Kommelluksia veneen nostossa ja laskussa?

[venho]

Ajattelin avata hauskan/opettavaisen ketjun veneen nostoista ja laskuista. Pitempään veneen omistaneet ovat varmasti nähneet tai kokeneet kun jotain menee pieleen em.toimituksessa.
Keväällä kiire saada veteen ja syksyllä viimetinkaan jäänyt nosto ym.

Yksi omakohtainen kokemus tulee mieleen ajoilta kun omistin purjeveneen (lasikuitu) ja kimppa veteenlasku oli samalle päivälle. Kaikki oli valmiina, tai ainakin oletin niin. Muistaakseni viisi venettä laskettiin veteen, toinen toista auttaen. Ok. Hommat oli ohi ja hiab-auto lähti kohti seuraavaa duunia.

Vakio veneenlaskuoluet oli juotu ja kukin meni veneeseensä touhuamaan omiaan, niinkuin minäkin. Pulssi nousi kun huomasin, että vettä oli parisenttiä jo teljujen päällä. Pilssi veti muistaakseni n.100 litraa ennekuin vesi tuli näkösälle.
Sydän pamppalille etsin mistä vesi tulee ja kun maltoin hetken hiljaa niin lorina ääntä oli havaittavissa, mutta en vain pystynyt heti paikallistamaan sijaintia. Tarkistin kaikki läpiviennit, potkuriakselinboxin ym. Lopulta katsoin tarkemmin konehuoneeseen ja huomasin, että impelleri oli asentamatta paikoilleen.
Aika paha huolimattomuus, mutta siipipyörä ja kansi oli kyllä valmiina, että ei kun ruuvasi paikoilleen ja lorina loppui.

Silloin ei naurattanut ollenkaan ja ketuttikin niin paljon että en kertonut koko hommasta pitkiin aikoihin kenellekkään.

No, muitakin tarinoita olisi, mutta kertokaa omat kokemukset niin voidaan niitä näin jälkikäteen ehkä naureskella ja ottaa myös opiksi.

[-Simplex-]

Terve,

Hauska ketju. Itselleni kävi taannoin hieman köpelösti veneen noston kanssa. Vene oli kotisatamassa tokoin rannassa helsingissä mutta venettä säilytettiin talvisin porvoossa. Veneellä oli kolme omistajaa eikä oikeen sopivaa ajankohtaa löytynyt veneen siirtoon porvooseen. Taisi olla lokakuuta kun vihdoin ja viimein ajoimme veneen porvooseen. Päivä oli mitä hienoin kun lädimme matkaan. Kun pääsimme sipoon selälle jouduimme älyttömään lumituiskuun. Siinä vaiheessa kun tirkisteli kattoluukusta reimareita oppi ymmärtämään minkä takia perinteisissä kapteenin lakeissa on pieni lippa. Pienet jääpiikit piiskasivat näet suoraan silmiin. Navigointi onnistui ainoastaan kompassin ja kellon avulla.

Noh, tuisku rauhottui ja saatiin vene välisatamaan uddakseen porvoon edustalle. Tarkoitus oli nostaa vene seuraavana päivänä hamarissa joka sijaitsee uddaksen liepeillä. Seuraavana aamuna koitti karu todellisuus. Vesi oli jäätynyt kauttaaltaan about 1-2mm paksuiseen teräsjäähän. Mietittiin siinä hetkonen että mitä tässä tekisi koska aikataulu painoi päälle. päädyttiin sellaiseen ratkaisuun että kaksi jamppaa seisoo keulaluukussa pattinkinpalojen kanssa murtamassa jäätä. Hissukseen ajeltiin ja jää murtui. Kun päästiin avoveteen ja keulajampat tulivat ahteriin lepäämään kuului kipparin huuto että veneessä on vettä. Kuuntelin moottorin ääntä, se hiipui. Sanoin kipparille että repii konekopan auki. Kun konekoppa poistettiin nostatti vauhtipyörä vesisuihkun kajuutan kattoon mutta moottorin kierrokset nousivat. Ei hätää, ajattelin, meillä on dieseli ja ollaan lähellä rantaa. Karautimme veneen nostoramppiin. Jess... selvisimme.

