Kantotasojen suunnittelu

[Northling]

Moro

Okei, jos puuvenenetin arvovaltainen ja puolueeton jury testaa veneen arvot ennen ja jälkeen remontin ja sitten todistettavasti polttoaineen kulutus on pienempi vaikka nopeus on 9 Nm/h lupaan mennä soutuvenheellä kreikkaan (puisella)

No mutta tosissaan jos haluaa nopeutta lisää niin mikset laita keulaan metristä bulbia ja perään toista metriä jatketta niin sillähän saisi jo kaks solmua vauhtia lissää

Nortti

PS. Kyllähän purjeveneitäkin viritellään kaikenmoisilla vesilinjaa pidentävillä peräjatkeilla (esim. Guyt ja Fe 83) Kyllähän ne parantavat nopeutta ja jossain tapauksissa, jopa muitakin ominaisuuksia kuten aallon puuppaamista myötäisessä. Mutta ei niitä kyllä kauniiksi voi sanoa.
Toinen lukunsa on nämä mittaluku kikkailun aikaansaamat mielettömät runkomuodot.

[Veli-Matti]

Bulppi on monesti pyörinyt mielessä mutta hylätty h.elevetin rumana ja epäkäytännöllisenä rantautumista ajatellen. Siis leikkimielisissä ajatauksisa...

Vai puusoutuveneellä Kreikkaan....

[MÖsteri]

Pitää tehdä saranoitu sivuunkäännettävä bulbi! Sen voi aina rantaan tullessa heilauttaa sivuun, niin ei kolise rantaan. Hyötykäyttöäkin voisi keksiä: Sumppu, septi tai mallasjuomanjäähdytin (tai kaikki samassa...)

[matti]

Ilman mitään mielipiteitä ja vailla minkäänlaista kokeellista kokemusta aiheesta...

Jos ei suuria muutoksia tavoittele, niin jo pelkällä perän virtauksen pohjasta irroittavalla listalla voisi saada etuja, ilman että muuttaa rungon käyttäytymistä esim. aallokossa. Sellainen pallelistan tapainen peräkaareen jatkava vaakatasossa oleva pinta, esim. kolmiolistasta suurinpiirtein vesilinjaan. Lista antaa vähän kantoa vauhdin kasvaessa, mutta irrottaa perää pitkin nousevan veden rungosta = alentaa vastusta ja vähentää imua.

Muistuttaa kovin Repen 8,5m summalaisessa olevia, perätievistä läpipultilla ja laudoituksesta läpiruuvein kiinnitetyt n parimetriset listat vesirajan alapuolella n 10cm. Leveys on alapinnalta muistaakseni jotain 6-8 cm(mielikuva; kuin olisi tehty 2x4:sta) Vene kulkee kahvat kaakossa 10,6kn ja matkavauhti on n 8kn, joten auttanee.

Matti

[raimå]

Jos sulla ois toimittaa nähtäväksi jotain kuvaa noista tasoista niin mielelläni kurkkaisin!? Varsinkin kun lukemat on tiedossa ja kyseessä kuitenkin summalainen eikä jo valmiiksi puoliplaanaava pellinkiläinen niin voisi antaa mullekin jotain osviittaa.

Mietiskelin jo tässä että kun skeptikkojen mielipiteet alkaa jo vaikuttamaan itseenkin, että milläs voisi testata tasoja ilman että joutuu poraamaan läpireikiä runkoon. No vanha ystävämme epoksi ja finfoam auttanee tässä. Jos ei toimi, muuttaa tarpeen mukaan, ja jos ei vieläkään toimi voi vetää rälläkällä ja kutterilla koko komistuksen veke ja palata normaaliin tilanteeseen ilman mitään kosmeettisia haittoja.

[Mile]

Finnfoam + kakspuoleinen teippi vois kanssa olla lyömätön yhdistelmä kokeiluihin.

Ei se listahömpötys ollut ihan mun omaa ajatusta, vaan peräisin entisaikojen lentoveneistä, siis lentokoneista joiden oma runko toimii kellukkeena ( siis ei ponttonien varassa kelluva vesitaso). Noissa oli tarpeen erottaa rungon vedessä liukuva pinta kaarevasta perärungosta jotta ei syntyisi pahaa imua. Mutta kun nuo portaat lisäsivät ilman vastusta lennossa, niin sitten alkoivat kokeilemaan jouheampia ratkaisuja portaaksi , toivat esim. ilmaa portaan taakse venttiilien kautta, joihin ilma tuotiin putkella ylempää.

Tota listaideaakin voisi jalostaa jos sattuu oleman keksijäpellen vikaa jollakin ventiloinnilla; eli johtaa ilmaa sinne porraslistan pystysuoran takapinnnan läpi ... no olishan siin vähän jyrsintää tehtävä niille listoille, ja ilmakin pitäisi letkuttaa sinne.

Ettei ihan menis puurot ja vellit sekaisin mun sekavien höpinöiden takia, niin portaalla mihin tuossa viittasin niin tarkoitin lentoveneen pohjan keskivaiheilla olevaa isoa porrasta, ja sillä listalla tai paremminkin kulmalla tarkoitin liukuvan rungon peräosan ja pyöreän "matkustamo"-rungon välistä palletta.

