juu, ei syytä ihan heti repiä pelihousuja jos on sattunut liimaus jäämään kesken kylmettymisen takia. tosin jos kyseessä koko veneen rungon liimaus, niin ehkä aika vaikea rakentaa veneen kokoista lämpökaappia!
Itse olen kovettanut polttoainetankin liimauksia ( putkien läpiviennit) 500W halogeenityövalon paahteessa ( etäisyys n. 30cm ) , ja vanerista kasatun polttoainetankin mummon saunan lauteilla ,-)
Mutta niin se on että lämmön nouseminen huoneenlämpöön ei vielä riitä uudelleen käynnistämään kovettumista jos se kerran on keskeytynyt kylmyydessä. ...
Epoksia?
-
hannuvartiala
- Viestit: 628
- Liittynyt: 15 Kesä 2004 13:56
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
-
Kinde
- Viestit: 793
- Liittynyt: 25 Marras 2003 13:43
tässä linkissä on ihan hyvää tietoa lahonkorjauksesta epoxilla.
Mulla on venessä pari kylkisaumaa siinä kunnossa että jotain pitäis tehdä.
Onko hyviä vinkkejä siitä miten epoxin saa pysymään aloillaan siten että sillä sais täytettyä kahden kylkilaudan välisen pystysauman ja sauman ympäriltä kasaan vetäytyneen puun. sauman kohdalta laudan päät on ohentuneet hionnan ja liiallisen kosteuselämisen ja alkavan lahon takia.
http://www.rotdoctor.com/test/test1.html
Mulla on venessä pari kylkisaumaa siinä kunnossa että jotain pitäis tehdä.
Onko hyviä vinkkejä siitä miten epoxin saa pysymään aloillaan siten että sillä sais täytettyä kahden kylkilaudan välisen pystysauman ja sauman ympäriltä kasaan vetäytyneen puun. sauman kohdalta laudan päät on ohentuneet hionnan ja liiallisen kosteuselämisen ja alkavan lahon takia.
http://www.rotdoctor.com/test/test1.html
-
Mile
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44
riippuu laadusta
riippuu ihan kokonaan laadusta ; millä kovetteella systeemi toimii , ja sisältääkö sekoitus mahdollisesti aktivaattoreita.
perusohje on kuitenkin ettei pidä paljoa alittaa valmistajan antamia käyttölämpötilasuosituksia
perusohje on kuitenkin ettei pidä paljoa alittaa valmistajan antamia käyttölämpötilasuosituksia
Mile
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Minä en kyllä lähtisi tekemään pienintäkään LAHOkorjausta epoksilla luki ohjeissa/lehdissä tai puhutaan laituripuheissa mitä vaan! Laho osa pois ja kerralla kunnon korjaus. Olen törmännyt kahteen epoksilla tehtyyn lahokorjaukseen ja molemmat (teetetty veneiden korjaukseen erikoistuneessa yrityksessä, nimi jääköön nyt mainitsematta mutta kyllä se on ollut täällä esillä) olisi ollut parempi jättää tekemättä. No sen verran voin myöntää että homma saattaa toimia väliaikaisena korjaussydeeminä...
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
hkhk
- Viestit: 678
- Liittynyt: 06 Maalis 2005 18:52
- Paikkakunta: Vantaa
epoksilla korjaamisesta
Olen samaa mielttä. Muovi ja puu eivät sovi yhteen. Se näkyy hyvin myös "muovilla" tai lasivillalla korjatuissa vanhoissa taloissa. Puun on saatava hengittää, silloin se kestää taloissa jopa tuhat vuotta.
Miten ne ovat yrittäneet muovilla korjata. Onko lahoon yritetty imeyttää muovia, vai onko kolot vain kitattu sillä.
Miten ne ovat yrittäneet muovilla korjata. Onko lahoon yritetty imeyttää muovia, vai onko kolot vain kitattu sillä.