Tästä opin että kannattaa nostaa vene ajoissa. Jää söi reijän vesirajaan paapuurin puolelle. Paikkasin reijän. Reijän ja paikan voi tarkastaa blogissamme.

http://annahelena.blogit.fi/repair-projects/" onclick="window.open(this.href);return false;

[simo]

No voi XXXXele,

laskin paatin tänään mereen ilman pohjatulpaa. Oppikirja lasku. Vetelin trailerin ylös. Valoja takaisin asentaessa huomasin, että pohjatulppa pötköttää trailerin päällä.
Oli muuten pötkötellyt maantiellä 20km ja käynyt vedessä vesillelaskussa.
Kävin ruuvaamassa tulpan paikoilleen sisäpuolelta ja totesin velipojalle, että peruutan trailerin takaisin veteen otetaan vene ylös. Näin tehtiin. Oppikirja nosto. Vartissahan toi lorisi tyhjäksi. Siinä odotellessa katselin auringon laskua ja mietin: "onkohan se presidentti jo mökillä?" Naantalissa kun oltiin.
Tulppa oikealle puolelle pohjaa ja paatti takaisin veteen (kuin oppikirjasta) todetaksemme ettei pilssipumpun teho riitä veneen tyhjänä pysymiseen. Hiiohoi miehet pumppuihin eli käsipumppu avuksi....siihen saakka kunnes kahva jäi käteen.
OK. 220V uppopumppu hommiin ja pinta lähti laskuun. Vilkaisu kelloon ja totesin, etten viitsi olla pummpuväijyssä seuraavaa yötä.
Traileri taas mereen ja paatti ylös vesilastissa - mää lähden mökille saunaan ja punaviinin juontiin.
Onneksi traileri on veneeseen suunniteltu, ettei sen kanssa tarvii pelata. Homma toimii ylös ja alas.

Nyt on saunassa ja grillikatoksessa tulet ja eka pullo punkkua tuhottu...

Jatkuu huomenna....

[Simon]

Näinhän puuveneijiöllä kuuluukin mennä, aateleppa nyt olisko kuituveneilijät ymmärtänyt vastaavassa tilanteessa sitä punkkupulloa edes avata

[Veli-Matti]

Punkku kuvastaa hyvin meidän puuveneilijöiden universaalia luovuutta nimenoman tässä tapauksessa

Minä olen tehnyt noille tulpille, joita on Dejah Thoriksessa yksi selkälaudan molemmin puolin, checkcheckandcheck-triplatarkistuksen ja vielä on muisti pelannut:1: "no niin, nyt ne on varmasti paikoillaan" -2: "no ohoh, nekö olikin jo paikoillaan" -3:" kukahan nekku nuokin on hoksannut laittaa paikoilleen?"

Yksi vanha tapahtumarikas fiskarin huoltonosto tulee mieleen mutta näin aamuviiden huiteilla mereltä tultuani taidan jättää sen kertomisen vaikka huomiseen.

[Jampe9]

Seuraava tapahtuma on pääpiirteittään kerrottu jo toisessa ketjussa, mutta ehkä se sopii tähän jos tähän kerran kerätään näitä vesillelasku-hölmöilyjä.

Tänä vuonna itse lasku sujui hyvin kuten viime vuonnakin itsetehdyllä trailerilla. Kun tehtiin sitten lähtöä laiturista mökille päin, lykkäsin vaihteen silmään ja alkoi parin sekunnin kuluttua kuulua hirveä pauke, jostain -en vielä paikallistanut mistä.. Yhtäkkiä kierrokset nousi kamalasti ja pakki meni päälle samassa kun vaihteensiirtäjä repeytyi irti seinästä ja hävisi sekunnin murto-osassa jonnekin, -.en käsittänyt yhtään mitä oli tapahtumassa. Yritin etsiä kuumeisesto sammutusnappia mutta pienen paniikin ja moottorikopan alta nousevan savun ym. metelin takia meni jonkin aikaa ennenkuin sain koneen sammutettua ja samassa oltiinkin perä edellä laituria päin että rytinä kävi. Onneksi meriläiseni perästeevi on melkein miehen reiden paksuista puuta ettei siinä muuta tuhoutunut takaa paitsi takavalo ja laituria vähän tuli järsittyä, kölirauta ulettuu ylös asti.

Savun hälvettyä ja moottorin sammuttua tajusin vihdoin mitä oli tapahtunut eli kaapeleita ja polttoaineletkuja oli päässyt takertumaan kytkimen päässä pyörivään akselinlaippaan, sen muttereihin. Siellä ne oli tuhannen mykkyrällä akselin ympäri, kauko-ohjauslaite jossain moottorin alla syyyyvällä tavoittamattomissa ja vänkyrän muotoisena. Seuraava havainto oli että pilssiin oli tullut naftaa n. 20 litraa ja koko ajan valui lisää. (Luojan kiitos oli diesel!) sieltä täältä sähköjohtoja irti ties minkälaisella sykkyrällä mikä missäkin, pääkatkaisija irti repeytynyt ja tohjoksi mennyt ym. ym.