Jos noista kuvista vähän selviäisi mitä ajan takaa;



tässä bulpi kääntynyt väärin päin ...



ja tässä se peräosan terävä palle näkyy oikein hyvin, kyseessä vanha Catalina

[raimå]

Hehehe, noistahan sais suoraan aika villin näköisen runkomuodon fiskariin:)

On kyllä aikamoista salatiedettä tuo rungon suunnittelu. Vaikka kuinka ajattelis talonpoikaisjärjellä mikä on toimiva ratkaisu, todennäköisintä on että vasta kokeilemalla se loppujen lopuksi selviää. Se Yle Teeman potkurinsuunnitteludokkari oli hyvä esimerkki että eipä ne laskelmat ja tietokoneet ole pomminvarmoja vaan tekivät aluksi pienoismallin laivan rungosta ja potkurista ja mittasivat kavitaatiota testialtaassa.

Katsotaan mitä tästä saan aikaiseksi. Lupaan dokumentoida homman ja jos onnistuu niin julkaisen sen sitten muiden iloksi. We´ll see...

[Pellis]

Muistaa vaan laittaa painon todella keulaan että saa haluttua momenttia, sillä painohan lisää vesipinta-alaa ja kitkaa tyylin 100 kg = 100 litraa. Jos vesiviivapinta-ala on vaikkapa 10 neliömetriä ja vesilinjan ympärys 20 metriä niin vene vajoaa sentin ja tulee 0,2 neliömetriä lisää jarrua. Ei kuulosta paljolta mutta vaikuttaa sekin...

Mulla puuttuu veneestä vielä uimaportaat Laitan perään portaat ja siihen alle hieman "bulbia", joka menee veden alle yli 8 solmun nopeuksissa. Saa nähdä vaikuttaako edes positiivisesti. Lähinnä virtauksenohjainhan on kyseessä ettei portaat roiski rivosti ja jarruta aivan kauheesti. Pitää tehdä puolipyöreä, että on pinta-ala mahdollisimman pieni ja ei hakkaa aallossa...

[Notreal]

Suomenlahden nopein puufiskari
http://www.friddemartin.net/fanny/videofi.html" onclick="window.open(this.href);return false;

[Veli-Matti]

Fannyn "pellinkiläisyys" on käsittääkseni pelkkää hämäystä. Ehkä se on joskus ollut perinteinen pellinkiläinen mutta nykyään sen alaosa on muutettu liukuvaksi ja vain vesirajan yläpuoli on laudoitusta. Sisällä on hemmetinmoinen metallikehikko pitämässä höskää kasassa ja koneena 450hp Yanmarin. Ja mikäli oikein muistan niin jossain oli esillä että suunnitelmissa on tehon kasvattaminen.
Mutta kuitenkin aika lähellä Teemun Nikolaita

[matti]

http://maryii.webs.com/apps/photos/phot ... =104955423

Niin se muisti tekee tepposet; nehän on 25cm leveät puolellaan perästä, se 6cm etupäästään.

Matti

[raimå]

Kiva että jaksoit postata kuvan Matti. Tuon tyyppiseen ratkaisuun itsekin aion ryhtyä. Tosin todennäköisesti jätän viemättä sen noin perälle. Ajattelin loppuvaksi potkurilinjaan. Läpsyttääkö nuo muuten laiturissa aaltojen lyödessä?

[Simon]

Niin, läpsyttääkö Matin linkissä muukin , kuin varoitusmerkillä lupailtu voitto Mutta asiaan: Pelkkarissa tuo saattaa olla hyväkin ja on varmasti kokeilu, mutta ei sen hetkisen tyytyväisyyden jälkeen ole lisää kokeiltu tai korjailtu.
Minusta tuon tyyppinen kantotaso kapeuttaa pellinkiläisen vesilinjaleveyttä hyvin radikaalisesti. Hyvän malliset , mutta siirrettynä 60 - 80 cm eteenpäin, niin toiminta onkin jo aivan eri tasoista.

edit: mutta next nappulasta löytyikin kaunista, varsinkin ne ruusut

[rickenbacker]

minusta nuo palteet tai tasot, mitkä nyt sitten ovatkin pitäisi jatkaa reilusti potkurilinjan takapuolelle. Potkurin venettä eteenpäin vievä voima on suurimmaksi osaksi imua, eli se imee vettä pois paatin alta. Siksi olisi mielestäni tärkeää että potkurivirralla potkurin takana saataisiin nostettua perää ts. tasolla ohjattua potkurivirtaa alaspäin. Jos taso loppuu potkurille, tai jopa ennen potkuria, syntyy veneen perän alle imuefekti joka vetää perää alaspäin... eikö?

[raimå]

Vaikea on tietysti paperilla näitä mietiskellä, varmuushan tulee testaamalla. Mutta silti kyllä parempi mietiskellä kaikilta suunnilta asiaa niin ei tarvitse tehdä emmentaalia koko veneestä:)

Simonin ajatus palteiden/tasojen loppumisesta ennen potkurilinjaa kuulostaa siinä mielessä hyvältä että antaa veden kuitenkin kääntyä suipon perän mukaisesti. Jos tasot viedään potkurilinjan takapuolelle reilusti kasvaa virtaukset/turbulenssi (mikä onkaan nimeltään) kun yhtäkkiä kanto loppuu ja vesi pakenee tason alta ylöspäin. Mutta mene ja tiedä tästäkin.