Kyyrö
-
hkhk
- Viestit: 678
- Liittynyt: 06 Maalis 2005 18:52
- Paikkakunta: Vantaa
Vielä korjaamisen ideologiasta
Tuli vielä mieleen Veli-Matin sanoista, että "uutta osaa vanhan paikalle". Se pätee moneen seikkaan autojen hitsauksesta huonekalujen korjaukseen.
Kun vanhan ajan verhoilijat verhoilivat vieteri-huonekaluja, niin huonekalu purettiin jopa palikoiksi saakka, jos runko natisi.
Sama vanhan auton hitsauksessa. Ruosteen viereen ei kannata mitään yrittää. p***a on purettava pois vaikka katoon asti pitäisi mennä.
Näissä kaikissa vain tahtoo olla tuo viitsiminen. Ei tohdi purkaa venettä tai mottoria osiin. Jos vain jollain helvetin liimalla selviäisi.
Kun vanhan ajan verhoilijat verhoilivat vieteri-huonekaluja, niin huonekalu purettiin jopa palikoiksi saakka, jos runko natisi.
Sama vanhan auton hitsauksessa. Ruosteen viereen ei kannata mitään yrittää. p***a on purettava pois vaikka katoon asti pitäisi mennä.
Näissä kaikissa vain tahtoo olla tuo viitsiminen. Ei tohdi purkaa venettä tai mottoria osiin. Jos vain jollain helvetin liimalla selviäisi.
Kyyrö
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Bertta-Lotassa oli mahonkikannen lahovikaa korjattu ottamalla laho pois kokonaan ( n 25x300mm)ja tilalle oli sitten valettu n. 300g epoksia. Paikka lähti kopauttamalla irti ja sitten alkoi funtsiminen että miksi ihmeessä... Koska irtoaminen tapahtui täysin sahatun eukon reunoja myöten tulin siihen tulokseen että 1. epoksi oli elänyt eri tahtiin kuin mahonki ja 2. koska mahonki ja epoksi ovat meteriaaleina niin kaukana toisistaan oli sauman eläessä sinne päässyt (kehittynyt?) sään vaihtelujen yhteydessä kosteutta ja se aiheutti lisälahoa.
Toisessa tapauksessa (eri vene) oli kansikaarien korjaus tehty imeyttämällä ne porauksien kautta täyteen jotakin epoksinkaltaista ainetta (tuota linkissä olevaako?). Kaarissa epoksit kyllä kestivät mutta ympäröivä puu oli lahonnut huitsin nevadaan...
Kyllä nuokin olisi pitänyt lähteä korjaamaan siinä järjestyksessä että korjataan ensin vian aiheuttaja ja sitten vasta se näkyvä vika. Vuotavat/elävät rakenteet, huono kyllästys, maali- tai lakkapinta viallinen, jne... Eli verstaalla oli annettu sitä legendaarista valohoitoa tietämättömälle asiakkaalle ;( Lasku kylläkin oli varmasti oikeaoppisesti kirjoitettu ;)
Toisessa tapauksessa (eri vene) oli kansikaarien korjaus tehty imeyttämällä ne porauksien kautta täyteen jotakin epoksinkaltaista ainetta (tuota linkissä olevaako?). Kaarissa epoksit kyllä kestivät mutta ympäröivä puu oli lahonnut huitsin nevadaan...
Kyllä nuokin olisi pitänyt lähteä korjaamaan siinä järjestyksessä että korjataan ensin vian aiheuttaja ja sitten vasta se näkyvä vika. Vuotavat/elävät rakenteet, huono kyllästys, maali- tai lakkapinta viallinen, jne... Eli verstaalla oli annettu sitä legendaarista valohoitoa tietämättömälle asiakkaalle ;( Lasku kylläkin oli varmasti oikeaoppisesti kirjoitettu ;)
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
JLN
- Viestit: 266
- Liittynyt: 10 Elo 2004 17:02
- Paikkakunta: Porvoo
Kinden esilletuoman linkin tavara, siis CPES alias Lignu ei taida olla mitään norm. ohutta epoksia...
