johtojen jatkaminen

[Northling]

Moro Pellamo

Kyllä nuo ovat ihan OIKEAT pihdit noihin kuvaamiini liittimiin.
Viittaan ed. vastaukseeni.
Lakkaa jankuttamasta.

N

(Kyllä meillä töissä on niitä yhden toiminnon pihtejäkin, mutta kun niitä erikois-pihtejä tarvitaan kolme yhteen johtohommaan ja vaikka mulla veneessä on kolme pakkia työkaluja, niin kun ei mahu, niin ei mahu)

[pellamo]

Moro N.
Eihän tässä keskustelussa pelkästään sinun pakkisi vetävyydestä ole kyse.
Joku voi olla hyvinkin kiinnostunut eri näkökulmista esim. työkaluvaihtoehdoista kuten itsekin olen palstalta saanut hyviä vinkkejä vaikkapa puuntyöstövehkeisiin yms.

Tuossa on Wurtin pihdit myös niille sinun liittimillesi ja tekevät sellaisen liitoksen kerralla
että voipi luottaa.
Niillä lattamallisilla kun saa tällätä pirun tarkkaan sitä liitintä suoraan ettei mee pipariksi ja kun isompia määriä tai hankalassa asennossa tekee niin en vaan yksinkertaisesti suosittele.Abikojen puristeluun en senkään vertaa.
Pienemmät(crimpexit) taas tekevät Abikostakin sellaisen ettei tarvi pelätä kunhan käyttää oikeita Abikoliittimiä eikä niitä halpakaupan liittimiä joissa ei laatu ole aina kummoinen(muovikauluskin murtuu kun oikeilla pihdeillä puristaa).

[juovi]

Kiitos vinkeistä ja linkeistä. Kävin hankkimassa vesitiiviitä jatkoliittimiä. Meinasin vetää vielä kutistesukan koko liitoksen päälle, niin eikohän ne aja asiansa. Huomenna olisi tarkoitus jatkaa yksi johtonippu.

[juovi]

Hyvin toimivat nuo vesitiiviit jatkoliittimet. Tein yhden testikappaleen ja ei sitä vetämällä saa rikottua, joten aika vahvalta tuntuu tältä osalta.

Laitoin päälle vielä kustistesukan, joten hyvältä näyttää. Tämä johtonippu on kohta valmis

[KS1030]

Teollisuudessa noilla flättänäpihdeillä ei tee mitään. ensinnäkin niissä ei ole minkäänlaista varmistusta että crimppaus tulee oikeaan tiukkuuteen-> crimppausliitoksessa kuparin krymppääntyminen oikein on tärkeää. noissa pihdeissä on puristus alue luokkaa 5mm (kuvan perusteella) kun oikeasti on n.10mm ja kolmella puristuspinnalla (pellamon kuvissa oikean näköiset), JST merkkiset taisi maksaa alv0 220€ ja abiko merkkiset 200€ muutamia vuosia sitten. mutta kyllä noilla itselleen voi värkkäillä jos ei ole niin nuukaa

kuten ylläkin jo mainitsi osan, tässä muutama tipsi hyvään lopputulokseen:
-ei tinauksia veneen liittimiin/piuhoihin
-suorat piuhat ilman välilitoksia taululta käyttökohteeseen
-jos mahdollista käytetään tinapinnoitteista kaapelia (tinned)->eivät hapetu...ikinä
-enempi neliöitä...vähempi häviöitä. kupari on halpaa
-käytetään hiertäviä kytkimiä, esim nokkakytkimet-> jokakerta kontaktipinnat putsaantuu eivätkä oksidoidu
-viimeisenä muttei vähäisempänä suosittelen riviliittiminä jousiliittimiä koska se on ainut tapa saada kaasutiivis varma kontaksi joka ei tärinässäkään löysty kuten ruuviliittimet löystyvät.
jne. jne. kunnon työkalut.. jne.

kirjoitin joskus jotain juttua venesähköistä tänne.. on kauan ja tais jäädä keskenkin

ja entisestä elämästä kokemusta kyllä löytyy piuhoista ja liitäntä teknologioista.. vaativien kohteiden tehoelektroniikkatuotteiden johtosarja spesialisti 12vuotta . design, soursing jne..

ps. mm. nortlingillä tosi siisti ja laadukkaan oloinen sähkötaulu veneessä.. en missään nimessä väheksy hänen tai muiden asennuksia. tuon vain tietoisuuteen asioita joilla voidaan saavuttaa maksimaalinen lopputulos. on kunkin oma asia kuinka taaplaa ja aina ei ole kaikkea järkevää näin edes tehdä. hintakin voi nousta esteeksi jos hankintakanavat on huonot.

[vilreu]

Mikäs tuo jousiliitin on?