Että sellainen vesillelasku tänä vuonna! Onneksi ei olti vielä keretty merelle asti!

[simo]

.... aamulla takaisin rantaan.
Pohjatulppa pois ja paatti lorisi tyhjäksi aika pitkän tovin. Pohjassa näkyvät suurimmat raot teippasin maalarinteipillä piiloon.
Asensin toisen asennusta odottaneen pilssipumpun paikoileen. Kaikki valmista uuteen yritykseen.
Viimeinen tarkistus: onko akuissa virtaa? No ei tietenkään ollut. Hupiakun oli tyhjentänyt tohinassa päälle mennyt jääkaappi. Voi voi.
Olis varmaan pitäny kääntää molemmat pääkytkimet nollille.
Autosta akku ja käynnistyskaapelit. Koe startti - kaikki OK.
Paatti mereen. Sehän kelluu ja pysyy tyhjänä kahdella pilssipumpulla. Toinen pumpuista ei sitten viitsinyt sammua koskaan, eli automatiikka ei toiminut. Pumpun irroitus saippuapesua varten. No siitähän hajosi muovinen letkukaran kiinnitysmutteri. Voi XXXXX.
Toista pumppua ohjaa elohopekytkin, se toimii.
Suuresta saksalaiskaupasta uusi pumppu paikoileen ja kummatkin pumput toimivat.
Hupiakku ei toiminut normaalisti, liekkö saanut merivesihörpyt. Se mitataan huomenna.

Ei ole ennen ollut noin hankalaa vesille laskua meikäläisellä, eikä enää tule.
Ensi vuonna lasken veneen mereen vapuksi ettei ole vuoto ongelmia. Pohjatulpan ruuvaan kiinni jouluksi.

[JussiA]

Tuo Jampen tapahtumaketju on aika mielenkiintoinen! Siinä on saattanut päästä aika pitkä puhallus..
Isä sattui kerran Luvian Laitakarin luiskalle niin että vedessä oli busteri, kokonaan upoksissa traileri ja vetoauto (valot paloivat vielä hienosti pinnan allakin).

[Veli-Matti]

Se tapahtumarikas "huoltonosto", joka tapahtui 1975 tai -76 jolloin oli 15-16 vuotias miehenalku:

Velipoika tuli juhannukseksi lomille mereltä ja lähdimme varaaman porukalle saarta jussin viettoa varten. Tietysti oli viinaakin mukana ja tuli sitä otettua... Jossain välissä tuli tietysti mieleen että kaupunkiin ja kapakkaan. Sisäänpääsy ei kuulemma olisi ongelma.
Veneilyravintola Seelariin veneellä ja sisälle portsarille annetun 100mk:n lahjuksen avittamana. No siellä nautittiin ja veressä oli taatusti promilleja riittävästi seikkailuhenkistä paluumatkaan varten. 20m laiturista ja heti (siihen ensimmäiseen) kivikkoon ryminällä mutta vene kuitenkin liukuin yli. Vilkaisin perän yli potkuria ja tallella oli joten hanaa vaan. Jossain vaiheessa vaihdettiin ruorimiestä ja kun aloimme lähestymään leirisaarta velipoika leikkasi liian läheltä itärantaa. Sanoin että varo siinä on kivikko mutta tähän kokenut ammattiskönäri vastasi että hän on kuule poika seilannut maapallon moneen kertaan ympäri joten kyllä se tästä kestää ajaa...
No, silloin alkoi rymisemään ja vene nousi kallelleen kiville. Velipoika hyppäsi sekaan ja sai keinuteltua veneen irti ja kun käskin vilkaista potkuri vastaus oli että voi v***u yks lapa puuttuu. Ei muuta kuin sauvomalla vene rantaan ja miettimään. Ylöshän se oli saatava joten ankkuriköysi isoon rantakoivuun ja ryssänvinssi pyörimään. Siemailtiin välissä Johnny Walkeria gallonan pullosta ja veivattiin. Kun veneen peräkin oli irti vedestä päätettiin lähteä makkaranpaistoon ja nukkumaan - potkurin tarkistus mahdollisine vaihtoineen jääköön aamuun.
Oli aivan kaamea kankkunen kun kömmin aamulla tarkastamaan vahinkoja: potkurin molemmat lavat tallessa eikä koloakaan niissä! Tuuli oli yöllä kääntynyt ja veneen perä oli 5-6m vesirajasta. Kankkunenkin paheni xitutuksesta potenssiin 10 ja oli jo iltapäivä ennen kuin 7-8m vene oli takaisin vedessä...
Mitäkö tuosta opittiin? Potkurin voi tarkistaa kahlaamallakin ja supparikaulasta hörpitty viski polttaa huulet aivan kauheille makkaroille