-- puolipuuveneilijä --
http://www.flickr.com/photos/jarnol/
http://www.flickr.com/photos/jarnol/
-
Kinde
- Viestit: 793
- Liittynyt: 25 Marras 2003 13:43
Mitään pysyvää tai lahonpoistavaa korjausta epoxilla tuskin saadaan aikaan, mutta joissain tapauksissa epoxoinnilla saadaan lahoamis prosessia hidastutettua sen aikaa että kerkiää suunnitella ja ajoittaa korjaukset niin että kerkii suvena hieman veneilläkkin.
Laiskuus on tietty perisynti jota vastaan tässä taistelee ite kukin, mutta vielä pahempi synti on jos paattia ei saa vesille kun vasta sitten kun rannat on riitteessä.
Kun toi mun AKKA ei ole mikään kulttuurin kultamuna niin paikkailen sitä omaan mielivaltaiseen tahtiin ja puoli terveen kaupunkilaisjärjen osoittamaan suuntaan.
muutten siinä treepoot renoveerinki kirjassa on kyl toi mun kysymä saumaushomman lopputulos esitetty piirroksella, mut siinäkään ei kerrota miten noi börjet saa litkut pysymään aloillaan.
Laiskuus on tietty perisynti jota vastaan tässä taistelee ite kukin, mutta vielä pahempi synti on jos paattia ei saa vesille kun vasta sitten kun rannat on riitteessä.
Kun toi mun AKKA ei ole mikään kulttuurin kultamuna niin paikkailen sitä omaan mielivaltaiseen tahtiin ja puoli terveen kaupunkilaisjärjen osoittamaan suuntaan.
muutten siinä treepoot renoveerinki kirjassa on kyl toi mun kysymä saumaushomman lopputulos esitetty piirroksella, mut siinäkään ei kerrota miten noi börjet saa litkut pysymään aloillaan.
-
Jape
- Viestit: 1628
- Liittynyt: 02 Heinä 2003 08:56
- Paikkakunta: Joensuu
- Viesti:
Maalarinteippiä monta kerrosta sauman päälle ja sitten vaan yläreunasta jollain liruttaa kolon täyteen epoksia. Teipistä voi muotoilla sellasen taskun sinne yläreunaan että siitä on helppo kaataa sitä ainetta. Kannattaa kuumentaa korjattava kohta ennen epoksin kaatamista niin se imeytyy moninverroin paremmin.
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08 Loka 2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Pysyn jyrkästi vanhauskoisessa kannassani eli vaikka sinne lahon joukkoon kaataisi HERPES SIMPLEX alias univesi merkkistä litkua niin lahonnutta puuta se ei korjaa eikä varsinkaan korjaa varsinaista vikaa.
Nuo Kinden perustelut olivat ihan jees mutta vain todella väliaikaisiin korjauksiin.
Nuo Kinden perustelut olivat ihan jees mutta vain todella väliaikaisiin korjauksiin.
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Mile
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25 Helmi 2005 10:44
epoksin valuminen
Tohon lahon korjaukseen en ota mitään kantaa . ja ne ketkä tahtoo voi pysytellä kaukana liimoista ja hartseista , käyttäkööt puunauloja tervaa ja sillaa. Ihan ok.
Muovi ja puu sopivat kuitenkin aivan hyvin yhteen , puu itsessään on komposiittimateriaali, selluloosan ja ligniinin muodostama ontelokuitulujitettu materiaali. Orgaanisena materiaalina puu elää kosteustasapainon mukaan , turpoaa kostuessaan ja kutistuu kuivuessaan - epoksi tai muutkaan muovit eivät tätä tee ( poikkeuksiakin on) , taitaa lämpölaajenemiskerroinkin muoveilla olla alhaisempi kuin puulla.
