinen ei ainakaan tuollaisenaan ole minusta hyvä, jos yksityiskohdat ja mittasuhteet on nuo. Siinä ei jää juuri mitään liitospintoja yhdelle veneen kovimmilla olevalle saumalle.

Pekka

[kaller]

Hyviä huomioita Pekalta, vanhassa ratkaisussa tosiaan oli niin että tuo vannasputki tuli juuri tuosta saumasta ulos. Siitä sitten oli ajankuluessa mennyt vesi sisään ja lahottanut tuon vannasputken ympäristön. Yksi vaihtoehto olisi jatkaa tuota perästeeviä hiukan alaspäin siten että ylempi kölipuu kolottaisiin tähän tapaan:


Tuon saa pultattua steevin kiinni ylempän kölipuuhun aika hyvin pystysyynnassa. Vaakasuunnassa taas laudoitus pitää sen kohtuullisen hyvin kiinni. Puun syyt menisi tässä steevin kanssa samansuuntaisesti.

[Pekka Huhta]

Tuo alkaa olla jo aika lähellä sitä kakkosversion paranneltua mallia lähellä mitä tuossa ylempänä kuvailin.

Kylkilaudoitusten varaan ei saa laskea juurikaan voimia, ruodon on kestetttävä omillaan. Jos kylkilaudoitus joutuu kestämään mitään voimia, niin saumat alkaa liikkumaan ja siitä seuraa vuotoja. Tuon pitää kestää sen verran että aikuinen mies kiipeää perävannasta pitkin ylös ja sauma ei saa nitkua. Semmoinen voima on vielä aika kevyttä siihen nähden mitä vesi voi tehdä.

Jos kakkosversion saa pultattua luotettavasti alaspäin kölipuuhun, niin hyvä. Kuvan perusteella kuitenkin vannas veisi niin paljon tilaa ettei ylhäältä alas pulttaus olisikaan ihan helppoa. Silloin siinä ei ole oikein muuta luontaista pulttausuuntaa kuin suoraan eteenpäin pitkin kölipuuta, ja päätypuussa ei ruuvi pysy juuri lainkaan.

Tuota voisi vielä jatkaa alemmas, jolloin kölipuun takaosasta saisi pultit kunnolla läpi niin että kanta olisi upotettu kölipuuhun, sitten se menisi ylemmän kölipuun läpi, jatkopalan läpi ja vielä alempaan kölipuuhun. Jos niiden lisäksi saisi toiset pultit suoraan ylhäältäpäin perävantaaseen upotetuista rei'istä niin alkaisi olla aika hyvä.

Kaikki kantojen upotukset tietyti kannattaa sitten tapittaa tiiviisti siten ettei sinne jää paikkoja joihin vesi jää seisomaan.

Pekka

[kaller]

Suuri kiitos neuvoista, läpipulttaus onnistuu näillä näkymin myös vannasputken sivuilta perästäpäin aktsottuna sillä tuosta steevistä tulee aika paksu. Eiköhän täsät kehitysversio vielä saada ja varmasti jonkinlainen steevi aikaan. Akseliksi tulee 30mm akseli ja koneena on hiukan alle 30hv pikkudiesel. Veilä pitää hiukan miettiä muuttaako tuota vannasputken kulmaa kun koneen asennuskin on edessä.

[Northling]

Moro

Voisihan siihen vielä varmemmaksi vakuudeksi laittaa sisäpuolelle ns. polvion liimaten ja pultaten.
Kolmion mallinen kappale, jonka syysuunta on kölin ja steevin puolessavälissä.
Meillä Scyllassa on sellanen aika raju polvio ja siitä on sitten porattu vannasputken reikä läpi. Samalla se tukee vannasputkea ettei se ole pelkän steevin varassa.

Nortti

[jerppana]

Itse laittaisin kyllä polvion vielä sinne sisäpuollele, kuten Nortti jo mainitsikin, ihan vaan varmuudeksi.

Tässä polviosta kuva, vaikka ei olekaan steevillinen, mutta sama 'lainalaisuus' tässä kuiternkin on.

Perästeevi ja polvio, sivukuva

[kaller]

Polvio oli tuossa sisäpuolella aiemmin ja sellainen olisi myös jatkossa sinne tarkoitus laittaa. Yksinkertaistin vain noita kuvia sen osalta sillä se oli joka tapauksessa tarkoitus sisäpuolelle tehdä. Nyt vain etsiskellään sopivaa puuta tuon tekemiseen ja sitten alkaisi veistotyöt, puutavraakin tuntuisi Seppälältä löytyvän sopivassa koossa.