[exampei]

Viime kesänä laskin juuri ostamani puisen purjeveneen aivan liian myöhässä. Olin tilkinnyt saumat pyhä pietari –kitillä ja varustanut veneen kahdella uppopumpulla. Nestettä tuli kuitenkin tulvimalla ja Cramosta vuokrattu järeä pumppu piti venettä enää vaivoin pinnalla. Sitloodan levyjä nostaessani huomasin, että itsetyhjennysletkut ovat jääneet
irti. Ne kun ruuvaili kiinni niin johan vuoto rauhoittui.

Kurjin koskaan näkemäni veneennosto-operaatio sen sijaan tapahtui viime keväänä. Joku perhe päätti nostaa vanhan lasikuituisen pulpettiveneensä ylös kotitekoisella, ikälopusta peräkärrystä tehdyllä trailerilla. Nosto kuitenkin epäonnistui, vaikka kaveri huudatti corollanreuhua täysillä kierroksilla. Veneen takaosa tipahti kärrystä jotenkin pois. Olin menossa auttamaan, mutta sillä hetkellä mies raivosi vaimolleen sen näköisenä, että katsoin parhaaksi seurata sivusta. No, kaveri pisti hihat heilumaan ja päätti vetää yhdistelmään sellaisenaan tasaiselle maalle. Corollan kytkin sauhusi ja kone huusi. Vene nousi, mutta perä piirsi ritisten valkoista lasikuitujälkeä luiskan betoniin. Teki varmaan kutaa pohjalle. Sen jälkeen menin auttamaan perän nostamisessa ylös. Samalla huomasin kärryn taka-akselin pettäneen, harittavan ja olevan juuri irtoamaisillaan. Naama punottaen kaveri joutui peruuttamaan veneen takasin veteen. Taisivat olla murphyn lait miestä vastaan, sillä käsikäynnisteinen parikymppinen evari ei suostunut yhteistyöhön. Vene ajelehti ja äijä availi konekoppaa ja riuhtoi uudestaan. Sitten käynnistysnaru ei enää palautunut ja isäntä joutui ottamaan airot käteen. Poistuimme paikalta. Veljeni totesi lakonisesti, että saattaa olla muijalla nenä kipeä illalla.

[venho]

Tulipa taannoin vastaan seuraava videoklippi, jossa ovat ottamassa jahtia laivankannelle kunnes jotain menee pieleen.

Harmillinen tapaus vaikka massia olisi enempikin.

http://www.youtube.com/watch?v=PVXSng8o ... re=related" onclick="window.open(this.href);return false;

[rickenbacker]

Laskettiin joskus -90 venettä luiskalta, käytössä oli vuokratraktori koska paikallisen maajussin tuttu massikka oli jostain kohtaa epäkunnossa. Vene oli trailerilla loivalla luiskalla vajaan veneenmitan päässä vesirajasta kun alettiin irrottaa kuormaliinoja. Jostain syystä tämä maajussi hyppäsi pois traktorin hytistä, ehkä tarkoituksenaan auttaa liinojen irrottamisessa. Siinä sitten paukahti traktorin seisontajarru pois päältä ja koko yhdistelmä lähti luiskaa alas. Kuski sai hypättyä vauhdissa takaisin traktorin ohjaamoon ja seisoi jarrun päälle. Yhdistelmä meni vielä traktorin kummatkin pyörät lukossa n.7m taaksepäin, ja pysähtyi "linkkuun" traktorin takapyörät vesirajassa. Ylös ei enää noussut, kyseinen luiska ei tuolloin ollut vielä betonoitu, vaan oli pakko katkaista liinat ja peruuttaa "linkkua" suoremmaksi. Aika lailla vinosta asennosta lähti vene trailerilta, mutta selvisi vaurioitta veteen.