Mutta kun puu kapseloidaan epoksilla, hidastuu sen luonnollinen hengitys ja näin ollen sen eläminenkin ( kuolihan se puu jo kun se kaadettiin - vai monellako pukkaa paatin kokkapuu keväisin versoa??).
Ongelma tulee jos epoksikuorrute joskus vuotaa vettä sisään tai sitten kapseloinnissa puuhun jää riittävä kosteustaso kuivalaholle tai laholle! Eli epoksikuorrutettavan puun pitää olla riittävän kuivaa!
Vanhan vettyneen puun epoksoinnissa ei ole mitään mieltä!
Epoksin vetolujuus on suurempi kuin puun vetolujuus syiden poikkisuunnassa, siksi epoksoitu pinta kestää halkeilematta, kunhan puu kauttaanltaan epoksoitu elämisen eliminoimiseksi.
Itselleni puu on vain materiaali materiaalien joukossa eikä herätä sen suurempia intohimoja .. no jaa pakko myöntää että kauniisti lakattu puupinta hivelee silmiä ja sitä on mukavampi koskettaa kuin mitään muuta materiaalia. Puun puolesta puhuu sen loistavat ominaislujuusarvotkin, se on lujuus- ja jäykkyys-painosuhteeltaan ylivoimainen useimpiin muihin materiaaleihin nähden - etu joka tosin menetetään jos kiulu uitetaan täyteen sadoilla kiloilla kyllästettä!
Sitä onkin moni ihmetellyt kuinka muovialan ammattilainen on päätynyt puun käyttöön omissa veneprojekteissaan - mutta perustelut tulivatkin jo yllä.
Kyllä maailmaan mahtuu kaikenlaisia veneitä, kaikenlaisista materiaaleista, mutta turha lähtetä tätä mainiota palstaa pirstomaan puupuristien ( puunaula-tervaruuhet) ja nykyaikaisempien rakennusmenetelmien kannattajien kesken.
Jos joku tahtoo tekohengittää veneensä kestoikää tai siirtää isompaa korjausurakkaa muutamilla vuosilla paikkaamalla pienet lahovauriot imeyttämällä lahoon epoksia, niin tehköön niin ihan rauhassa kenenkään siitä vauhkoamatta - kunhan senkin homman tekee hyvin, noudattaen annettuja ohjeita , puu riittävästi kuivatettuna, niin lopputuloskin voi olla riittävän hyvä.
Ja purististen veneiden tekijöille vielä sekin sanottava, että monella nykyajan kaupunkilaisella on omat ennakkoluulonsa puuveneitä kohtaan, jolloin nykyaikaisin menetelmin tehty puu-epoksipaatti voi toimia sillanrakentajana hälventämässä näitä peikkoja , ja sitä kautta tuoda uusia asiakkaitakin.
Siitä epoksin valumisesta , sen saa kuriin kun epoksiin sekoittaa piituhkaa , joka tekee epoksista tiksotrooppisen sekoituksen - ei siis valu. Ensin tulee kuitenkin imeyttää puuhun riittävästi täyttämätöntä epoksia, ja vasta sitten paksunnettua tavaraa rakojen täytteeksi.
Muovi ja puu sopivat kuitenkin aivan hyvin yhteen , puu itsessään on komposiittimateriaali, selluloosan ja ligniinin muodostama ontelokuitulujitettu materiaali. Orgaanisena materiaalina puu elää kosteustasapainon mukaan , turpoaa kostuessaan ja kutistuu kuivuessaan - epoksi tai muutkaan muovit eivät tätä tee ( poikkeuksiakin on) , taitaa lämpölaajenemiskerroinkin muoveilla olla alhaisempi kuin puulla.