P.s. kuva olis kiva

[KS1030]

Jousiliittimiä on monenmoisia. tutuin 'maallikolle' voi olla "wagot" joilla asuntojen sähköistykset kytketään jakorasioissa (push-wire kytkentä). myös pistorasioiden ja valokytkimien takana on laatumerkeissä ollut jo vuosia jousiliitännät (leaf-wire kytkentä).
nämä kiinteistöihin tarkoitetut jousityypit eivät kuitenkaan ole välttämättä paras marinepuolelle jossa vaatimukset ovat korkeimmat ympäristöolosuhteiden vuoksi vaan lähinnä tobjobs tai gace clamp tyyppiset.
jousiliitin kontaktille on ominaista että esim 10m2 max kaapelille tarkoitettuun liittimeen voi kytkeä vaikka 0,2m2 neliön kaapelin ja tiukkuus on aina juuri oikea. kiinteistömallia lukuunottamatta jousiliittimeen voidaan kytkeä yksi-, harva- ja monisäikeinen johdin sekä holkitettu. jousiliitimen varsinainen kontaktipinta on hyvin pieni mutta kaasutiivis joka tarkoittaa ettei kontakti oksidoidu ja kestää käytännössä huomattavasti enemmän oikosulkuvirtaa kuin itse johdin. merkittävä etu on myös se että jälkikiristystä ei tarvita eikä tarvitse huomioida huoltoohjelmassa.
esimerkkinä sanotaan vaikka vr. vr:n säjhkökaapeissa on hyväksytty vain jousiliittimet koska ruuviliittimet löystyvät ajanmyötä tärinässä. muita on mm. wärtsilä

jousiliitin valmistajia on mm. wago, weidmuller,ensto,schnaider,abb jne. pisin kokemus on niiden kehittäjällä saksalaisella wagolla ja siksi niitä monesti kutsutaankin "wagoiksi". itselläni eniten kokemusta wagosta ja phoenix contact:sta. tässä linkki wagon sivuille joista voi katsoa lisätietoa
http://www.wago.com/cps/rde/xchg/SID-09 ... -21165.htm
http://www.wago.com/cps/rde/xchg/SID-09 ... in-385.htm

[Arnie]

jousiliitimen varsinainen kontaktipinta on hyvin pieni mutta kaasutiivis joka tarkoittaa ettei kontakti oksidoidu ja kestää käytännössä huomattavasti enemmän oikosulkuvirtaa kuin itse johdin.

kyseenalaistamatta ylläkerrottua, pari kommenttia
- Tarkoittaako tuo kaasutiiveys, että metallipinnat on niin tiiviisti vastakkain, että happea ei mahdu "väliin" oksidoimaan liitosta? Eikö silloin myös ruuviliitos ole kaasutiivis,( vaikkakin tärinälle altis). Voisi jopa kuvitella että ruuvin puristusvoima on suurempi kuin jousen
- miten pieni kontaktipinta voi kestää enempi kuin johdin (siis jos kontaktin pinta-ala on pienempi kuin johtimen poikkipinta-ala)

[KS1030]

Jousiliitännän pintapaine on suurempi ja tiiviimpi kuin ruuviliitoksessa. hyvä esimerkki voisi olla jos on millin peltilevy.. seisot pintapuolella paljain jaloin ja sitten reunan päällä kun pelti on pystyssä. käytännössä ei mahdollista tietenkään mutta idea tulee ilmi.
jousiliitos läpäisee erittäin hyvin mm. suolasumutestit toisinkuin ruuviliitokset. kontakti on täysin kaasutiivis.
ruuviliitoksissa tapahtuu löystymistä kuparin ajanmyötä 'litistyessä' ja ruuvin kierteissä sekä rungossa tapahtuvan venymisen vuoksi.
tästä tuli mieleen ohimennen että abikotyyppisissä liittimissä (kuten nortlingin näyttämät fast-on ja fast-in liittimet)joissa on jotain jousivoimaa (eivät ole kuitenkaan varsinaisia jousiliittimiä) voidaan jousivoiman pitkäikäisyyttä lisätä valitsemalla liitin jonka ydinaine onkin messingin sijasta fosforipronssia. esimerkiksi sairaalalaitteissa ei saa käyttää liittimissä muuta kuin fosforipronssia. hintaero tavallisiin on aivan marginaalinen... eriasia on se että onko lähiteboilin liitinhyllyssä sellaisia

ja sitten takaisin jousiliittimiin..
tyypillisesti jousiliittimen jousi on n. 1mm paksu ja pienemmissä taitaa olla ohuempikin. eli se säikeitä kontaktipintaan painava jousi siis. alla joku wagon taulukko virtatestistä
Testin jälkeen liittimeen ei saa ilmaantua murtumia, haljeta tai sulaa, eikä muutoksia sähköisissä ominaisuuksissa.
esimerkiksi AWG 2 (35 mm2) maadoitusjohdin
riviliitin (285-635) testataan 6 sekuntia 3900 A virralla.

AWG mm2 s A
14 (2.1) 4 300
12 (3.3) 4 470
10 (5.3) 4 750
8 (8.4) 4 1180
6 (13.3) 6 1530
4 (21.2) 6 2450
3 (26.7) 6 3100
2 (33.6) 6 3900
1 (42.4) 6 4900
1/0 (53.5) 9 5050
2/0 (67.4) 9 6400
3/0 (85.0) 9 8030
4/0 (107) 9 10100
250 MCM (127) 9 12000

yläolevista linkeistä voi katsella tarkkojakin selityksiä, perusteluja sekä testituloksia. toinen vaihtoehto on soittaa suomen myyntiin ja kysellä liittimiä veneeseen. vinkkinä vain että kannattaa kysyä isompia volyymejä ja ostaa pikuerä 'kokeiluun'. tällaiset firmat nimittäin ei harrasta pahemmin kuluttajamyyntiä.

no joo...tää nyt menee turhankin tieteilyksi mutta nää on juttuja joista teollisuuden tuotekehityksissäkin otetaan joskus 'yhteen' vanhojen partojen kanssa.

[Arnie]

kiitos. I rest my case ;)