Onni onnettomuudessa oli että isäni, joka irrotti liinan räikkää trailerista oli trailerin pyörän etupuolella kun yhdistelmä lähti liikkeelle, takaa ei olisi ehtinyt alta pois.

Opetus:
-Kuljettaja pysyköön ratin ja penkin välissä.
-Liinat voi aukaista jo tasaisella.
-Lasku- ja nostotoproseduureista ei saa tulla rutiinia.

[Jampe9]

Ylöshän se oli saatava joten ankkuriköysi isoon rantakoivuun ja ryssänvinssi pyörimään.

Herää kysymys, millainen apparaatti on ryssänvinssi?

[Stroh70]

Ylöshän se oli saatava joten ankkuriköysi isoon rantakoivuun ja ryssänvinssi pyörimään.

Herää kysymys, millainen apparaatti on ryssänvinssi?

Ryssänvinssi eli ryssänvorokki: Halutaan nostaa jotain ylos tai keventää kuormaa. Sidotaan naru kahden tukevan kiinnikkeen välille siten, että se menee nostettavan taakan ali ja kiinnityskohdat ovat mielellään toisiinsa nähden samalla korkeudella ja selvästi haluttua nostotasoa ylempänä. Naru vedetään kaksin kerroin. Sitten mieluusti molemmin puolin (yksikin käy) tukeva vipu narujen väliin ja aletaan vääntämään vastakkaisiin suuntiin. Naru menee kierteelle, kiristyy ja samalla taakka nousee. Pitää tietty olla tarkkana kuorman kanssa, ettei saa vivusta silmilleen kun himmaa vääntöä.

Tuolla voi näppärästi soveltaen esim. pystyttää lipputagon. Ylempi pultti kiinni ja sitten naru tolpan alaosaan kiinni ja sopiva vääntöpiste valiten staga ylös. On tullut kokeiltua ja toimii

[venho]

Laskettiin joskus -90 venettä luiskalta, käytössä oli vuokratraktori koska paikallisen maajussin tuttu massikka oli jostain kohtaa epäkunnossa. Vene oli trailerilla loivalla luiskalla vajaan veneenmitan päässä vesirajasta kun alettiin irrottaa kuormaliinoja. Jostain syystä tämä maajussi hyppäsi pois traktorin hytistä, ehkä tarkoituksenaan auttaa liinojen irrottamisessa. Siinä sitten paukahti traktorin seisontajarru pois päältä ja koko yhdistelmä lähti luiskaa alas. Kuski sai hypättyä vauhdissa takaisin traktorin ohjaamoon ja seisoi jarrun päälle. Yhdistelmä meni vielä traktorin kummatkin pyörät lukossa n.7m taaksepäin, ja pysähtyi "linkkuun" traktorin takapyörät vesirajassa. Ylös ei enää noussut, kyseinen luiska ei tuolloin ollut vielä betonoitu, vaan oli pakko katkaista liinat ja peruuttaa "linkkua" suoremmaksi. Aika lailla vinosta asennosta lähti vene trailerilta, mutta selvisi vaurioitta veteen.

Onni onnettomuudessa oli että isäni, joka irrotti liinan räikkää trailerista oli trailerin pyörän etupuolella kun yhdistelmä lähti liikkeelle, takaa ei olisi ehtinyt alta pois.

Opetus:
-Kuljettaja pysyköön ratin ja penkin välissä.
-Liinat voi aukaista jo tasaisella.
-Lasku- ja nostotoproseduureista ei saa tulla rutiinia.

Tiedän tapauksen parinvuoden takaa, missä mies menehtyi laiminlyötyään juuri noita kolmea kohtaa tai ainakin kahta niistä.

Tapaus meni niin, että mies ajoi traktorin luiskaan ja jätti yhdistelmän seisontajarrun varaan. Tämän jälkeen hän meni traktorin ja trailerin väliin irroittamaan köyttä, joka oli vielä varmistamassa veneen pysymistä trailerilla laskun aikana. Tässä vaiheessa oli traktorista seisontajarru pettänyt sillä seurauksella että koko yhdistelmä valui mereen vieden miehen mukanaan.

Kokemuksen puutteesta ei taatusti ollut kysymys, vaan oli laiminlyöty kohtaa 1 ja 3 ja lisäksi tällanen operaatio vaatii luonnollisesti aina ainakin yhden kaverin.

Hauskaa tästä tapauksesta ei saa tekemälläkään, mutta sitäkin opettavaisemman.