Mutta kun puu kapseloidaan epoksilla, hidastuu sen luonnollinen hengitys ja näin ollen sen eläminenkin ( kuolihan se puu jo kun se kaadettiin - vai monellako pukkaa paatin kokkapuu keväisin versoa??).
Ongelma tulee jos epoksikuorrute joskus vuotaa vettä sisään tai sitten kapseloinnissa puuhun jää riittävä kosteustaso kuivalaholle tai laholle! Eli epoksikuorrutettavan puun pitää olla riittävän kuivaa!
Vanhan vettyneen puun epoksoinnissa ei ole mitään mieltä!
Epoksin vetolujuus on suurempi kuin puun vetolujuus syiden poikkisuunnassa, siksi epoksoitu pinta kestää halkeilematta, kunhan puu kauttaanltaan epoksoitu elämisen eliminoimiseksi.
Itselleni puu on vain materiaali materiaalien joukossa eikä herätä sen suurempia intohimoja .. no jaa pakko myöntää että kauniisti lakattu puupinta hivelee silmiä ja sitä on mukavampi koskettaa kuin mitään muuta materiaalia. Puun puolesta puhuu sen loistavat ominaislujuusarvotkin, se on lujuus- ja jäykkyys-painosuhteeltaan ylivoimainen useimpiin muihin materiaaleihin nähden - etu joka tosin menetetään jos kiulu uitetaan täyteen sadoilla kiloilla kyllästettä!
Sitä onkin moni ihmetellyt kuinka muovialan ammattilainen on päätynyt puun käyttöön omissa veneprojekteissaan - mutta perustelut tulivatkin jo yllä.
Kyllä maailmaan mahtuu kaikenlaisia veneitä, kaikenlaisista materiaaleista, mutta turha lähtetä tätä mainiota palstaa pirstomaan puupuristien ( puunaula-tervaruuhet) ja nykyaikaisempien rakennusmenetelmien kannattajien kesken.
Jos joku tahtoo tekohengittää veneensä kestoikää tai siirtää isompaa korjausurakkaa muutamilla vuosilla paikkaamalla pienet lahovauriot imeyttämällä lahoon epoksia, niin tehköön niin ihan rauhassa kenenkään siitä vauhkoamatta - kunhan senkin homman tekee hyvin, noudattaen annettuja ohjeita , puu riittävästi kuivatettuna, niin lopputuloskin voi olla riittävän hyvä.
Ja purististen veneiden tekijöille vielä sekin sanottava, että monella nykyajan kaupunkilaisella on omat ennakkoluulonsa puuveneitä kohtaan, jolloin nykyaikaisin menetelmin tehty puu-epoksipaatti voi toimia sillanrakentajana hälventämässä näitä peikkoja , ja sitä kautta tuoda uusia asiakkaitakin.
Siitä epoksin valumisesta , sen saa kuriin kun epoksiin sekoittaa piituhkaa , joka tekee epoksista tiksotrooppisen sekoituksen - ei siis valu. Ensin tulee kuitenkin imeyttää puuhun riittävästi täyttämätöntä epoksia, ja vasta sitten paksunnettua tavaraa rakojen täytteeksi.
Mile
-
hkhk
- Viestit: 678
- Liittynyt: 06 Maalis 2005 18:52
- Paikkakunta: Vantaa
hatsin kovettumisesta
Glasfiber-rakenteisiin liittyvää
Tein monta vuotta sitten Lightingin muottiin lumesta uuden sisäkuoren mallin. Laminoin sitten ulkona lumiseen malliin sisämuotin aihion. Kas kummaa polyesteri-hartsi kovettui aikanaa. Nyt on muotit haudattu. En ehtinyt kaikkea harrastamaan.
Ideana oli tehdä Litiin sellainen siäkuori, että lattialla pääsee keulaan saakka. Ei siis tarvitse mennä kannelle. Näin ne uudet tyttöystävät ja heidän äitinsä pääsisivät hyvin veneeseen.
