Hiukan tökki, (mutta ei töki enää 30.6.09)

[Jape]

Yhessä veneessä oli samanlainen kiemurteluongelma että se seilasi ihan minne sattuu ja siinä tehtiin niin että peräsinlevyä siirrettiin peräsinakseliin nähden pari senttiä taaksepäin ja vene alkoi kulkemaan ihan suoraan. Siinä oli just liikaa sitä etuottoa ja peräsin kääntyili vähän potkurivirran voimasta vaikka ruoria piti paikallaan.

[Maakrapu]

Laita koko laivan mittainen köli, mutta älä liian suurta.
Itellä oli saman tyyppinen runko ja samat ongelmat johon kölin asennus auttoi.

[Northling]

Moro

Asiasta en mitään tiedä , mutta...

Jos vene on tarkoitettu hinuriksi, siitä on tarkoituksella jätetty suuntavakavuutta aiheuttavat lateraalipinnat pois (köli ja peräevä).
Myös peräsin on tehty sellaiseksi että sillä saa ohjattua potkurivirtaa tehokkaasti sivulle hinatessa taakkaa. Suuntavakavuus on tullut sitten hinatessa lastista.
Idea siinä on että veneellä voidaan helposti muuttaa vedon suuntaa taakan edessä. Köli estäisi venettä liikkumasta sivuttain.

Kun tällainen pikkuhinuri sitten otetaan siviilikäyttöön ilmiselvää on, että sen hinausta varten suunnitellut ominaisuudet lyövät harrastelijaa näpeille.

Korjausta kannattaa varmaan tehdä pienin muutoksin kerrallaan kokeilemalla.
Koitappa etsiä mallia esim Hollantilaisten uppoumarunkoisten teräsveneiden pohjista (google).

Peräsimen tasapainottavaa osaa varmaan kannattaa pienentää.
Asentamalla köliä akselin ylä- ja alapuolelle suuntavakavuus varmasti paranee selvästi. Tässäkin kannattaa kokeilla asteittain suurempaa palaa.

Kuinka paljon pelkkä potkurin pyöriminen tyhjäkäynnillä siirtää perää sivusuunnassa.

Kannattaa harjoitella veneen manoveerausta, tuo ketteryys ei välttämättä ole huono juttu vaan se on ominaisuus, toki vene tulee saada kulkemaan suoraa ajossa.

Itse kamppailen täysin päivastaisen ongelman kanssa. Scyllassa on ns. pitkäköli, joka tekee veneestä erittäin suuntavakaan. Se ei käänny vaikka haluaisikin. Satamasta lähdöt ja saapumiset pitää suunnitella hyvin, jotta tila riittää kääntösäteen puolesta. Potkurin pyörimissuunnasta johtuen vene kääntyy koneella vain oikealle ja pakittaessa vain vasemmalle. Suuri tuulipinta keularullissa tekee oman lisämausteensa sillä tuuli kääntää keulan aina haluamaansa suuntaan ja siihen ei koneella tai peräsimellä ole mitään sanomista. Hienoa kuitenkin on että merellä kun purjeet on trimmissä, saan jättää peräsimen tunniksi ja voin luottaa siihen että vene menee suoraa oikeassa kulmassa tuuleen.

Nortti

[Jude]

Fiksua väkeä ja hyviä mielipiteitä. Täytyy jättää kuitenkin isommat korjaukset syksyyn, kun vene on maissa. Peräsimen etuoton pienentäminen ei ole kovin iso homma, mutta ei se vedessä onnistu. Piakkoin kokeillaan pinnaohjausta. Sitten tiedetään lisää veneen ohjattavuudesta esim. vispaako peräsin omia aikojaan.

[Pekka Huhta]

Toi Nortin tulkinta on minusta oikea. Tilanne on vähän sama kuin Suomenlinnan liikenteessä käytettävällä Tor-lautalla, joka on vanhasta hinaajasta muokattu. Lautan runko on tosi vanhasta hinaajasta ja siihen on vaan hitsattu saakelin ruma koppi päälle. Kattokaas joskus keularankaa ja runkoa siitä alaspäin, itse rungon muoto on suorastaan nätti.

No, vehkeen syväys on noin kolme metriä ja potkurin halkaisija kaksi, mikä on tommoselle vajaa kolkyt metriä pitkälle lautalle aivan helvetisti. Jos joku on koskaan ihmetellyt peräkannella kuuluvaa rytmikästä hydrauliikan jurinaa ja kolahduksia, niin se on automaatti, joka korjaa kurssia peräsimellä koko ajan että värkki suostuuu ylipäänsä menemään suoraan.

Eli luultavasti sekä potkurijärjestelyt että sitten tuo peräsin on suunniteltu nimenomaan hinaajakäyttöön. Jos siellä peräsimessä on vähänkään klappia, niin liian ison tasapainotuspinnan kanssa jo sekin hakee suuntaa koko ajan.

Teräkseen on onneksi helppo hitsata ohjaineviä. Veikkaan että jonkinlainen kölinteelmä tai rungon takaosassa olevat pitkittäiset ohjainpalteet voisivat auttaa. Noista kuvista on vaikea sanoa mitään, mutta näyttäisi että runko on tuollaisenaan melkoinen saippuakuppi jolla ei juuri suuntavakavuutta ole.

Pekka

[Jude]

Tänään käytiin ajamassa venettä. Pantiin peräsimen pinna paikoilleen. Ruorista ohjailtiin, mutta peräsimen kulmaa tarkkailtiin pinnasta. Nyt ajo sujui huomattavasti paremmin. Hydraulipumpun tuotto on vain 8 cm^3/ruorin kierros. Se on teollisuuden voitelujärjestelmän hammaspumppu. Peräsimen kääntämiseen laidasta laitaan menee 15 ruorikierrosta. Laiturista lähtö ja ajo väljillä vesillä sujui mallikkasti. Laituriin paluu oli huomattavasti kinkkisempi. Siinä sai varoa hennompia veneitä, mutta laituriin päästiin kolhimatta muita. Velipoika oli ruorissa ja minä kannella keksin kanssa.

Ruorin kierrosmäärä 15 on niin tolkuton, että siinä menee sekaisin, vaikka oli millainen matemaatikko. Ohjaus on myös aivan tunnoton. Sitä pyörittelee vaikka pikkurillillä. Nyt on hakusessa ruoriin kiinnitettävä vähintään 2,4 kuutiotuumaa/kierros pumppu. 2,4 kuutiotuumaa on noin 40 cm^3. Sillä ruorikierroksia laidasta laitaan tulisi noin kolme. Samalla pyörittämiseen tarvittava voima viisinkertaistuisi. Ohjaukseen saataisiin parempi tuntuma.

Nyt saa tarjota venekäyttöön tarkoitettua hydraulipumppua. Tuoton tulisi olla luokkaa 2,4...2,7 kuutiotuumaa/kierros. Jos tarjouksia ei tule, niin huomenna ostan liikkeestä sopivan pumpun.

[Veli-Matti]

Ja minä onneton jo ruikutin vajaasta 3 kierroksesta

[Jude]

Ja minä onneton jo ruikutin vajaasta 3 kierroksesta

Juu, toiset meistä on aika pikkumaisia.

[Jude]

Eilen asensimme uuden hydraulipumpun ohjaukseen. Pumppu on venekäyttöön tarkoitettu. Nyt ruorin kierrosmäärä on sopiva ja ohjauksessa on parempi tuntuma. Ruoria kääntäessä joutuu hiukan käyttämään voimaa. Asennuksessa vierähti sen verran aikaa, että ei sen jälkeen viitsitty ajella lahdella. Ensiviikolla kokeillaan ajamista. Kaikki ohjauksen uudistukset on tähän asti parantaneet ajettavuutta. Toivottavasti vene on jo nyt sellainen, että sillä uskaltaa yksin vesille. Mutta se nähdään sitten ajokokeiluiden jälkeen. Ne suuntavakauteeen liittyvät isommat korjaukset joudumme jättämään syksyyn, kun vene on jälleen maissa.

[terhohalme]

Kun vielä muutat sitä peräsintä siten, että peräsinalasta korkeintaan se 15 % on peräsinakselin keskilinjan etupuolella, saat lähes täydellisen ohjattavuuden huvialukseesi. Asteittaisia kokeiluja tässä ei tarvita.

vakuuttaa

Terho
venesuunnittelun ope

[Jude]

Ei oikein tekisi mieli nostaa venettä vedestä kesken kauden. Kokeillaan vielä, millainen ohjattavuus on nyt. Jos ohjattavuus ei ole merkittävästi parantunut, niin sitten se vedestä nosto menee harkintaan.

Jos rannalle ottaisi mukaan polttoleikkausvehkeet, hitsauslaitteen, generaattorin, maalia ja palan 4 mm:n peltiä, niin peräsimen korjaus sujuisi perin nopeasti. Nostossa ja laskussa palaisi rahaa ehkä 160 euroa.

[ainur]

Ja minä onneton jo ruikutin vajaasta 3 kierroksesta

Reilu puolitoista löytyy puatista. Aika nopea ohjaus ja vaijereilla....vai mitä näissä yleensä on ?

[Veli-Matti]

Dejah Thoriksen originaali vaijeriohjaus oli vajaa kierros laidasta laitaan ja siksipä mulla onkin niin suuri ikävä sitä
Nykyisessä hytikkaohjauksessa on kolme kierrosta siten että oikealle on keskiasennosta noin 1 1/4 ja vasemmalle 1 3/4. Tämä johtuu pumpun rakenteesta joka on pumpussa on edestakasin liikkuva mäntä eli sen työpuolilla on eri tilavuudet.

Ja hiukan tarkennuksena, koska ollaan veneilysivuilla, että ohjauksen kierrokset ovat tyyrpuuriin 1 1/4 ja paapuuriin 1 3/4...

[ainur]

Ja hiukan tarkennuksena, koska ollaan veneilysivuilla, että ohjauksen kierrokset ovat tyyrpuuriin 1 1/4 ja paapuuriin 1 3/4...

Eikös se pitäis olla styyrpuuriin vai styrpuuriin

[Jude]

Ei oikein tekisi mieli nostaa venettä vedestä kesken kauden. Kokeillaan vielä, millainen ohjattavuus on nyt. Jos ohjattavuus ei ole merkittävästi parantunut, niin sitten se vedestä nosto menee harkintaan.

Tänään käytiin ajelemassa veneellä. Se on nyt helposti hallittavissa. Laiturista lähdöt ja saapumiset sujuivat hyvin. Veneen kurssin korjaukset piti vain tehdä maltillisesti. Uskaltauduttiin jopa pienelle saaristoristeilylle. Ei oltu vaaraksi kanssaveneilijöille, vaikka liikennettä oli kuin Ykköskehällä. Tällä tietämällä nostamme veneen vasta syksyllä.

Kuva saaresta