Tein monta vuotta sitten Lightingin muottiin lumesta uuden sisäkuoren mallin. Laminoin sitten ulkona lumiseen malliin sisämuotin aihion. Kas kummaa polyesteri-hartsi kovettui aikanaa. Nyt on muotit haudattu. En ehtinyt kaikkea harrastamaan.
Ideana oli tehdä Litiin sellainen siäkuori, että lattialla pääsee keulaan saakka. Ei siis tarvitse mennä kannelle. Näin ne uudet tyttöystävät ja heidän äitinsä pääsisivät hyvin veneeseen.
Kyyrö
-
Kinde
- Viestit: 793
- Liittynyt: 25 Marras 2003 13:43
Se mihin niksiä kysyin on näköjään vaikea selittää sillä en siinä vielä onnistunut. Yritän vielä.
Kylkilautojen jatkokohdassa lautoihin on päässyt imeytymään vettä niiden päädyistä.
Seurauksena lakan iroaminen niin että lakan ja laudan väliin on jäänyt vesitasku.
Vesi on hissukseen lahottanut laudan pintaa. Tätä pintalahoa/ pehmennyttä puuta on sitten keväisin hiottu pois.
Nyt laudan paksuus jatkon kohdalta hionnan johdosta on ohentunut niin että saumakohta on muun kylkipinna tasolta syvemmällä. Jäljellä oleva puu on tummunut ja ravistunut. Puu ei kuitenkaan ole sillälailla lahoa että sitä sormin saisi palasiksi. Nyt ennestään ohutta lautaa pitää vieläkin hioa. Vaadittava korjaus korjaa enemänkin esteettistä kuin rakenteellista vikaa. Jotta vaurio ei uusiutuisi on laudan päät kyllästettävä jollain ja sauma tiivistettävä. samalla haluan korjata tuon ikävästi peilaavan monyun.
Mietin siis ratkasua jossa tämä kylkilaudoituksen normaalipintaa syvemmällä oleva kolo täytetään epoxilla. Täyteaineen pitää olla läpinäkyvää joten millään vehnäjauholla epoxia ei tässätapauksessa voi paksuntaa.
Olisko helpompi tehdä kuopan päälle levystä muotti ja täyttää se epoxi litkulla vai yrittää tehdä epoxista niin paksua että sen voisi levittää ikäänkuin kittinä kuoppaan.
Kylkilautojen jatkokohdassa lautoihin on päässyt imeytymään vettä niiden päädyistä.
Seurauksena lakan iroaminen niin että lakan ja laudan väliin on jäänyt vesitasku.
Vesi on hissukseen lahottanut laudan pintaa. Tätä pintalahoa/ pehmennyttä puuta on sitten keväisin hiottu pois.
Nyt laudan paksuus jatkon kohdalta hionnan johdosta on ohentunut niin että saumakohta on muun kylkipinna tasolta syvemmällä. Jäljellä oleva puu on tummunut ja ravistunut. Puu ei kuitenkaan ole sillälailla lahoa että sitä sormin saisi palasiksi. Nyt ennestään ohutta lautaa pitää vieläkin hioa. Vaadittava korjaus korjaa enemänkin esteettistä kuin rakenteellista vikaa. Jotta vaurio ei uusiutuisi on laudan päät kyllästettävä jollain ja sauma tiivistettävä. samalla haluan korjata tuon ikävästi peilaavan monyun.
Mietin siis ratkasua jossa tämä kylkilaudoituksen normaalipintaa syvemmällä oleva kolo täytetään epoxilla. Täyteaineen pitää olla läpinäkyvää joten millään vehnäjauholla epoxia ei tässätapauksessa voi paksuntaa.
Olisko helpompi tehdä kuopan päälle levystä muotti ja täyttää se epoxi litkulla vai yrittää tehdä epoxista niin paksua että sen voisi levittää ikäänkuin kittinä kuoppaan.